Karjalan kielen viikkoa vietetään Suomessa viikolla 48 eli 24.–30.11.2025. Jo kuudetta kertaa järjestettävä kieliviikko rakentuu 27.11. juhlittavan karjalan kielen päivän ympärille. Viikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura yhdessä karjalan opiskelijoiden, karjalaisjärjestöjen ja muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa, ja sen tarkoituksena on juhlistaa monipuolista ja elinvoimaista karjalaa sekä tehdä sitä näkyvämmäksi yhteiskunnassa.
Tämän vuoden kieliviikolla kannustetaan ennen kaikkea karjalan suulliseen käyttöön, ja viikon teemaksi onkin valittu karjalankielinen keskustelukerho eli pakinapirtti, paginapertti tai paginperti. Paginapertit ovat Itä-Suomen yliopiston ja karjalankielisten paikallisyhteisöjen Suomen eri paikkakunnilla ja verkossa järjestämiä keskustelukerhoja, joihin kuka tahansa voi tulla kuuntelemaan puhuttua karjalaa ja harjoittelemaan sen käyttöä. Keskustelukerhojen rooli karjalan elinvoimaistamisessa on keskeinen, sillä taitavankin kirjoittajan kynnys puhua uhanalaista kieltä voi olla korkea.
Tapahtumia ympäri maata sekä somessa
Viikon juhlintaa voi seurata sosiaalisessa mediassa. Itä-Suomen yliopiston karjalan elvyttämisen blogissa ja Karjalan kieli eläy -Facebook-sivulla sekä Karjalan Sivistysseuran Uudisčuppu-ajankohtaiskanavalla jaetaan eri puolella Suomea toimivien keskustelukerhojen videotervehdyksiä ja aktiivisten “paginpertiläisten” kokemuksia käsitteleviä karjalankielisiä kirjoituksia. Materiaalit sekä kutsuvat mukaan toimintaan että toimivat esimerkkeinä keskustelukerhon järjestämisestä kiinnostuneille.
Tänä vuonna kieliviikon painopiste on kasvokkaisessa toiminnassa. Karjalankielisiä ja karjalan kieleen liittyviä tapahtumia järjestetään ennätyksellisen monella paikkakunnalla ympäri Suomen.
Itä-Suomen yliopistossa noin viiden vuoden ajan tehty karjalan kielen elvytystyö on osaltaan lisännyt karjalan näkyvyyttä sekä parantanut sen opiskelumahdollisuuksia. Yliopisto on viime vuosina tukenut ja avustanut Suomen eri paikkakunnilla toimivia paginperti-keskustelukerhoja, mutta etenkin kieliviikon aikana kieliyhteisö järjestää vuosi vuodelta enemmän ja maantieteellisesti laajemmalla alueella myös muita tapahtumia.
Helsingissä järjestetään Karjalan kieli eläy – Raija Pyöli 80 vuotta -juhlaseminaari Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1), torstaina 27.11. kello 13–18. Seminaariin on ennakkoilmoittautuminen. Huom! Paikkoja jäljellä enää muutamia.
Joensuussa taas vietetään karjalankielistä lauantaita Museo Elielissä 29.11. kello 11.30 alkaen. Ohjelmassa on karjalankielinen satutunti, karjalankielinen opastettu kierros 2. kerroksen Karjalan neito -näyttelyssä, karjalaisia tanssiesityksiä sekä yliopisto-opettaja Niko Tynnyrisen luento ja keskustelua karjalan kielestä.
Kuopion pääkirjastossa järjestetään viikon aikana paljon karjalan kieleen liittyvää ohjelmaa, kuten karjalaisen kirjailijan ja Finlandia-ehdokkaan Riko Saatsin kirjailijavierailu 2.12. klo 17.
Lisäksi karjalan kielen opiskelijat, opettajat, karjalaisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset järjestävät kieliviikolla erilaisia tapahtumia ympäri maata. Lisätietoja koko ohjelmasta verkossa.
Lisätietoja karjalan kielen viikosta karjalaksi verkossa.
Lisätietoja karjalan kielen elvyttämisestä Itä-Suomen yliopistossa ja kieliviikon toiminnasta:
Niko Tynnyrinen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], p. 050 560 3672
Karjalan elvyttäjien ja kieliasiantuntijoiden yhteinen sähköpostiosoite: [email protected]
Uhanalainen mutta kehittyvä karjala
Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Se on oma itsenäinen kielensä, jota ei pidä sekoittaa suomen kielen Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien murteisiin, ja jota on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin. Karjala saattaa suomenkielisen korvaan kuitenkin kuulostaa etäisesti tutulta, sillä se on suomen läheisin sukukieli.
Viimeisimpien arvioiden mukaan Suomessa on noin 11000 hyvin karjalaa puhuvaa henkilöä ja lisäksi noin 20000 sellaista, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän. Päivittäin karjalaa käyttää arviolta 5000 henkilöä. Karjala on siis pieni ja uhanalainen kieli.
Vaikka karjalan asema on heikko, on se myös kehittyvä ja elinvoimainen kieli. Vuosina 2021–2024 Itä-Suomen yliopistossa toimi karjalan asemaa ja näkyvyyttä merkittävästi parantanut karjalan kielen elvytyshanke, ja tammikuusta 2025 alkaen myös karjalan elvyttäminen on kuulunut Itä-Suomen yliopiston kansalliseen erityistehtävään karjalan opetuksen ja tutkimuksen rinnalla. Itä-Suomen yliopiston lisäksi karjalaa kehittävät ja pitävät esillä lukuisat yhdistykset, yksityishenkilöt ja kieliaktivistit.
Keväällä 2025 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen ja Kotimaisten kielten keskuksessa toimivan karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän yhteistyönä valmistelema karjalan kielen elvytysohjelma. Elvytysohjelma kattavasti kuvaa karjalan kielen historiaa ja nykytilannetta Suomessa ja esittää, miten kielen asemaa voitaisiin parantaa. Ohjelmassa annetaan 23 toteutuessaan karjalan asemaa parantavaa toimenpide-esitystä, jotka koskevat muun muassa karjalan opetusta, käyttötilanteita, kielenhuoltoa ja lainsäädännöllistä asemaa. Elvytysohjelma yksin ei takaa, että esimerkiksi karjalan kouluopetus käynnistyisi, vaan tavoitteet vaativat toteutuakseen monenlaista tukea ja poliittisia päätöksiä. Elvytysohjelma kuitenkin tarjoaa hyvät suuntaviivat karjalan elvyttämiseen tulevaisuudessa ja sen julkaisu on iso edistysaskel myös symbolisesti: myös saamen kielille, Suomen romanikielelle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle on julkaistu elvytysohjelmat, joten oma ohjelma tuo aiemmin piiloon jääneen karjalan lähemmäksi muita Suomessa puhuttavia kotoperäisiä kieliä.
Lisätietoa karjalan kielestä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla ja Karjalan Sivistysseuran verkkosivuilla.
Lisätietoa karjalan kielen elvytysohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa.
