Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Jaana Rysä.

Jaana Rysä lääkeainetoksikologian professoriksi

Kemikaalien vaikutukset solutasolla

Miten terveyteemme vaikuttavat ympäristön hormonihäiriköt, mikromuovit tai väriaineet? Miten ympäristöaltisteet vaikuttavat istukkaan? Toksikologian laaja-alaisuus näkyy professori Jaana Rysän tutkimushankkeissa.

Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella työskentelevä Rysä aloitti lokakuun alussa lääkeainetoksikologian professorina. Lääkeaineet ovat kuitenkin vain yksi hänen tutkimuskohteistaan. – Toksikologia tutkii kaikkien kemikaalien haitallisia terveysvaikutuksia, joten kenttä on laaja.

Kemikaaleista puhutaan usein uhkana, mutta Rysä tähdentää, että riskien tunteminen edistää kemikaalien turvallista käyttöä.

Tieto hormonihäirikköjen vaikutuksista tarkentuu

Rysä on parhaillaan mukana UEF:n koordinoimassa EU:n Horisontti 2020 -ohjelman tukemassa EDCMET-hankkeessa, jossa selvitetään hormonitoimintaa häiritsevien ympäristön kemikaalien yhteyttä metabolisiin häiriöihin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja lihavuuteen.

Hormonihäiriköt ovat ympäristön yhdisteitä, jotka vaikuttavat hormonien säätelemiin signalointireitteihin. Vaikutukset voivat ulottua lisääntymisterveydestä syöpäriskiin sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan, jota hormonit myös säätelevät.

Yksi tunnettu hormonihäirikkö on BPA eli bisfenoli A, jota ennen käytettiin kassakuittipaperissa sekä esimerkiksi juoma- ja tuttipullojen muovissa. – Se muistuttaa rakenteellisesti estrogeenihormoni estradiolia ja pystyy siten tavallaan huijaamaan elimistöä.

EDCMET-hanke tutkii hormonihäirikköjen vaikutusmekanismeja erityisesti energia-aineenvaihduntaan. – Oma ryhmäni käyttää metabolomiikan menetelmiä, joilla voimme selvittää laaja-alaisesti vaikutuksia esimerkiksi maksassa.

Kaikista yhdisteistä ei suinkaan vielä tiedetä, toimivatko ne hormonihäirikköinä. Yhtenä tavoitteena onkin kehittää luotettavia menetelmiä sekä hormonihäirikköjen tunnistamiseen että niiden metabolisten vaikutusten testaamiseen.

Raskausajan altisteista alkoholi aiheuttaa eniten haittoja

KYSin, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n KuBiCo-tutkimus selvittää raskausajan altisteiden vaikutuksia syntyvän lapsen terveyteen. Rysän ryhmä käyttää tässäkin metabolomiikkaa, jolla voidaan tunnistaa esimerkiksi alkoholinkäytöstä kertovia uusia aineenvaihduntatuotteita. – Niistä voisi löytyä merkkiaine, joka auttaisi ajoissa havaitsemaan raskaudenaikaisen alkoholinkäytön. Se on valitettavasti Suomessa edelleen yksi suurimpia sikiövaurioiden aiheuttajia.

Ryhmä on mukana selvittämässä myös vesistöjen mikromuovien terveysriskejä. Ympäristön ja jopa juomaveden mikromuoveihin on viime vuosina havahduttu. – Selvitämme, mitä yhdisteitä niistä voi irrota elimistöön ja voivatko pienimmät nanokokoiset mikromuovipartikkelit itsessään aiheuttaa ongelmia. Suurta huolta ei kannata kokea, kun ei vielä tiedetä, liittyykö niihin riskejä. Ilmeisesti suuri osa mikromuoveista poistuu ruoansulatuskanavan kautta.

Luonnosta etsitään turvallisia väriaineita

–  Monista käytössä olevista väriaineista on haittoja ihmisille ja ympäristölle. Ei ehkä tavalliselle kuluttajalle, mutta vaateteollisuudessa työskenteleville terveyshaittoja voi tulla varsinkin maissa, joissa työturvallisuus on huono.

Osa väriaineista on jopa syöpävaarallisia, mutta Rysän mukaan iso ongelma on, että monien turvallisuutta ei tiedetä.

Hän selvittää uusien bioväriaineiden turvallisuutta Biocolour-hankkeessa, jossa kehitetään luonnosta peräisin olevien väriaineita teolliseen tuotantoon. Helsingin yliopiston johtamaa hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.

–  Idea on, voisiko esimerkiksi sienistä ja kasveista eristää turvallisia väriaineita. Kannattaa silti muistaa, että luonnollinenkin voi olla haitallista ja laboratoriossa valmistettu yhdiste voi olla turvallinen. Tässäkin hankkeessa luonnon värejä myös muokataan bioteknologian avulla.

Rysän ryhmä tekee väriaineille solutoksisuustutkimuksia ihmisen solulinjoilla. – Värit tulevat Suomen luonnosta, esimerkiksi sienistä, pajusta ja keltakukkaisesta värimorsingosta.

Muun ohessa Rysä jatkaa väitöstyöstään juontuvaa, sydäntauteihin liittyvää tutkimusta, jonka kohteena ovat muun muassa aorttaläpän ahtauman mekanismit ja hoitomahdollisuudet. 

Toksikologian koulutuksen väheneminen on johtanut alan osaajapulaan samaan aikaan kun esimerkiksi EU on asettanut uusia vaatimuksia kemikaalivalvonnalle. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ainoana Suomessa toksikologian tutkinto-opintoja kansainvälisessä maisteriohjelmassa, jonka johtajana Rysä toimii. – Valmistuneet työllistyvät todella hyvin. Moni myös kiinnostuu tutkimuksesta ja jatkaa maisterintutkinnon jälkeen väitöskirjaan.

Lisätietoja:

Professori Jaana Rysä, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, jaana.rysa (a) uef.fi, p. 040 355 2412, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/jaana.rysa/

Jaana Rysä

  • Itä-Suomen yliopiston lääkeainetoksikologian professori 1.10.2020-
  • Filosofian maisteri (Yleinen toksikologia), Itä-Suomen yliopisto 2013
  • Farmakologian ja toksikologian dosentti, Oulun yliopisto 2009
  • Filosofian tohtori (Farmakologia), Oulun yliopisto 2008
  • Filosofian maisteri (Biokemia), Oulun yliopisto 1998

Tärkeimmät tehtävät

  • Apulaisprofessori (Tenure track), Itä-Suomen yliopisto 2017-2020
  • Akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto 2014-2019
  • Yliopistotutkijan ja yliassistentin tehtävät, Oulun yliopisto 2006-2014

Painolaatuiset kuvat:

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/38047?encoding=UTF-8

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/38044?encoding=UTF-8