Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan työelämäpäivä toi yhteen opiskelijoita, yrityksiä, teollisuuden edustajia sekä ura- ja koulutuspalveluita.
Teollisuuden alan työelämäpäivä teki Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan opiskelijoille tutuksi alan tulevaisuuden työnäkymiä ja yrityksiä Joensuun ja Kuopion kampuksilla 28. syyskuuta 2026.
Teemapäivä toi yhteen yli 300 opiskelijaa ja yritysten edustajaa. Tavoitteena oli jakaa opiskelijoille tietoa työllistymisestä lähivuosina, verkostoitua ja luoda yrityskontakteja sekä esitellä yliopiston ura- ja koulutuspalveluita. Korkeasti koulutettuja luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöitä edustava Loimu ry ja Tekniikan akateemiset TEK ry järjestivät kampuksilla omat työpajansa.
Teemapäivä oli osa Itä-Suomen yliopiston tekniikan koulutuksen kehittäminen (UEFDI) -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Savon liiton kautta.
Käänne parempaan edessä – uudet työpaikat tulevat viiveellä
Teollisuuden alan työmarkkinanäkymiä opiskelijoille avasivat muun muassa Teknologiateollisuuden koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti ja Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Salo.
Vaikka työllisyystilanne on ollut vaikea Suomessa jo pitkään ja myös korkeasti koulutettujen työttömyys herättää huolta, teollisuuden edustajat näkivät valoa edessä päin. Orastava käänne parempaan merkitsee paljon niin teknologia- kuin kemianteollisuudelle, joilla on merkittävä rooli Suomen työllisyydessä, investoinneissa ja viennissä.
– Arvion mukaan Suomen teknologiateollisuuden kentälle tarvitaan 140000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Heistä lähes kolme neljännesosaa tulisi olla korkeasti koulutettuja. Myös kansainvälisille asiantuntijoille on tarvetta, ja neljä viidestä teknologiateollisuuden yrityksestä harkitsee kansainvälisten osaajien palkkaamista lähivuosina, kertoi Apajalahti.
Kemianteollisuudessa työllisyystilanne on pysynyt hyvin tasaisena koko 2000-luvun ajan. Ala työllistää suoraan ja välillisesti noin 100000 työntekijää.
– Omien kyselyidemme perusteella näyttäisi sille, että käänne parempaan on tapahtumassa. Rekrytoinnit tulevat viiveellä. Joka tapauksessa korkeasti koulutettujen työllisyys kasvaa Suomessa, eli koulutus maksaa kyllä itsensä, arvioi Salo.
Kemianteollisuus kysyi viime vuonna jäsenyrityksiltään, millainen osaaminen tulee korostumaan yrityksissä tulevaisuudessa. Vastaajat nostivat eniten tulevaisuudessa korostuviksi osaamisiksi joustavuuden ja oppimiskyvyn (68 % vastaajista), tiimityön ja yhteistyötaidot (66 %) sekä digi- ja tekoälytaidot (64 %).
Vaikka moni kantaa huolta tekoälyn vaikutuksista työvoiman tarpeeseen, Apajalahti näkee asian toisin: tekoäly tulee muuttamaan tietotekniikkayrityksiin työllistyvien työnkuvaa, mutta se ei näillä näkymin vaikuttaisi vähentävän työn tarvetta.
Kansainvälisten osaajien työllistyminen vaatii tiivistä yritysyhteistyötä
Tiedekunnan työelämäpäivässä puhutti myös kansainvälisten osaajien työllistyminen. Jos korkeasti koulutettujen suomalaisten työllisyystilanne on näyttänyt keskimäärin vaikealle, erityisen vaikeaa työllistyminen on kansainvälisten osaajien kohdalla. Ratkaisuksi on esitetty enemmän matalan kynnyksen harjoittelupaikkoja ja kesätyömahdollisuuksia.
– Jos kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole valmiiksi kontakteja ja on vielä kielimuuria välissä, yliopistojen ja yritysten yhteistyölle on entistä enemmän tarvetta. Se luo pohjan kansainvälisten osaajien työllistymiselle pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suurissa yrityksissä kansainvälisten osaajien rekrytointi on tavanomaisempaa, sanoo Salo.
Tekniikan alan koulutuksen myötä Itä-Suomen yliopisto on toiminut aktiivisesti työelämäyhteistyön laajentamiseksi ja järjestänyt teematapahtumia, joissa opiskelijat ja yritykset tuodaan yhteen.
– Aloitimme järjestelmällisesti luomaan yhteyksiä elinkeinoelämään, ja tavoitteenamme on kehittää opiskelijoillemme työelämävalmiuksia jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Olemme nyt onnistuneet laajentamaan tämän tavoitteen koko tiedekuntamme laajuiseen työelämäpäivään, iloitsee tiedekunnan koulutuksesta vastaava varadekaani Markku Hauta-Kasari.
