Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Hammaslääkärin välineitä

Kolmasosalla suomalaisista purentaelimistön toimintahäiriöitä

  • Terveys ja hyvinvointi

Noin kolmasosalla suomalaisesta aikuisväestöstä esiintyy purentaelimistön toimintahäiriöiden löydöksiä, ilmenee HLL Veera Qvintuksen väitöstutkimuksesta, jossa on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman Terveys 2011 –tutkimuksen aineistoa.

Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat leukaniveliin, puremalihaksiin sekä niihin läheisesti liittyviin kudoksiin liitettyjä kiputiloja, sairauksia ja toimintahäiriöitä. Yleisimmät purentaelimistön toimintahäiriöiden löydöksistä ja oireista ovat kasvokivut, leukojen liikerajoitukset ja -poikkeamat sekä leukanivelten äänet kuten naksuminen ja rahina. Purentaelimistön toimintahäiriöistä käytetään lyhennettä TMD englanninkielisen temporomandibular disorders –termin mukaan.

Väitöstutkimuksen mukaan viikoittaista kipua kasvojen alueella, hampaita yhteen purressa tai leukaa avatessa kokee alle kymmenesosa aikuisväestöstä. Terveys 2011 –tutkimuksen aineisto koostui 1577 suomalaisesta aikuisesta. Aineisto kerättiin haastatteluilla ja kliinisillä suunterveystutkimuksilla, joihin lukeutui TMD-löydösten selvittäminen ja oirekyselyt. Joidenkin löydösten esiintyvyys kasvoi iän myötä. TMD-löydökset ja -oireet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä ja niihin olivat yhteydessä myös alhainen koulutustaso, hampaiden lukumäärä ja heikko itsekoettu terveys.

TMD-potilaat eivät saaneet lisähyötyä purentakiskosta

Lisäksi väitöstutkimuksen perusteella purentakiskohoito ei tarjoa lisähyötyä TMD-löydösten, -oireiden eikä suunterveyteen liittyvän elämänlaadun kannalta, verrattuna pelkkään neuvontaan ja lihasharjoitteluun. Satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen aineisto koostui 80 potilaasta, joilla oli diagnosoitu TMD. Nämä potilaat jaettiin satunnaisesti joko purentakisko- tai vertailuryhmään. Vertailuryhmään kuuluvat saivat neuvontaa ja ohjeita puremalihasharjoitteiden tekemistä varten. Purentakiskoryhmään kuuluvat saivat edellisten lisäksi purentakiskohoitoa. Yhden vuoden seurannassa ei ilmennyt merkitseviä eroja kasvokivussa, oireissa tai elämänlaadussa purentakisko- ja vertailuryhmien välillä. Masennusoireet ja kehon epäspesifiset fyysiset oireet olivat suhteellisen yleisiä purentaelimistön toimintahäiriöistä kärsivillä potilailla ja ne näyttivät vaikuttavan negatiivisesti hoitotuloksiin.

Hammaslääketieteen lisensiaatti Veera Qvintuksen väitöskirja Temporomandibular disorders: prevalence of signs and symptoms and effects of stabilization splint treatment. Based on the Health 2011 Survey and a randomized controlled trial on adult Finns tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 20.11.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Thomas List Malmön yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Sipilä Oulun yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/38103?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa:

Qvintus, Veera. Temporomandibular disorders: prevalence of signs and symptoms and effects of stabilization splint treatment. Based on the Health 2011 Survey and a randomized controlled trial on adult Finns