Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Vanha nainen lähikuvassa.

Kolmasosalla Alzheimerin tautia sairastavien omaishoitajista jatkuvia masennusoireita

Alzheimerin tautia sairastavien omaishoitajista yli 60 prosentilla oli vähintään lieviä masennusoireita jo siinä vaiheessa, kun läheisen sairaus todettiin. Heistä kolmasosalla masennusoireet myös pahenivat viiden vuoden seuranta-aikana.                       

Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen osallistui 226 Alzheimerin tautia sairastavan henkilön omaishoitajaa. Heidän kokemiaan masennusoireita seurattiin viiden vuoden ajan alkaen siitä, kun heidän läheisensä sai Alzheimerin taudin diagnoosin. Kaikkiaan 61,5 prosenttia omaishoitajista koki masennusoireita läheisen sairauden toteamisen aikaan. Seuranta-aikana yli puolella heistä masennusoireet pysyivät lievinä ja pienellä osalla vähenivätkin, mutta kolmasosalla masennusoireet lisääntyivät. Niillä omaishoitajilla, joiden masennusoireet pahenivat seurannan aikana, oireet lisääntyivät erityisesti kolmantena ja viidentenä vuotena läheisen diagnoosista.

Omaishoitajat, joilla oireet pahenivat, olivat useimmin naisia ja hoidettavan puolisoita, ja heidän hoidettavallaan oli enemmän neuropsykiatrisia oireita. Alzheimerin tautia sairastavan läheisen toimintakyky tai sairauden vaikeusaste eivät sen sijaan olleet yhteydessä omaishoitajan masennusoireisiin.

Masennusoireet heikentävät osaltaan omaishoitajien omaa terveyttä. Tähän asti on ollut niukasti tietoa, siitä miten nämä oireet muuttuvat hoitovuosien aikana ja millä tavoin omaishoitajat eroavat toisistaan.

Myös omaishoitajan terveyttä ja hyvinvointia tulee seurata

–  Tämän tutkimuksen perusteella noin kolmannes omaishoitajista kokee hellittämätöntä masentuneisuutta läheisensä hoidon aikana. Vaikuttaa siltä, että muistisairauden vaikeusaste ei selitä näitä omaishoitajan oireita, vaan ne liittyvät omaishoitajien omiin lähtökohtiin. Lisäksi sairastuneen läheisen neuropsykiatriset oireet vaikuttavat omaishoitajankin mielialaan, toteaa dosentti Tarja Välimäki Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.

–  Omaishoitajat tulevat vuosia kestävään hoitotilanteeseen erilaista lähtökohdista ja heidän keskinäinen erilaisuutensa säilyy läheisen hoidon aikana.

Tulokset tukevat ALSOVA-tutkimuksen aiempia havaintoja siitä, että olisi mahdollista tunnistaa ne omaishoitajat, joille kerääntyy useita kuormittavia tekijöitä hoitovuosien aikana. Omaishoidossa on kyse myös omaishoitajan oman terveyden ja hyvän elämän ylläpitämisestä.

–  On tärkeää ottaa myös omaishoitajan terveys huomioon jo silloin, kun läheisen muistisairautta selvitellään. Omaishoitajan oman terveyden ja hyvinvoinnin arvioiminen ja jatkuva seuranta tulisi ottaa osaksi muistisairauksien hoitoa, Välimäki sanoo.

Tutkimus toteutettiin osana Itä-Suomen yliopiston ALSOVA-tutkimushanketta, jossa on seurattu Alzheimerin tautiin äskettäin sairastuneita henkilöitä ja heidän omaishoitajiaan viiden vuoden ajan. Monitieteellisessä hankkeessa yhdistetään lääke-, hoito- ja taloustieteellistä sekä farmakologista ja psykologista tietoa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet Alzheimerin tautia sairastaneet henkilöt tutkittiin ja hoidettiin ajantasaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Lisätietoja: Dosentti Tarja Välimäki, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, tarja.valimaki (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli: Välimäki, T., Koivisto, A. M., Selander, T., Saari, T., & Hallikainen, I. (2022). Different trajectories of depressive symptoms in Alzheimer’s disease Caregivers–5-year follow-up. Clinical Gerontologist, doi:10.1080/07317115.2022.2119183