Pandemian aika oli suuri terveyskriisi, joka haastoi kansalaisten tiedonhallinnan rutiineja. Tiedolliset ihanteet ohjasivat niin tiedon hakemista ja tietoon sitoutumista kuin omaa toimintaa.
Tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että kansalaiset voidaan jakaa neljään erilaiseen tietoon kiinnittymisen profiiliin.
Tiedon tarkkuutta painottavat pitivät tärkeänä sitä, että tieto on täsmällistä ja tieteellisesti pätevää. He näkivät tärkeäksi puolustaa oikeaksi koettua tietoa erityisesti mis- tai disinformaatiota vastaan.
Tiedon uskottavuutta korostaville merkitseväksi koettu tietoa tulkittiin sen esittäjän kautta. Esimerkiksi pätevin tieto koronarajoitusten vaikutuksista oli tiedon uskottavuutta korostavien mukaan heillä, jotka olivat itse kokeneet rajoitusten vaikutuksia. Tietoa hankittiin ja tulkittiin yhdessä saman taustaisten kanssa ja levitettiin yhteiskunnassa aktiivisesti.
Tiedon luotettavuutta korostavat arvioivat tietoa osana isompaa maailmankatsomuksellista raamia. Oikeaksi koettu tieto ei ollut ristiriidassa oman arvomaailman kanssa. Luotettavuutta korostavat hankkivat tietoa kovasti suodattaen, mutta he eivät kokeneet suurempaa tarvetta jakaa omaa tulkintaansa muille.
Tiedon yhtenäisyyttä painottavat pitivät arvokkaana sitä, että tieto ei synnyttänyt tai ainakaan lisännyt yhteiskunnallisia jännitteitä. Heille pätevintä tietoa oli yleisesti hyväksytty tieto. He tulkitsivat muuttuvia tilanteita siten, että tulkinta oli ristiriidatonta ja laajalti hyväksyttyä.
Kansalaisten ja viranomaisten yhteistyötä vahvistaa, jos viranomaiset voivat huomioida erilaiset tiedontulkintatavat omassa kriisin aikaisessa toiminnassa ja viestinnässä. Tällä on merkitystä erityisesti sellaisina aikoina, kun epävarmuus ja nopeat muutokset korostavat yhteistoiminnan merkitystä.
– Kun viranomaiset osaavat huomioida erilaiset tiedon omaksumisen muodot, he voivat suunnata viestintää ja johtamista niin, että mahdollisimman moni kansalainen löytää pätevän ja oikeanlaisen tiedon itselleen sopivalla tavalla, sanoo kotitaloustieteen yliopistonlehtori Marilla Kortesalmi.
Vaikka pandemia toikin erilaiset tiedolliset ihanteet näkyviksi, Kortesalmen mukaan käytämme tiedollisia ihanteita jatkuvasti arvioidessamme tärkeää ja merkityksellistä tietoa.
– Tämän ymmärtäminen voi vaikuttaa esimerkiksi rokotevastaisuuden vähentämiseen, suojautumiskäytäntöihin tai julkisten ohjeiden noudattamiseen.
Artikkelin tiedot:
Kortesalmi M, Jalonen H, Kallunki VRV (2026;), "Citizen engagement with information when adapting to health crises: four distinctive profiles". International Journal of Public Sector Management, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/IJPSM-06-2025-0263
