Asiantuntijat ja vaikuttajat pureutuivat kiertotalouden ja kestävyysmurroksen haasteisiin Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa.
– Jos suhtaudut muutoksen lähtökohtaisesti kielteisesti, siitä voi syntyä ahdistusta ja stressiä. Kiertotalouden haasteissa kannattaa olla avoin uudelle ja ajatella ratkaisulähtöisesti. Ei pitäisi jäädä piirtämään vain uhkakuvia, vaan hakea ratkaisuja, kiteytti Professor of Practice Reijo Karhinen kiertotalouden näkymää Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa.
Café Smart -tiedekahvila keskittyi kestävyysmurroksen haasteisiin ja ratkaisuihin 22. maaliskuuta. Tiedekahvilan keskusteluun osallistuivat Reijo Karhisen lisäksi Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, professori Annele Virtanen aerosolifysiikan tutkimusryhmästä ja ympäristöoikeuden professori Niko Soininen sekä Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.
Suomen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Reijo Karhinen näkee kiertotalouden elinehtona.
– Olen syventynyt kiertotalouden teemaan taustani vuoksi talouden näkökulmasta. Meillä on ratkaistavana valtavan isot talous- ja ympäristöhaasteet. Meillä on taloudessa kestävyyden, tuottavuuden, investoinnin ja osaamisen vajeet, ja toisaalta haasteina ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Nämä meidän on pakko ratkaista. Kiertotalous tarjoaa ratkaisun molempiin. Se on keskeisessä roolissa, kun ratkaisemme taloushaasteita huomioiden luonnon kantokyvyn, Karhinen totesi.
Professor of Practice Reijo Karhinen, professori Annele Virtanen ja rehtori Jukka Mönkkönen osallistuivat tiedekahvilan keskusteluun.
”Toivoa on ilmassa, mutta vielä emme ole nähneet myönteistä kehitystä”
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistutti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa isoin ongelma on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Poliittista tahtotilaa löytyy jo laajalti maailmalla, mutta konkreettiset askeleet puuttuvat.
– On syytä tiedostaa, mistä päästöt tulevat. Se paljastuu katsomalla, miten EU pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050. Suurimmat päästöt syntyvät energiantuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta ja meidän leveysasteilla asumisesta. Näissä asioissa pitää ottaa suurimmat edistysaskeleet, jotta ratkaisemme ongelmat. Toivoa on ilmassa, mutta vielä emme ole nähneet myönteistä kehitystä, Taalas sanoi.
Isoissa asioissa ratkaisut tapahtuvat valtioiden tasolla ja sitovien kansallisten tavoitteiden kautta, mutta yksilöiden valinnoilla on myös merkitystä. Kuluttajien keskeiset ratkaisut liittyvät Taalaksen mukaan fossiilisiin polttoaineisiin eli ennen kaikkea siihen, miten liikumme, kulutamme, syömme ja lämmitämme tiloja.
Tutkitulla tiedolla keskeinen rooli kestävyysmurroksessa
Vaikka tutkittu tieto ei yksinään ratkaise kestävyysmurroksen ongelmia, tutkimusta tarvitaan ilmiöiden ymmärtämiseksi ja teknologisten ratkaisujen pohjaksi.
– Yliopiston rooli kestävyysmurroksessa on keskeinen siinä mielessä, että tutkitun tiedon tuottamisen tyyssijana yliopistot tuottavat tietoa kestävyysmurroksesta ja siihen liittyvistä isoista ilmiöistä. Myös opetuksen kautta välitämme nuorille laveasti tietoa kestävyydestä. Tieteidenvälisyys on ratkaisuissa keskeistä, ja se on Itä-Suomen yliopiston strategian ytimessä, rehtori Jukka Mönkkönen painotti.
Yliopistot toimivat myös kestävyysmurroksen esimerkkiorganisaatioina omien toimintojensa kehittämisen kautta.
– Itä-Suomen yliopiston kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tässäkin yliopisto haluaa olla esimerkillinen, Mönkkönen sanoi.
Professori Annele Virtanen on mukana aerosolifysiikan tutkimusryhmässä, joka tuottaa tutkittua tietoa muun muassa osaksi kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin raportteja. Siten tieto päätyy päätöksenteon tueksi.
– Kansalliset ja kansainväliset poliittiset päätökset ovat avainasemassa. Tarvitaan yhteiskunnallista muutosta, mutta näen yksilön roolin positiivisessa valossa. Jos näemme, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen, sillä on voimaannuttava vaikutus, ei lamaannuttava. Yksilöistä muodostuu massa, ja yksilöinä voimme luoda painetta sekä markkinoille että poliittisille päättäjille. Yksilöissäkin on voimaa, Virtanen sanoi.
Ympäristöoikeuden professorin Niko Soinisen mukaan kestävyystiedettä tarvitaan tuottamaan tietoa ratkaisujen tueksi, jotta ihmiskunnan ympäristökuormitus saadaan planeetan ekologisiin rajoihin sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
– Ympäristöllisten haasteiden juurisyyt ovat meidän yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa järjestelmissä. Markkinat eivät hinnoittele tuottamisesta ja kulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Oikeuden näkökulmasta kestävyysmurroksen onnistuminen on epätodennäköistä ilman oikeusjärjestelmän myötävaikutusta. Tiukasta ja velvoittavasta oikeudellisesta ohjauksesta on puhuttu aika vähän, Soininen arvioi.
Lisätietoja:
Jukka Mönkkönen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto, jukka.monkkonen@uef.fi, p. 040 728 8057
Katso videotallenne tiedekahvilan keskustelusta yliopiston YouTube-kanavalta.
