Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Tyhjä urheilustadion.

Kuntien panostus liikunnan edistämiseen ei ratkaise kaikkia liikkumattomuuden haasteita

Itä-Suomen yliopistossa tehty seurantatutkimus osoittaa, että kuntien käyttämät resurssit liikuntaan eivät automaattisesti lisää liikkumista. Resursseja enemmän liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat yksilötekijät. Korkeimmin koulutetut ja terveimmät liikkuivat vapaa-ajalla enemmän kuin vähemmän koulutetut tai terveydentilaltaan heikommat. Miehet harrastivat vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin naiset, naiset puolestaan liikkuivat työmatkoilla miehiä enemmän.

– Yksilötekijöiden merkityksen korostuminen viittaa siihen, että parhaatkaan tarjolla olevat liikuntamahdollisuudet eivät saa ihmistä liikkeelle, jos oma henkilökohtainen motivaatio ja kiinnostus liikuntaan puuttuu. Suomessa liikkumisen infrastruktuuri on jo niin kattava, että pelkkä resurssien lisääminen ei automaattisesti lisää asukkaiden liikuntaa, terveystaloustieteen väitöskirjatutkija Virpi Kuvaja-Köllner toteaa.

Tutkimus osoitti myös, että maaseutumaisissa kunnissa työmatkaliikunta oli vähäisempää kuin kaupungeissa.

– Tätä selittää se, että maaseudulla työmatkat ovat usein pidempiä ja julkinen liikenne vähäisempää kuin kaupungeissa, joten työmatkat tehdään usein omalla autolla. Kaupungeissa työmatkojen tekemiseen voi yhdistää pyöräilyä tai kävelyä ja tarvittaessa vielä julkisia kulkuneuvoja.

Arvostetussa BMC Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset antavat Kuvaja-Köllnerin mukaan aihetta pohtia, miten kuntien liikuntaresurssit tulisi kohdentaa niin, että ne edistäisivät parhaiten asukkaiden liikkumista.

Yhdentoista vuoden seurantatutkimus yhdisti Tilastokeskuksen sekä Terveys 2000- ja 2011 -väestökyselyjen aineistoja. Tässä tutkimuksessa  seurattiin vain henkilöitä, joilla oli sama asuinpaikka vuosina 2000 ja 2011. Vapaa-ajan liikuntaa koskeviin kysymyksiin vastasi 3 193 henkilöä 115 kunnasta ja työmatkaliikuntaa koskeviin kysymyksiin 1 394 henkilöä 110 kunnasta.

Kunnan liikuntaresurssien ja -ympäristön kuvaajina olivat kuntien liikuntaan käyttämä euromäärä, kevyenliikenteenväylien pituus, puistojen pinta-ala sekä avustusta saaneiden liikuntajärjestöjen lukumäärä vuosina 1999 ja 2010.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Virpi Kuvaja-Köllner, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, virpi-liisa.kuvaja-kollner(at)uef.fi, p. 040 820 6761

Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Virpi Kuvaja‑Köllner, Eila Kankaanpää, Johanna Laine, Katja Borodulin, Tomi Mäki‑Opas and Hannu Valtonen.  Kuvaja-Köllner, V., Kankaanpää, E., Laine, J. et al. Municipal resources to promote adult physical activity - a multilevel follow-up study. BMC Public Health 22, 1213 (2022). https://doi.org/10.1186/s12889-022-13617-8

 

Avainsanat