Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Huusko Jyrki.

Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtavaksi rehtoriksi

Harjoittelukoulut ”ladunavaajina” koulujärjestelmän kehittämisessä

Tulevan johtavan rehtorin mukaan nopeasti muuttuva yhteiskunta vaatii muutosvalmiutta myös kouluilta. Siinä suhteessa harjoittelukoulut ovat avainasemassa.

Joensuun Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko elää muutoksen kevättä. Lukuvuosi tutussa työyhteisössä pitäisi saatella pian loppuun ja valmistautua elokuussa alkavaan uuteen työhön Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtavana rehtorina.

– Olo on yhtä aikaa sekä haikea että innostunut. Ehdin toimia nykyisessä työssäni 19 vuoden ajan, joten totta kai lähtö on haikeaa. Mutta olen varma, että maiseman vaihtaminen tekee hyvää sekä minulle että nykyiselle koululleni. Uudet tuulet puhaltavat nyt sitten molemmille, Huusko kertoo naurahtaen. 

Hän pitää suurena etuna sitä, että hän tulee yliopiston kouluun talon ulkopuolelta.

– Uskon, että tästä syntyy monia synergiaetuja. Olen nähnyt vuosien ajan kaupungin koulujen arkea ja tunnen kaupungin koulujen rehtorit. Tiedekunta tarvitsee opetusharjoitteluissaan myös Joensuun kaupunkia ja sen tarjoamia harjoittelupaikkoja sekä koko Itä-Suomen aluetta sille annettujen tehtävien toteuttamisessa. 

Huusko kertoo, että hänellä on mielessään myös monia kehittämisideoita harjoittelukoulun ja kaupungin väliseen yhteistyöhön liittyen.

– Alkuun toki ensisijaisesti kuuntelen ja katselen, millaista arki näissä kahdessa normaalikoulussa on. Toki pitkä työura kenttäkouluilla tuo näkemystä opettajankoulutuksen kehittämiseen. On ilo päästä kehittämään näitä ajatuksia eteenpäin yhteistyössä asiantuntevan yhteisön kanssa.  

Tiiviisti mukana muutoksissa

Harjoittelukouluilla on kaksi päätehtävää: toimia sekä kouluna oppilaille että kouluttaa samalla tulevia opettajia. Huusko käyttääkin harjoittelukouluista sanaa ”ladunaukaisija”. 

– Ladunaukaisijan pesti on hyvin vastuullinen ja tietysti haasteellinenkin tehtävä, mutta toisaalta siinä näkee myös ensimmäisenä ne asiat, jotka kanssahiihtäjille tulevat vastaan vasta ehkä myöhemmin. Tärkeintä olisi osata hiihtää oikeaan suuntaankin.

Ja uusia asioitahan tulee vastaan jatkuvasti. Huusko kertoo koulumaailman muuttuneen paljon jo hänen oman 30-vuotisen opettajauransa aikana. 

– Ja koko ajan elämme suurten muutosvirtojen keskellä. Harjoittelukoulun rooli on mielestäni osaltaan olla mukana ohjaamassa ja vaikuttamassa koulutusjärjestelmän muutoksiin, jotta muutosvirrassa osataan luovia.  

Vallitsevista muutoksista hän nostaa esiin etenkin kaikille yhteisen peruskoulun kehittämisen ja sen mukanaan tuomat edut ja haasteet. Samaisen aiheen parissa Huusko on tehnyt omaakin tutkimusta. Hän pitää esteettömyyttä sekä sujuvan ja tasa-arvoisen koulupolun rakentamista kaikille ensiarvoisen tärkeänä. 

– Lisäksi lisääntyvän kulttuurien moninaisuuden takia meidän on kyettävä tukemaan myös sellaisten oppilaiden koulupolkua, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Samalla toivon, että lasten ja nuorten kielipääoman kasvattaminen nähtäisiin meillä tulevaisuudessa yhä suurempana etuna. 

Huuskon mukaan etenkin harjoittelukouluissa on elintärkeää hahmottaa, millaisessa yhteiskunnassa elämme esimerkiksi 10 tai 20 vuoden kuluttua. Ja viiden vuoden päähän piirtyvä kuva tulevaisuuden yhteiskunnasta on oltava jo hyvin tarkka. Harjoittelukoulujen täytyy olla osin mukana jo muutosprosessien aikanakin, esimerkiksi opetussuunnitelmien uudistamisessa tai erilaisten järjestelmien kehittämisessä. 

– Yhteiskunta muuttuu ympärillämme joka tapauksessa jatkuvasti. Jos koulu ei kehitä siinä rinnalla omaa toimintaansa, se näivettyy. 

Aktiivinen tutkimus jatkuu

Huusko iloitsee Itä-Suomen yliopiston monitieteisestä yhteisöstä. Hän on väitellyt kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 1999 silloisesta Joensuun yliopistosta ja jatkanut sen jälkeen aktiivista tutkimustyötä päivätyön ohessa sekä eripituisilla päätoimisilla tutkijajaksoilla. 

– Minulla on tutkimuksen ansiosta paljon kontakteja ja verkostoja sekä kasvatustieteen alalla että etenkin filosofisessa tiedekunnassa ja harjoittelukoulussa. Siksi on mukavaa tulla työskentelemään tuttujen ihmisten kanssa – ja jatkaa tutkimusta uudenkin työn ohessa. 

Huusko kertoo tutkimuksen tekemisen olevan hänen intohimonsa, jolle hän on aina löytänyt aikaa. 

– Pitkä tutkimustyö kasvatustieteen asiantuntijoiden kanssa antaa minulle vahvan pohjan myös johtavan rehtorin työhön. Tunnen yleissivistävän opetuksen kipupisteitä, ja millaisten asioiden kanssa siellä kamppaillaan. Lisäksi omat tutkimukseni koulun vuorovaikutuskulttuurista koulussa antavat tietynlaista herkkyyttä tulkita ja löytää ratkaisuja erilaisissa tilanteissa. 
 

Jyrki Huusko

  • Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori 1.8.2021–
  • S. 1967 Kuopio
  • Kasvatustieteen tohtori, Joensuun yliopisto, 1999


Tärkeimmät tehtävät:

  • Kasvatustieteen, erityisesti koulunkehittämistutkimuksen dosentti 2001 alkaen (Itä-Suomen yliopisto)
  • Joensuun kaupungin palveluksessa opettajana 1.8.1991ؘ–31.12.1999, rehtorina 1.1.2000 alkaen 
  • Työskennellyt rehtorina perusopetuksessa ja sairaalaopetuksessa
  • Työskennellyt Joensuun tai Itä-Suomen yliopistossa määräaikaisissa tehtävissä yliassistenttina, erikoistutkijana, projektitutkijana ja tutkijana.
  • Tutkimusteemoina esimerkiksi yhtenäinen perusopetus, opettajayhteisön vuorovaikutuskulttuuri, vaativan erityisen tuen opetusjärjestelyiden kehittäminen