Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji katsojamäärillä ja lajissa liikkuvilla rahamäärillä mitattuna, mutta mihin lajin suosio ja menestys pohjautuvat?
Filosofian maisteri Kimmo Isotalo tarkastelee historian väitöstutkimuksessaan kehityskulkuja, jotka ovat johtaneet jääkiekon nousuun maamme uudeksi kansallislajiksi viimeisten vajaan 100 vuoden aikana. Suosiota selittävät muun muassa parantuneet peli- ja harrastusolosuhteet, yhteiskunnan yleinen vaurastuminen ja kaupungistuminen sekä lajin kansainvälistyminen ja maajoukkueen MM-menestys. Isotalon tutkimus on historian alan ensimmäinen jääkiekkoon keskittynyt suomalainen väitöstutkimus.
Jääkiekon peli- ja harrastusolosuhteiden parantuivat, kun jääkiekko siirtyi luonnonjäiltä tekojääradoille ja myöhemmin jäähalleihin. Uusilla ja monikäyttöisillä olosuhteilla oli keskeinen merkitys kiekkoilijoiden pelitaitojen kehittymisessä, yleisön viihtyvyyden parantumisessa sekä yhtäältä Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) toiminnan tehostumisessa. Olosuhteiden muutos ei olisi ollut mahdollinen ilman suomalaisen yhteiskunnan vaurastumista, kaupungistumista ja SJL:n aktiivisia toimijoita. Pekka Paavolan, Kalervo Kummolan ja Harry Bogomoloffin kaltaiset kiekkovaikuttajat ymmärsivät yhteistyökumppaneiden merkityksen ja onnistuivat valjastamaan varsinkin julkisen sektorin laajamittaisesti lajinsa avuksi. Käytännössä tämä tarkoitti olosuhderakentamista, joka verhottiin yleisten liikuntaedellytysten parantamisen taakse. Lobbaustyön ansiosta Suomessa on maailman toiseksi tihein jäähalliverkosto väkilukuun suhteutettuna Kanadan jälkeen.
SJL:n rikastuminen ja nousu Suomen merkittävimmäksi lajiliitoksi on pohjautunut maassamme järjestettyihin jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. MM-kisojen saaminen Pohjolaan tuli mahdolliseksi 1900-luvun jälkipuoliskolla kiihtyneen globalisaation myötä. Ilmiön ansiosta kansainväliset vaikutteet lisääntyivät kotimaisessa kiekkoilussa muutenkin kasvavaa vauhtia. Ulkomaisten pelaajien ja valmentajien määrä SM-sarjassa ja -Liigassa sekä maaotteluiden lukumäärä kasvoivat. Kansainväliset vaikutteet edistivät puolestaan suomalaisten pelillistä tasoa ja kasvattivat menestyksen kannalta tärkeää itseluottamusta sitä mukaa, kun ennen voittamattomina pidetyt vastustajat taipuivat kaukalossa vuoron perään. Kansainvälisen menestyksen myötä taitavat suomalaiset pelaajat herättivät huomiota maailmalla. Toisen maailmansodan jälkeen vakiintunut puoliammattilaisuus mureni, kun etevimmille pelaajille avautui mahdollisuuksia Keski- ja Pohjois-Euroopan sekä Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa.
1990-luvun alussa Suomen maajoukkueiden voittamat mitalit nostattivat jääkiekkoinnostusta, mikä yhdessä yhteiskunnan yleisen viihteellistymisen ja pelin tason nousun kanssa mahdollistivat sen, että jääkiekon SM-liigasta muotoutui suomalaisen urheilun ensimmäinen ammattilaissarja. Viimeisten vuosikymmenten aikana ammatikseen jääkiekkoilevien suomalaisten lukumäärä on kasvanut niin kotimaassa kuin ulkomailla. Samaan aikaan yritykset ovat ottaneet entistä suurempaa roolia jääkiekon tukijoina, mikä on kaventanut julkisten toimijoiden merkitystä.
FM Kimmo Isotalon väitöskirja Luonnonjäiltä areenoille ja kansallislajiksi. Suomalainen jääkiekkoilu liikunta- ja urheilukulttuuristen sekä yhteiskunnallisten muutosten ilmentäjänä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Arto Nevala Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 26.3. kello 12 alkaen.
