Kokemuksia liikuntalääketieteen opiskelusta, Eveliina Rontu

– Olen Eveliina Rontu, 21-vuotias ja kotoisin Oulunsalosta. Pelasin lentopalloa koko nuoruuteni, mikä kannustikin suuntautumaan liikuntaan ja urheiluun liittyvälle alalle. Pidin lukion jälkeen välivuoden, jonka aikana sain pohtia eri uravaihtoehtoja ja polkuja. Halusin kovasti opiskelemaan ja onneksi löytyikin itselle sopiva ala! Pääsin kouluun ja muutto Kuopioon tuntui suurelta muutokselta, eikä se aluksi ollutkaan helppoa. Uuteen ympäristöön sopeutuminen kuitenkin helpottui, kun löysin omat rutiinit ja sain uusia, ihania ystäviä. Nyt olen tosi onnellinen, että uskalsin lähteä ihan vieraaseen kaupunkiin ja aloittaa uuden vaiheen elämässä.

Mikä motivoi sinua valitsemaan Itä-Suomen yliopiston ja liikuntalääketieteen?

– Selailin Opintopolkua ja löysin liikuntalääketieteen tutkinnon. Innostuin alasta ja perehdyin siihen paremmin. Tuntui kummalliselta, kun löytyi ala, joka sopi täydellisesti omiin mielenkiinnon kohteisiin. Minua on aina kiinnostanut ihmisen biologia ja liikunnan vaikutukset elimistöön. Lisäksi jo nuoresta pitäen on ollut selvää, että haluan alalle, jossa pääsee auttamaan ihmisiä, ja voi vaikuttaa muiden elämiin positiivisella tavalla. Kuopiosta ja Itä-Suomen yliopistosta en tiennyt oikein mitään, mutta suhtauduin tähän mahdollisuuteen avoimin mielin ja se kannatti!

Oliko jotain erityisiä tekijöitä tai tapahtumia, jotka vaikuttivat päätökseesi?

– Nuoruuden vahva urheilutausta lentopallosta ja nuorten pelaajien valmentaminen vaikutti varmasti eniten päätökseeni. Lisäksi mielenkiinto terveyteen ja urheiluun ohjasi valintojani. Perheessämme on myös aina ollut erityinen side urheiluun, joten tuntui luonnolliselta suunnata sinne suuntaan.

Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit, ja miten teit lopullisen päätöksen?

– Vaihtoehtoina oli myös logopedia, erityispedagogiikka sekä fysioterapeutin tutkinto. Takaraivossa pyöri kuitenkin haave urheiluun liittyvästä alasta, en vain tiennyt mikä tutkinto olisi sopiva. Halusin joko lapsiin ja nuoriin tai urheiluun ja terveyteen keskittyvälle alalle. Aika nopeasti liikuntalääketieteen tutkinnon löytämisen jälkeen lisäsin sen hakukohteeksi.

Miltä tuntui, kun sait opiskelupaikan? Muistatko sen hetken?

– En missään vaiheessa meinannut uskoa, että voisin päästä tänne. Heräsin yhtenä kesäaamuna ja kun huomasin päässeeni sisään, olo oli ylpeä ja tyytyväinen. Itkin suunnilleen koko päivän, olin niin hämmentynyt ja uusi tulevaisuus jännitti ja innostutti.

Mitä tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?

– Opintojen suhteen toivoisin oppivani soveltamaan opittua tietoa ja hyödyntämään sitä käytännössä. Solubiologian ja ihmisen biologian kurssit ovat luoneet hyvän teoreettisen pohjan, ja niistä on varmasti hyötyä esimerkiksi aineopinnoissa. Olen myös innoissani urheiluravitsemuksen sivuaineopinnoista, ne kiinnostavat paljon. Toivoisin myös pääseväni vaihtoon jossakin vaiheessa opintoja. Uskon, että ulkomailta saisin arvokasta kokemusta vieraan kielen käytöstä ja uudenlaisia näkökulmia tulevaisuuden työelämää varten.

Onko jokin kurssi, opettaja tai projekti jäänyt erityisesti mieleen?

– Pääsin keväällä toimimaan tutkimusavustajana krooniseen alaselkäkipuun liittyvässä tutkimuksessa. Siellä sain tehdä mittauksia ja tutustua hieman tutkimusmaailmaan. Suoritimme muun muassa tasapaino-, liikkuvuus- ja kehonkoostumusmittauksia. Lisäksi sain arvokasta kokemusta asiakkaiden kohtaamisesta ja pääsin kehittämään omia vuorovaikutustaitojani. Kokemus oli hyvin opettavainen ja lisäsi motivaatiota opintojen suorittamiseen. Kaikki käytännön tekeminen jää parhaiten mieleen. Jos on mahdollisuus osallistua tutkimuksiin, kannattaa hyödyntää se ja lähteä rohkeasti mukaan, siitä oppii tosi paljon!

Mikä on ollut tähän mennessä parasta opinnoissasi?

– Olen pitänyt erityisesti ihmisen biologian kursseista ja käytännön harjoituksista. Esimerkiksi viime keväänä pääsimme tekemään kuntotestejä toisillemme, se oli hauskaa. Parasta opinnoissa on se, että jokaisesta kurssista löytyy kiinnostavia aiheita ja tuntuu, että olen löytänyt oman alani.

Millaisessa unelmatyössä näet itsesi valmistumisen jälkeen?

– Toivoisin työskenteleväni tulevaisuudessa huippu-urheilun tai lasten ja nuorten parissa. Mahdollisuuksia on lukemattomia, enkä ole vielä osannut päättää suuntaa, mihin lähteä. Vaikka Suomessa on paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia, salainen haaveeni olisi päästä työskentelemään ulkomailla jossakin kiinnostavassa instituutissa tai urheiluseurassa. Esimerkiksi Italiassa lentopallo on hyvin arvostettu laji ja siellä työllistyminen voisi olla mahdollista. Lisäksi Australiassa urheilulääketiede on korkealaatuista ja pitkälle kehittynyttä sekä kiinnostaa myös ympäristönä!

Mitä toiveita tai odotuksia sinulla on tulevaisuuden työelämästä?

– Alamme mahdollistaa omanlaisen polun luomisen. Urallaan voi suunnata esimerkiksi asiantuntija-, johtamis- tai tutkimustyöhön. Minulla ei ole vielä selkeää visiota, mihin lopulta suuntaan, kaikki tuntuu niin kiinnostavalta. Toivon työelämältä kuitenkin vakautta ja positiivista työyhteisöä. On tärkeää, että työ tuntuu merkitykselliseltä. 

Onko sinulla jokin unelma tai visio, jota kohti opintosi vievät?

– Unelmoin kaikessa yksinkertaisuudessaan oman alan töistä. Jostakin, joka motivoi päivittäin ja innostaa arjessakin, oli se sitten kuntotestaamista tai vaikka tutkimuksen johtamista.

Miten olet kotiutunut Kuopioon?

– Olen kotiutunut Kuopioon hyvin. Kaupungin leppoisa, mutta eloisa tunnelma ilahdutti heti ensimmäisinä päivinä täällä. Metsän ja veden läheisyys on myös yllättänyt ja lisännyt kotoisuutta. Lisäksi tasaisiin peltomaisemiin tottuneena korkeusvaihteluiden luomat maisemat hämmästyttävät. Paras juttu Kuopiossa on kuitenkin ihmiset. Olen tosi onnellinen, että ympärille on löytynyt mahtavia tyyppejä. Se auttoi eniten kotiutumisessa. 

Mikä tekee kaupungista erityisen opiskelupaikkana?

– Kuopio tuntuu yhteisölliseltä kaupungilta ja ihmiset ovat ihanan ystävällisiä ja sosiaalisia. Täällä tuntemattomille jutteleminen onnistuu matalalla kynnyksellä. Lisäksi tapahtumat ovat hauskoja ja hyvin järjestettyjä. Kuopiossa hyvää on myös se, että melkein kaikki tarpeellinen on suhteellisen lähellä, moneen paikkaan voi kävellä tai pyöräillä. 

Miten vietät vapaa-aikaasi? Onko sinulla jokin lempipaikka kaupungissa?

– Vietän vapaa-aikani yleensä ystävien kanssa, urheillessa tai rentoutuessa. Introverttina oma aika on tärkeää, mutta nautin nykyään enemmän ihmisten seurasta kuin ennen. Paras tapa nollata aivot on lähteä pitkälle kävelylle tai esimerkiksi pelaamaan pallopelejä. Kuopiossa on siis loistavat ulkoilumahdollisuudet. Erityisesti Väinölänniemen päässä sijaitsevat kalliot ovat ihan parhaita paikkoja viettää aikaa varsinkin kesäisin. Vesistöjen äärellä oleminen saa kehon ja mielen rauhoittumaan.

Mikä tekee kampuksesta sinulle erityisen paikan?

– Kampuksella on kivoja opiskelutiloja. Kirjastosta löytää rauhallisia, keskittymiseen tarkoitettuja paikkoja, käytävillä taas voi vähän vapaammin jutella tehtävistä (ja muustakin) kavereiden kanssa. Jos kouluhommat alkaa väsyttää, ainejärjestön huoneella voi poiketa kahvilla. Lisäksi on pakko mainita erityisen hyvät opiskelijalounaat. Erityisesti tuore leipä ja hyvät kasvisruuat ovat ihan parhaita. Kampuksemme on myös kivalla paikalla, mielestäni ympäröivä vesialue on poikkeuksellisen kaunis täällä.

Miten olet löytänyt oman porukkasi tai yhteisön yliopistossa?

– Vuosikurssimme on aika pieni, joten porukka muodostui kivasti ensimmäisen vuoden aikana. Koen, että ainejärjestössämme on helppo mennä juttelemaan kaikille ja tutustua myös muiden vuosikurssien opiskelijoihin. Ystävistä on tullutkin tärkeä voimavara arkeen ja olen tosi kiitollinen heistä. Myös poikkitieteellisiä kavereita ja tuttavia on löytynyt esimerkiksi Sykettä-liikuntapalvelun ja tapahtumien kautta. Tärkeintä on olla oma itsensä, sen avulla ympärille löytyy samanhenkisiä ja aitoja ihmisiä!

Onko jokin ikimuistoinen hetki jäänyt mieleen opiskelijaelämästä?

– Ensimmäinen opiskelijavappu oli mieleenpainuva. Vapun ympärillä oli paljon kaikille sopivia ja monipuolisia tapahtumia. Erityisesti vappuaatto jäi mieleen yhteisöllisyydestä, kauniista ilmasta ja hyvästä tunnelmasta. Muihin opiskelijoihin tuli tutustuttua paremmin ja vietimme paljon aikaa ystävien kanssa. Silloin tuntui, että kuuluu oikeasti johonkin yhteisöön.

Mitä vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat liikuntalääketiedettä?

– Kannattaa tutustua opintojen rakenteeseen ja kursseihin mitä täällä tarjotaan. Siitä saa paremman käsityksen tutkinnosta ja sen sisällöstä. Ja hakekaa oikeasti alalle, joka kiinnostaa, vaikka se tuntuisikin kaukaiselta unelmalta. Se voi ihan hyvin toteutua! Ja tänne saa tulla juuri omana itsenään, kaikille löytyy oma paikka yhteisöstä.

Mitä itse olisit halunnut tietää ennen kuin aloitit opinnot?

– Eniten opintojen alussa yllätti kurssien toteutus ja itsenäisen opiskelun määrä. Ensimmäisenä vuonna etäopiskelua oli paljon, mutta nyt toisena vuonna lähiopintoja on ollut enemmän, ja siitä olenkin pitänyt. Ja vaikka etäopintoja on jonkin verran, opiskellaan porukalla koululla eikä opintojen kanssa jää yksin. Itsenäinen opiskelu on myös mahdollistanut joustavuuden sekä ajanhallinnan ja suunnittelun kehittämisen.

Mitä sanoisit itsellesi, jos voisit palata ajassa taaksepäin ennen opintojen alkua?

– Älä jännitä ja stressaa niin hirveästi, kaikki selviää ajallaan. Jokaisesta kurssista ei tarvitse saada parasta arvosanaa ja priorisointi kannattaa. Kavereiden saaminen jännitti kauheasti, mutta sekin onnistui. Etukäteen murehtiminen vei paljon energiaa, olisin voinut käyttää sen ajan vaikka mihin muuhun. 😊