Itä-Suomen yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat ovat noin vuoden ajan osallistuneet uudenlaiseen opetusharjoitteluun, jonka aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat toiminnallisia työpajoja kulttuurisesti moninaisille aikuisoppijoille. Työpajat on toteutettu tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Arjen taitoihin liittyvien työpajojen tavoitteena on ollut osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen. Esimerkiksi Joensuussa asuvat kansainväliset opiskelijat ovat päässeet kehittämään suomen kielen taitojaan ja verkostoitumaan Seuraa, safkaa ja suomea -ruoanvalmistusilloissa.
Opetusharjoittelun kehittämistyön taustalla on yliopisto-opettaja Mari Ponkilaisen väitöskirjatutkimus. Tutkimuksen tavoitteena on tukea kotitalousopettajaopiskelijoiden moninaisuustaitoja. Tarkoituksena on myös kehittää sellaista osaamista, jota tulevat opettajat tarvitsevat moninaistuvissa kouluissa ja muissa työskentely-ympäristöissä.
– Opiskelijat ovat saaneet harjoittelussa arvokasta kokemusta aikuisten opettamisesta koulun ulkopuolisessa ympäristössä, mikä on laajentanut uranäkymiä ja lisännyt muutenkin motivaatiota ja innostusta opintoihin ja kotitalousalaa kohtaan, kuvailee Ponkilainen.
Peruskoulun kotitalousopettajan työn lisäksi opiskelijoilla on monia muitakin uravaihtoehtoja. Kotitalousopettajia tarvitaan esimerkiksi kansanopistoissa tai aikuiskouluttajina. Jotkut taas perustavat oman yrityksen tai työllistyvät muuten kotitalousalalle esimerkiksi järjestöihin. Osa työllistyy ruokakasvatuksen tai puhtaanapidon alalle. Vaihtoehtoja on siis lukuisia. Siksi työpajat ovat olleet opiskelijoille myös arvokkaita esimerkkejä erilaisista työelämämahdollisuuksista.
– Samalla opiskelijoiden itsevarmuus opettajana toimimisessa ja erilaisista taustoista tulevien henkilöiden kohtaamisessa on kasvanut.

Arvokkaita työelämätaitoja kumppaneiden myötä
Työpajoja on järjestetty yhdessä ulkopuolisten toimijoiden, kuten Talent Hub Eastern Finland -hankkeen, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry:n sekä Lieksan somaliperheyhdistyksen koordinoiman Ramppi-hankkeen, kanssa. Kotitalousopettajaopiskelijat ovat pitäneet työpajoja tänä keväänä myös Liperin vastaanottokeskuksella, jonne ollaan suunnittelemassa myös syksyistä luontokurssia. Yhteistyötä tehdään näiden lisäksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian lähihoitaja- ja hoiva-avustajaopiskelijoiden kanssa.
Näin opiskelijat saavat kokemuksen yhteistyön tekemisestä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa, mikä on jo itsessään arvokas työelämätaito. Lisäksi harjoitteluja on päästy ja päästään tekemään mahdollisimman monenlaisissa toimintaympäristöissä ja samalla kohdataan mahdollisimman moninaisia oppijajoukkoja.
– Opiskelijat pääsevät myös kehittämään pedagogisia ratkaisuja kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia oppijoita opettaessaan. Samalla he toimivat yhdenvertaisuuden edistäjinä, Ponkilainen kertoo.
Sekä opiskelijat että työpajojen osallistujat ovat olleet kokeiluista innostuneita. Tavoitteena on nyt vakiinnuttaa kulttuurisesti moninainen harjoittelu ja yhteistyön tekeminen osaksi kotitalousopettajakoulutusta. Yksi uusi esimerkki tästä on myös käsityönopettajakoulutuksen kanssa luotu yhteinen opintojakso Kulttuurisesti moninainen kotitalouden tai käsityön projekti, joka mahdollistaa toiminnan integroimisen opintoihin molemmissa koulutuksissa ja sen yhteisen kehittämisen.
Kotitaloustieteen henkilökunta on avoin uusillekin yhteistyöehdotuksille.
– Työpajojen positiivinen ja arvostava ilmapiiri on mahdollistanut vertaisoppimisen monella tasolla. Yhdessä hetkessä opettajaopiskelija ohjaa karjalanpiirakoiden rypyttämistä ja toisessa hetkessä hän onkin oppijan roolissa, kun työpajan osallistuja opettaa hänelle dumplingsien taittelua oman perheensä tyylillä.
Mari Ponkilaisen väitöskirjatyö on juuri saanut Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan maakuntarahaston kokovuotisen apurahan.