Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Väitöskirja.

Omaishoitajien erityinen rooli palvelutuottajina tulisi tunnistaa – omaishoitajien tarpeet jäävät hoidettavan tarpeiden varjoon

Terveystieteiden maisteri Marjo Ringin terveyshallintotieteen väitöstutkimus liittää työelämätutkimuksessa käytetyn psykologisen sopimuksen käsitteen omaishoidon tutkimukseen ja tuo uuden näkökulman sekä psykologisen sopimuksen että omaishoidon tieteelliseen keskusteluun.

Tutkimuksen tulosten mukaan omaishoitajien erityinen rooli palveluntuottajana tulisi tunnistaa. Nykytilanteen ongelmana on, että palvelujärjestelmä keskittyy omaishoidettavan palveluihin, jolloin omaishoitajien tuen tarpeet jäävät taustalle. Omaishoidon palvelujärjestelmä ei vastaa riittävästi esimerkiksi omaishoitajien kokemiin henkisen tuen tarpeisiin, jotka nousevat läheissuhteeseen liittyvästä hoivasta.

Ringin väitöstutkimus tarkastelee omaishoitosopimuksen osapuolien eli kunnan ja kansalaisen näkökulmia omaishoitoon. Tutkimuksen aineistona on käytetty muun muassa ikääntyneiden puoliso-omaishoitajien ja kunnissa työskentelevien omaishoidon ohjaajien haastatteluja.

– Tutkimuksessa omaishoitajia tarkasteltiin palvelujärjestelmän sopimusosapuolena, epävirallisena palveluntuottajana. Tämä tarkastelunäkökulma toi esiin puutteita, jotka liittyvät omaishoidon tuen palvelujärjestelmään. Omaishoitaja tarpeineen jää omaishoidon tuen sopimuksessa näkymättömäksi sopimusosapuoleksi, Ring kertoo.

Omaishoito on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässä ja omaishoitajien määrä lisääntyy jatkuvasti suomalaisten ikääntyessä. Omaishoito, jossa yhdistyy yksityinen ja julkinen hoiva, ei asetu vaivatta palvelujärjestelmään. Tapa, jolla palvelujärjestelmä rinnastaa omaishoitajat ammatilliseen hoivaan ja ammatillisiin hoitajiin, kapeuttaa omaishoidon ymmärtämistä ja omaishoidon tueksi tarjottavia tukipalveluja.

Järjestelmä ohittaa läheissuhteen erityisyyden

Väitöstutkimuksen mukaan omaishoidon tuen palvelujärjestelmä ei kiinnitä riittävästi huomiota omaishoitajien tukemiseen, vaan keskittyy hoidettavan tarpeisiin.

– Kun järjestelmä rinnastaa omaishoitajien tuen tarpeet ammattihoitajien kaltaisiksi tarpeiksi, se ohittaa erityisyyden, joka hoivaan läheissuhteessa liittyy. Puoliso-omaishoitajat vastaanottavat tarjottuja tukipalveluja ensisijaisesti parisuhteen tarpeiden ja siihen liittyvän dynamiikan näkökulmasta, ei omien tarpeidensa näkökulmasta.

Väitöstutkimus tuo uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää omaishoidon tuen palvelujärjestelmän kehittämisessä sekä omaishoitajien että hoidettavien näkökulmasta.

–Omaishoidettavan hyvä hoito on tietenkin tärkeää, myös omaishoitajille, mutta kuka kiinnittää huomion omaishoitajiin ja heidän tarpeisiinsa, kysyy Ring.

Ringin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa psykologisen sopimuksen käsite, jota on käytetty työelämätutkimuksessa, mutta ei epävirallisen työn kontekstissa kuten omaishoidon tutkimuksessa. Psykologinen sopimus on virallisen sopimuksen oheen rakentuva epävirallinen ja puhumaton sopimus, joka sisältää käsityksiä sopimusosapuolien välisistä odotuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

TtM Marjo Ringin terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Psykologinen sopimus omaishoidon sopimuksellisuuden ilmentäjänä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 11.6. klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta sekä kustoksena professori Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkkolähetyksenä.

Väitöstilaisuus seurattavissa verkossa.

Painolaatuinen valokuva ladattavissa verkosta.

Väitöskirja luettavissa verkossa.

Lisätietoja:

Marjo Ring, marjo.ring@welho.com, puh.050 490 4056