Tekoäly vauhdittaa energiaoikeuden perusoppien kehittämistä.
Eurooppaoikeuden, erityisesti energiaoikeuden professori Kaisa Huhta on ensimmäinen Itä-Suomen yliopistosta valmistunut oikeustieteiden maisteri. Kymmenisen vuotta valmistumisensa jälkeen hän kehittää professorina energiaoikeuden perusoppeja arvostettujen Euroopan tutkimusneuvoston ERC- ja Suomen Akatemia -rahoitusten turvin. Nopeasta urakehityksestä huolimatta Huhta ei tiennyt opintoihin hakeutuessaan haluavansa professoriksi.
– Haluaisin tarjota opintojaan suunnitteleville nuorille mallin siitä, ettei ole heti pakko tietää, missä haluaa olla kymmenen vuoden kuluttua ja silti tulla professoriksi.
Maaliskuussa 2026 professorin tehtävässä aloittaneen Huhdan motto onkin, että prosessiin kannattaa luottaa. Kun tekee työpöydälleen tulevia asioita yksi kerrallaan hyvin, se usein poikii hyviä asioita.
– Ei välttämättä sitä, mitä nuorempana olisi odottanut tai toivonut, mutta yleensä hyviä asioita.
Lukiovuosinaan Huhta kaavaili diplomaatin uraa, koska oli kiinnostunut kielistä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Joensuussa häntä kiinnostivat eurooppaoikeuden opinnot ja vuoden väyläopintojen jälkeen hän pääsi opiskelemaan hallintotieteiden maisterin tutkintoa Itä-Suomen yliopistoon. Kaksi vuotta Joensuuhun muuttamisen jälkeen hän aloitti ensimmäisten joukossa oikeustieteen opinnot tutulla kampuksella.
– En ole ajatellut uraa strategisesti, vaan enemmänkin taktisesti ja tehnyt kulloinkin työpöydällä olevat asiat mahdollisimman hyvin, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Pidän tutkimusprosessin liittyvästä uteliaisuudesta ja vapaudesta todella paljon ja nautin kirjoittamisesta.
Tutkittu tieto jalkautuu yhteiskuntaan asiantuntijatehtävissä
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja ilmastoon, ympäristöön sekä oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset kiinnostivat Kaisa Huhtaa jo lukiolaisena. Energiaoikeudessa nämä kaikki näkökulmat konkretisoituvat hänen mukaansa kiinnostavalla tavalla.
Muiden oikeustieteen alojen tapaan, energiaoikeuden tutkijoilla on toinen jalka yhteiskunnallisen vaikuttamisen puolella. Huhta itse on markkinaoikeuden asiantuntijajäsen energiaoikeudellisissa kysymyksissä.
– Se on suora ja konkreettinen tapa, jolla voin tuoda tutkimukseni tietoa osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Toinen oikeustieteilijöille tyypillinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapa on osallistua lainsäädäntöprosesseihin asiantuntijana. Olen ollut kuultavana energiaoikeudellista asioista muun muassa perustuslakivaliokunnassa ja talousvaliokunnassa.
Huhta kuuluu myös vuonna 2013 perustetun Itä-Suomen yliopiston Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksen (CCEEL) ensimmäisiin jäseniin yhdessä professori Seita Vesan, professori Kati Kuloveden ja professori Kim Taluksen kanssa.
– Nyt tutkimusryhmässä on mukana yli sata tutkijaa. Olemme yksi maailman suurimmista energia-, ilmasto- ja ympäristöoikeuden tutkimusteemoihin keskittyvistä oikeustieteellisistä yksiköistä ja meillä on hyvät verkostot kaikilla mantereilla.
ERC-hankkeessa pyrimme kehittämään energiaoikeuden yleisiä oppeja tietoisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja lyhyemmässä ajassa.
Kaisa Huhta
Energiaoikeuden professori
Tekoäly vauhdittaa energiaoikeuden perusoppien kehittämistä
Parhaillaan Huhta kehittää ERC- ja Akatemia-hankkeissaan energiaoikeuden yleisiä oppeja eli alan oikeudellisia käsitteitä ja periaatteita. Teoreettiselta kuulostava tutkimusaihe liittyy mitä konkreettisimmalla tavalla oikeudenalan ammattilaisten ja lainsäätäjien työhön.
– Eri oikeudenalojen yleisiä oppeja sovelletaan paljon käytännössä, ja ne muodostavat viitekehyksen, joita vasten yksittäisiä pykäliä tulkitaan. Esimerkiksi rikosoikeudessa keskeinen periaate on, ettei samasta rikoksesta saa tuomita kahdesti, ympäristöoikeudessa se, että saastuttaja maksaa.
Energiaoikeudelle näitä yleisiä oppeja ei toistaiseksi ole muodostunut. Huhdan johtamissa tutkimushankkeissa niiden kehittämistä pyritään nopeuttamaan hyödyntämällä muun muassa tekoälytyökaluja.
– Eri oikeudenalojen yleiset opit ovat kehittyneet melko orgaanisesti vaiheittain kymmenien tai jopa satojen vuosien aikana. ERC-hankkeessa pyrimme kehittämään energiaoikeuden yleisiä oppeja tietoisemmin, tarkoituksenmukaisemmin ja lyhyemmässä ajassa.
Tutkimuksessa haastatellaan energia-alalla toimivia ammattilaisia sekä tutkitaan oikeuslähteitä, kuten EU-direktiivejä ja asetuksia sekä erilaisia oikeustapauksia, 1950-luvulta nykypäivään.
– Tekoälyn avulla tuhansien asiakirjojen massasta voidaan tunnistaa sellaisia trendejä ja teemoja, joita yksittäinen tutkija ei yksittäisiä dokumentteja lukemalla pystyisi löytämään.
Oikeustieteilijät tekevätkin hankkeessa tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteilijöiden kanssa.
– Yhteistyö on avartanut ymmärrystäni siitä, miten valtavan monella eri tavalla tutkimusta voi ymmärtää, jäsentää ja tehdä.
Kestävyys, turvallisuus ja hinta ovat energiamarkkinoiden keskeisiä haasteita
Energiaoikeuden tutkijana Huhta seuraa energiamarkkinoiden kehitystä tiiviisti. Eurooppalaisilla energiamarkkinoilla on hänen mukaansa kolme keskeistä haastetta, jotka liittyvät kestävyyteen, turvallisuuteen ja energian hintaan.
– Energiasektori on kaikkien kestävyyteen liittyvien kysymysten, kuten ilmastonmuutos, biodiversiteetti tai saastuminen, ytimessä. Niiden ratkaisemisessa sääntelyllä ja oikeusjärjestelmillä on keskeinen rooli.
Turvallisuusnäkökulmasta erilaiset kriisit ja kriisipuhe ovat tahdittaneet energiasektoria viimeisen kymmenen vuoden aikana aiempaa intensiivisemmin. Koska Euroopalla ei juurikaan ole omia öljy- ja kaasureservejä, riippuvuus kolmansista maista on suuri.
– Keskeinen kysymys on, miten Euroopassa rakennetaan sellainen vähähiilisyyteen ja uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä, jossa pystytään tekemään ratkaisuja itsenäisesti, eikä luoda uusia riippuvuuksia. Ja miten tämä tehdään oikeudenmukaisella tavalla.
Viime vuosien energiakriisit ovat Huhdan mukaan osoittaneet, että eurooppalaiset energiamarkkinat ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin. Kun hinnat ovat nousseet, kuluttajat ovat vähentäneet energiankulutusta ja sähkökatkoilta on vältytty. Samankaltainen kulutusjouston aktivoiminen on tulevaisuudessa tärkeää energiamurroksen edistämiseksi.
– Siitä piilee valtava potentiaali, jos ihmiset pystyvät tietoisemmin siirtämään energiankulutustaan niille tunneille, jolloin halpaa uusiutuvaa energiaa on saatavilla. Silloin mennään kohti sitä tavoitetta, mikä meille on oikeudellisesti asetettu.
Kaisa Huhta
Itä-Suomen yliopiston eurooppaoikeuden, erityisesti energiaoikeus, professori 1.3.2026 alkaen toistaiseksi
- OTM, Itä-Suomen yliopisto 2015
- OTT, Itä-Suomen yliopisto 2019
- Energiaoikeuden dosentti, Helsingin yliopisto 2024
Tärkeimmät tehtävät ja huomionosoitukset
- Eurooppaoikeuden, eritysesti energiaoikeus, apulaisprofessori 2023–2026
- Professori (osa-aikainen), European University Institute, 2024–
- Asiantuntijajäsen (osa-aikainen), Markkinatuomioistuin, 2023–
- Päätoimittaja, Journal of Energy and Natural Resources Law, 2026–