Maiju Karjalainen valmistui viime syksynä maisteriksi Itä-Suomen yliopiston ja Toyohashin teknillisen yliopiston (TUT) yhteisestä tutkinto-ohjelmasta. Kaksoistutkintoon kuuluivat japanilaisessa yliopistossa opiskelu ja työharjoittelumahdollisuus Japanissa.
- Teksti Marianne Mustonen
- Kuvat Raija Törrönen ja Shigeki Nakauchi
—Aloitin opinnot tietojenkäsittelytieteellä Kuopiossa vuonna 2015. Tällä hetkellä olen projektitutkijana professori Pauli Miettisen algoritmisen data-analyysin ryhmässä ja suunnittelen aloittavani pian jatko-opinnot, Karjalainen kertoo.
— Sain tietää tästä ohjelmasta vuonna 2018, kun se aloitettiin ensimmäistä kertaa. Olin aiemminkin jo halunnut vaihto-opiskelemaan, ja tämä tuli juuri sopivaan kohtaan opintojani. Ohjelmassa kiinnosti kaksi tutkintoa, työharjoittelumahdollisuus Japanissa, sekä japanilaisessa yliopistossa opiskelu. Olin opiskellut nuorempana japanin kieltä, ja minua kiinnosti myös mahdollisuus samalla vahvistaa kielitaitoani.
Karjalaisen mukaan tutkinnossa parasta oli uskomattoman hieno mahdollisuus suorittaa sekä opinnot, että työharjoittelu ulkomailla, ja saada oppia monella eri tavalla.
—Uskon, että hyötyä ei ole pelkästään tutkinnoista, vaan myös työ- ja opiskelukokemuksesta hyvin erilaisessa kulttuurissa.
Opiskelu Japanissa erosi hieman siitä mihin Karjalainen oli tottunut Suomessa. Kursseja oli suhteellisen vähän, ja yhdellä kurssilla oli aina vain yksi luento viikossa, eikä kursseilla useinkaan ollut harjoitustehtäviä.
—Opiskelu oli suhteellisen rentoa, mutta tarkoituksena oli enemmän keskittyä omaan tutkimukseen ja graduun. Opiskelu tapahtui englanniksi, mutta erityisesti kampuksen ulkopuolella englantia puhuvat ihmiset olivat harvassa, joten jos opintojen lisäksi halusi tehdä muutakin, japanin kielen taidosta oli paljon hyötyä.
Karjalaisen gradutyön aihe liittyi ihmisen ammattitaidon havaitsemiseen hänen silmänliikkeidensä perusteella.
—Alkuperäinen graduaiheeni liittyi patologien katseenseurantaan, mutta koronapandemian takia patologien katsedatan keräämisestä tuli vaikeaa, ja aihe vaihdettiin japanilaisen shakkia muistuttavan lautapelin shogin pelaajien katseen tutkimiseen.
—Patologeilla tavoitteena olisi ollut tutkia esimerkiksi, että voiko ammattilaisen tapaa katsoa kudosnäytteitä käyttää hyödyksi kehitettäessä avustavia teknologioita patologien työhön. Nyt graduni käsitteli lähinnä eroavaisuuksia taitavien ja aloittelevien shogin pelaajien silmänliikkeiden ja pupillin koon vaihtelun välillä.
— Keräsin graduani varten katseenseurantalaitteella dataa shogia pidempään harrastaneiden ja aloittelevien pelaajien silmänliikkeistä ja pupillista, ja analysoin, miten osallistujan taitotaso vaikutti näihin piirteisiin.
—Hienoa tässä koulutusohjelmassa ovat myös Itä-Suomen yliopiston ja Toyohashin teknillisen yliopiston erot. Meillä tietojenkäsittelytieteen opiskelu on enemmän teoreettista, kun taas TUTissa pääsee tekemään käytännönläheisempiä asioita.
Molempien yliopistojen lähestymistavat täydentävät toisiaan ja tutkinnosta saa erittäin monipuolista osaamista.
Maiju Karjalainen
Projektitutkija
— Japani on kaunis ja kiinnostava maa, ja oli todella hienoa päästä kokemaan rikas japanilainen kulttuuri, kaunis luonto ja herkullinen ruoka, sekä tutustua uusiin ystäviin eri maista, Karjalainen muistelee.
—Kaksoistutkinto-ohjelma tarjoaa sekä suomalaisille, että japanilaisille opiskelijoille mahdollisuuden opiskelijaliikkuvuuteen tietojenkäsittelytieteen alalla, ja ohjelma pitää sisällään myös yritysyhteistyötä Suomessa ja Japanissa suoritettavien harjoittelujaksojen muodossa. Suomea ja Japania pidetään korkean teknologian maina omissa maanosissaan, ja maiden korkean teknologian koulutuspolitiikoissa on yhtäläisyyksiä.
—Maiden välillä on myös eroja, tai sanoisinko paremmin useita ainutlaatuisia piirteitä, jotka liittyvät molempien yhteiskuntien työelämään, elämäntyyliin, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ei ole mikään yksittäinen matka, vaan täydellinen mahdollisuus kokea molempien maiden erot ja yhtäläisyydet.
—Harjoittelujaksojen lisäksi meillä on useita tietotekniikan kursseja esimerkiksi konenäön, tekoälyn, kognitiotieteen ja virtuaalitodellisuuden alaoilta. Kurssien jälkeen opiskelijoita rohkaistaan keskittymään maisteritutkimukseensa.
—Japanissa laboratoriot ovat eräänlaisia perheitä yliopiston sisällä. Niissä työskentelee tyypillisesti noin 10–30 kandi-, maisteri- ja tohtoritason opiskelijaa, joilla on omat työpisteensä ja jotka ottavat osaa laboratorion kokouksiin ja sosiaalisiin tilaisuuksiin. Tämä on eräs japanilaisten yliopistojen erityispiirre.
—Tähän mennessä suomalaisopiskelijat ovat suorittaneet harjoittelujaksonsa Hondan, Olympuksen ja NHK:n kaltaisissa japanilaisyrityksissä. Japanilaisopiskelijat puolestaan ovat olleet harjoittelijoina Suomessa muun muassa Detection Technologyn, Optomedin ja Planmecan palveluksessa.
—Pandemian takia on vielä epäselvää, milloin meidän mahdollista tavata toisiamme fyysisesti. Ohjelma kuitenkin järjestää etäopetusta, harjoittelut mukaan luettuina. Toivottavasti pääsemme näkemään toisiamme taas pian.
Vararehtori, professori Shigeki Nakauchi, Toyohashi University of Technology
Kaikki opiskelijat kuuluvat laboratorioyhteisöön.
Shigeki Nakauchi
Vararehtori, professori, Toyohashi University of Technology
