Lautakunnat antavat suosituksia ja esittävät kannanottoja.
Vuoden 2026 alusta alkaen Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) toimii kuusi kielilautakuntaa, kun suomen, ruotsin, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien rinnalle on asetettu karjalan kielen lautakunta. Lautakuntien tehtävä on antaa alaansa kuuluvia kieliä ja niiden käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia.
Lautakunnan nimittänyt Kotuksen johtaja Leena Nissilä pitää karjalan kielen lautakunnan perustamista tärkeänä askeleena kielen aseman vahvistamisessa.
– On hienoa saada karjalan kieli mukaan Kotuksen kielilautakuntien perheeseen. Nyt karjalan kielellä on aiempaa parempi mahdollisuus saada vertaistukea erilaisiin kielen laatua ja asemaa koskeviin kysymyksiin myös muiden kielten lautakunnilta.
Lautakunnan puheenjohtajaksi on nimitetty professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi yliopistonlehtori Ilja Moshnikov Itä-Suomen yliopistosta. Muita jäseniä ovat Olga Karlova, Eeva-Kaisa Linna, Elena Rapa, Markku Suksi, Martti Talja ja Outi Tánczos. Lautakunnan kokoonpano yhdistää asiantuntemusta muun muassa karjalan kielestä, sen sanastosta ja nimistöstä, kielen kehittämisestä ja elvytyksestä, käytöstä ja opetuksesta erilaisissa ympäristöissä, lähisukukielten kontekstista, kielellisistä oikeuksista sekä Suomen karjalankielisistä yhteisöistä ja verkostoista.
Itä-Suomen yliopisto vahvasti yhteistyössä mukana
Kielilautakuntien käytännön työ on järjestetty yhteistyössä kunkin kielen asiantuntijaorganisaation kanssa. Karjalan kielen kehittämisestä ja käytännön kielityöstä vastaa Itä-Suomen yliopisto, jonka valtakunnallinen erityistehtävä koskee karjalan kielen tutkimusta, opetusta ja elvytystä.
Lautakunnan käytännön työtä koordinoivana sihteerinä aloittaa yliopisto-opettaja Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta. Tynnyrinen on toiminut karjalan kielen elvyttämisen koordinaattorina ja vuonna 2025 julkaistun karjalan kielen elvytysohjelman kirjoittajana.
Tynnyrinen arvioi, että karjalan kielen lautakuntaan kohdistuu paljon odotuksia.
– Lautakunta aloittaa työnsä tilanteessa, jossa karjalankielisellä kentällä tapahtuu paljon: elvytysohjelma on juuri julkaistu, musiikki, kirjallisuus ja taide lisäävät tietoisuutta karjalan kielestä, ja karjala saa uusia puhujia etenkin aikuisopiskelijoista.
Tynnyrinen pitää lautakunnan perustamista tärkeänä kehityksenä.
– Jo pitkään karjalan kielen asioita ovat aktivistien lisäksi hoitaneet määräaikaiset työryhmät tai projektit, joten virallinen kielilautakunta samoin kuin karjalan elvytystehtävän sitouttaminen Itä-Suomen yliopistoon luovat uskoa tulevaisuuteen, Tynnyrinen toteaa.
Hänen mukaansa pysyvämmät rakenteet mahdollistavat pitkäjänteisen kielityön ja kannustavat pyrkimään kohti seuraavia pitkän aikavälin tavoitteita, kuten karjalankielistä kouluopetusta ja karjalan kielilakia. Oma lautakunta tuo karjalan asialle myös painoarvoa ja osoittaa, että on kyse kielestä, jonka kehittämiseen Suomessa on sitouduttu.
Osaksi pitkäjänteistä kielipolitiikkaa
Karjalan kielen lautakunnan asettaminen kytkeytyy vuonna 2022 valtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistuun kielipoliittiseen ohjelmaan, joka tarkastelee karjalan kieltä yhtenä Suomen kotoperäisistä vähemmistökielistä. Ohjelman tavoitteena on kielten suojaaminen, elvyttäminen ja tukeminen.
Kielipoliittisessa ohjelmassa nostettiin esille tarve karjalan kielen institutionaaliselle tuelle ja elvytyssuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimiselle. Näiden valmistelemiseksi toimi vuosina 2023–2025 Kotuksen koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä karjalan kielen asiantuntijatyöryhmä, joka esitti ministeriölle karjalan kielen lautakunnan perustamista Kotuksen yhteyteen. Mahdollisuus uuden lautakunnan perustamiseen avautui, kun Kotusta koskevaa lainsäädäntöä oli mahdollisuus tarkistaa ministeriön hallinnonalaan kuuluvien virastojen rakenneuudistuksen yhteydessä.
Karjalan kieli on vasta viime vuosina alettu tunnistaa yhteiskunnassa laajemmin yhtenä Suomen kotoperäisistä kielistä. Aseman kohenemiseen on johtanut karjalankielisen yhteisön ja tutkijoiden pitkäjänteinen työ kielen käytön lisäämiseksi ja sen näkyvyyden parantamiseksi.
Lautakunnan sihteeri Niko Tynnyrinen muistuttaa, että lautakunnan perustamisesta on syytä olla onnellinen ja ylpeä.
– Se kertoo karjalan kielen elpymisestä, mistä on tietysti kiittäminen myös ja etenkin kieliyhteisöä. Karjalankielisten aktivistien, opettajien, tutkijoiden ja muiden kielen ystävien työ on tuottanut tulosta. Vielä viisi vuotta sitten olisi ollut hankalaa kuvitella karjalan kielen lautakuntaa.
Alkuperäinen tiedote: Lotta Jalava, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Lisätietoja: Lotta Jalava [email protected]
Niko Tynnyrinen, [email protected]
Tiedote karjalan kielellä
