Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Forest fire. Photo_Mostphotos.

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,5 milj. euron rahoitus Itä-Suomen yliopiston tutkijoille

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,2 miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään boreaalisen alueen metsäpalojen vaikutusta ilmastoon ja ilmanlaatuun. Tutkimuskonsortion johtajana toimii professori Annele Virtanen, ja mukana ovat yliopistotutkija Kajar Köster ja professori Olli Sippula, sekä Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksiköstä vanhempi tutkija Tero Mielonen.

Tekniikan tohtori Kirill Murashko on saanut 314 000 euron rahoituksen tutkimukseen Aerosol-based technologies in advanced composites production for lithium-sulfur batteries.

Jane ja Aatos Erkon säätiön toukokuun myöntökierroksella avustusten käsittely painottui tekniikan alojen hakemuksiin. Kahdeksalle hankkeelle, joissa esiin nousivat erityisesti materiaali- ja nanotekniikka sekä teknillinen fysiikka, myönnettiin yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Muut alat mukaan lukien kierroksen avustukset olivat kaikkiaan liki 6,3 miljoonaa euroa.

Boreaalisen alueen metsäpalojen vaikutus ilmastoon ja ilmanlaatuun

Professori Annele Virtasen johtamassa tutkimushankkeessa tutkitaan pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsäpalojen vaikutusta ilmastoon sekä ilman laatuun.

– Määritämme paloille päästökertoimet ja tutkimme päästön ilmakehäikääntymistä kenttä- ja laboratoriokokeissa. Hankkeen tuottama tieto liitetään globaaliin ilmastomalliin ja alueelliseen malliin. Näin saadaan kvantitatiivinen kuva metsäpalojen vaikutuksista ilmastoon ja ilman laatuun, Virtanen kertoo.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kiistatta, että viimeisen 20 vuoden aikana metsäpalot ovat yleistyneet voimakkaasti, ja vuosittain palavan puuston määrä on kaksinkertaistunut. Tänä aikana jopa 70 prosenttia metsäpaloihin liittyvästä puuston häviämisestä on tapahtunut pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä.

Merkittävä tekijä lisääntyneiden metsäpalojen takana on hyvin todennäköisesti pohjoisten alueiden muuta planeettaa voimakkaampi lämpeneminen. Lämpötilat pohjoisilla alueilla ovatkin saavuttamassa kynnyksen, jossa pienikin kasvu lämpötilassa aiheuttaa eksponentiaalisen kasvun palojen tuhoalueen suuruudessa. Suomelle metsäpalot ovat erityisesti relevantteja, sillä maan talous sekä hiilinielut riippuvat voimakkaasti metsien tilasta.

Kasvihuonekaasut ja ilmakehän pienhiukkaset muodostavat ilmastosysteemissämme tärkeimmät komponentit, jotka kontrolloivat maapallon säteilytasapainoa ja tätä kautta lämpötilaa. Lisäksi pienhiukkaset, ja osittain myös kasvihuonekaasut, vaikuttavat ilmanlaatuun ja näin ollen ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. On ennustettu, että lämpenevässä ilmastossa metsäpalot muodostuvat yhdeksi merkittävimmistä kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten lähteeksi samalla, kun muita päästöjä pyritään voimakkaasti hillitsemään.

Tällä hetkellä meillä on hyvin rajallisesti tietoa pohjoisille alueille tyypillisten matalan intensiteetin pintapalojen dynamiikasta, sekä kuinka erilaiset palamisolosuhteet vaikuttavat muodostuviin päästöihin.

– Tässä hankkeessa käytämme kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä kasvihuonekaasujen, että pienhiukkasten päästökerrointen määrittämiseksi havumetsälle tyypillisessä maastopalossa, Virtanen toteaa.

– Tutkimme päästöjen takana olevia mekanismeja sekä kenttä- että laboratoriokokein. Syntyvän uuden tiedon avulla parannamme päästöjen kuvauksia globaaleissa ja alueellisissa ilmakehämalleissa ja selvitämme havumetsävyöhykkeen metsäpalojen ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutukset tarkkuudella, johon aikaisemmin ei ole pystytty.

Lisätietoja:

Professori Annele Virtanen, p. 050 316 4118, annele.virtanen@uef.fi

Jane ja Aatos Erkon säätiön tiedote