Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Opiskelijoita pöydän ympärillä.

Koronakriisistä uusia ajatusmalleja työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin suhteeseen

  • Talous ja yhteiskunta

”Kun työmarkkinoilla on kriisitilanne, huudetaan ohjauksen ihmisiä apuun.” Näin tiivistää opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtori Anne-Mari Souto alansa tilannetta. Nyt kun yhteiskunnassa on aivan uudenlainen hätätilanne päällä, ovat ohjauksen toimijatkin uusien haasteiden edessä.

Koronavirus on asettanut maailman terveydenhuoltojärjestelmät uuden eteen. Maailma on pysähtynyt niin kuin ei koskaan aiemmin, ja pandemia koettelee terveytemme lisäksi taloutta. Kaikki numerotietoihin sekä tilastoihin perustuvat uutiset tiivistyvät kuitenkin lopulta siihen, kuinka ihmiset tästä selviävät, ja mitkä ovat ne henkiset keinot, joiden avulla palaamme tuonnempana takaisin muuttuneeseen arkeen.

– Tähän aikaan liittyy niin paljon suuria kysymyksiä, ettei tulevaisuus näyttäydy kenellekään kovin kirkkaana. Kun perinteisesti uraohjauksen rooli nähdään ihmisten henkilökohtaisten koulutukseen ja työelämään liittyvien siirtymien tukemisessa, on ohjauksen alan toimijoiden rooli tällä hetkellä ennemminkin kannatella, luoda toivoa ja auttaa säilyttämään toimintakykyisyyttä, Souto kertoo.

Ohjauksen perusteemoja, eli tunnetilojen käsittelyä, empatiaa ja resilienssiä, tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Sanotaan, että ihmistieteet nousevat epidemian jälkeen uuteen arvoon.

– Uraohjauksen kentällä käydään nyt kansainvälisestikin keskustelua siitä, millaiseksi roolimme kriisin myötä muuttuu. Tanskalainen uraohjauksen tutkija ja professori Rie Thomsen on kysynyt kriittisesti, millaiseksi uraohjauksen sisällöt jatkossa mielletään tilanteessa, jossa esimerkiksi aina vain uusien työhakemusten lähettäminen ja henkilöbrändin hiominen ei yksinkertaisesti enää ole mielekäs strategia yksilön urasuunnittelulle.

Uraohjauksen ikuinen jännite on tasapainoilla yhteiskunnan ja yksilön asettamien tavoitteiden ristipaineessa. Alalla toivotaan, että jatkossa jälkimmäinen korostuu ja yksilöiden toimijuuden tukemiseen panostettaisiin jatkossa laajemmin. 

– Kun yhteiskunnassamme on ollut tavoitteena yksilön mahdollisimman nopea valmistuminen ja työllistyminen, toivon, että kriisin jälkeen mahdollistetaan uudenlaisia tavoitteita ja toimintamuotoja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat avoimien yliopisto-opintojen maksuttomuus työttömille sekä tutkinnon suorittamiseen ja valmistumiseen annettu lisäaika. Miksi työmarkkinoille pitäisikään olla niin kova kiire, jos töitä ei ole tarjolla?

Uusia vaihtoehtoja

Souto puhuu myös itselle ja muille merkityksellisen toiminnan tukemisesta – voisiko tulevaisuudessa olla esimerkiksi sallittua, että työtön voi käyttää aikansa mielekkäältä tuntuvaan vapaaehtoistyöhön vai onko hän silloinkin sidottu osallistumaan vain työllistymistä aktivoiville kursseille? 

–  Yksilöt tarvitsevat toimeentuloa ja palkkaa, mutta jos heille ei pystytä työpaikkaa tarjoamaan, niin mikä voi olla sen vaihtoehto ja miten voimme olla näissä uusissa prosesseissa mukana? 

Souto toivoo, että koronan jälkimainingit herättävät uudenlaista keskustelua työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta sekä siitä, mikä meille ja maapallolle on jatkossa tärkeää.

Alalla puhutaan tällä hetkellä myös eriarvoisuuden lisääntymisestä. 

–  Vaikka koronavirus ei valikoi uhrejaan, pandemian seuraukset kohdistuvat useammin ja vakavimmin niihin, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnallisesti heikommissa asemissa. Koronan seurausten jälkihoidossa, myös ohjauksen prosesseissa, on kiinnitettävä huomiota toimintojen tasa-arvovaikutusten analysointiin.

Taidoille käyttöä

Itä-Suomen yliopistossa koulutetaan ohjauksen tulevia ammattilaisia. Niin kuin moni muukin työ, myös ohjaustyö on siirtynyt verkkoon, ja ohjausta tehdään nyt pääosin etänä.

– Meillä on opetettu monikanavaista ohjaustyötä aiemminkin, mutta veikkaan sen nyt vahvistavan asemiaan entisestään. Verkko- ja digitaidoille on tälläkin alalla kova kysyntä. 

Lisäksi Souto iloitsee siitä, että Itä-Suomen yliopistossa ohjauksen opinnoissa huomioidaan erityisen vahvasti yhteiskunnalliset erot ja eriarvoisuus yksilöiden elämässä ja koulutussiirtymissä. 

– Tässä uudessa ajassa näille taidoille tulee olemaan erityisesti käyttöä. 
 

Yliopistonlehtori Anne-Mari Souto.
Opinto- ja uraohjauksen yliopistonlehtori Anne-Mari Souto toivoo, että koronakriisin jälkeen yhteiskunnassa mahdollistetaan uudenlaisia tavoitteita ja toimintamuotoja.