Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Uniapnean diagnosointiin kehitetty elektrodisetti nukkuvan henkilön päässä

Itä-Suomen yliopiston unitutkijat uudistamaan uniapnean diagnostiikkaa

Reykjavikin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat johtavat 15 miljoonan euron Horizon 2020-tutkimushanketta.

  • Terveys ja hyvinvointi

Sleep Revolution on monitieteellinen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehityshanke, joka tähtää uniapnean diagnostiikan ja hoidon uudistamiseen. Euroopan komissio myönsi hankkeelle äskettäin lähes 15 miljoonan euron suuruisen Horizon 2020 -rahoituksen.

Hankkeen tavoitteena on mullistaa uniapnean tutkimus-, diagnosointi- ja hoitokäytännöt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään koneoppimiseen ja tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä uniapnean vaikeusasteen ja hoidon tarpeen arviointiin. Kehitystyöhön osallistuu kaikkiaan 37 tutkimuslaitosta, sairaalaa tai yritystä. Hankkeen lopullisena tavoitteena on yhdessä European Sleep Research Society:n ja kansallisten unitutkimusseurojen kanssa laatia uudet, kansainväliset ohjeet uniapnean diagnostiikkaan.

—On suuri kunnia yhdistää Euroopan johtavat unitutkimuksen ammattilaiset ja päästä hyödyntämään unitutkimuskeskusten voimavaroja ennennäkemättömällä tavalla. Hyödyntämällä monitieteellistä osaamista ja moderneja informaatioteknologian menetelmiä, tavoitteenamme on tukea diagnostiikkaa ja yksilöllisen hoitosuunnitelman tekemistä aiempaa kokonaisvaltaisemmalla ja tarkemmalla unirekisteröintidatan hyötykäytöllä, Reykjavikin yliopiston unitutkimusinstituutin ja Sleep Revolution -hankkeen johtaja, apulaisprofessori Erna Sif Arnardóttir kertoo.

—Tämä on loistava mahdollisuus päivittää uniapnean diagnostiikka 2020-luvulle. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mittalaitteet ja tietokoneiden laskentakapasiteetti ovat kehittyneet valtavasti, mikä mahdollistaa erittäin monipuolisten automaattisten analysointimenetelmien kehittämisen ja unirekisteröintien manuaalisen analysoinnin korvaamisen, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Timo Leppänen lisää.

Leppänen on yksi Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksella toimivan Sleep Technology and Analytics Group:n (https://sites.uef.fi/stag/?lang=en) vetäjistä ja toimii Horizon 2020 -hankkeen vastuullisena johtajana Itä-Suomen yliopistossa.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen on hankkeen johtajien kanssa samaa mieltä.

—Tämä on merkittävä ja tärkeä projekti. On hienoa, että Itä-Suomen yliopistolla on näin merkittävä rooli tässä hankkeessa. Odotamme innolla tutkimuksen tuloksia ja niiden saattamista kliiniseen käytäntöön.

Uniapnea on yhdistetty moniin kansanterveydellisiin haasteisiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin II diabetekseen sekä päiväaikaisiin, normaalia elämää häiritseviin oireisiin. Näihin oireisiin lukeutuvat merkittävä päiväaikainen väsymys sekä tarkkaavaisuuden aleneminen, jotka johtavat niin liikenne- kuin työtapaturmiin sekä sairauspoissaoloihin. Viimeisimpien epidemiologisten arvioiden mukaan lähes miljardi ihmistä sairastaa uniapneaa, Suomessa arviolta noin 1,5 miljoonaa.

Nykyiset uniapnean diagnosointimenetelmät ja niihin liittyvät kliiniset tulkinnat ovat kuitenkin vanhentuneita, kalliita ja erittäin työläitä, eikä nykyisten menetelmien informaatiorikkautta hyödynnetä riittävästi. Näistä syistä johtuen merkittävä osa uniapneapotilaista jää edelleen ilman diagnoosia, tai diagnoosi ja sitä seuraava hoito on puutteellista.

— Uniapnean diagnostiikkaa voidaan tehostaa merkittävästi yksinkertaistamalla mittausteknologiaa ja soveltamalla älykkäitä analysointimenetelmiä. Vaikka tämä lisää hoidettavien potilaiden määrää, taudin aiheuttamien kustannusten uskotaan laskevan etenkin pienentyneiden liitännäissairausriskien johdosta, professori Reijo Sund terveystieteiden tiedekunnasta kertoo. Sund vastaa hankkeen aikana tehtävistä taloudellis-epidemiologisista analyyseista.

—Totta kai lisääntyvä potilasmäärä asettaa omat haasteensa terveydenhuollolle ja sen resursseille. Siksi on tärkeää, että hankkeessa otetaan huomioon myös hoidolliset näkökulmat ja selvitetään koko tutkimus- ja hoitoketjun kustannustehokkuutta, kommentoi datan louhintaan keskittyvän työpaketin vetäjä ja huhtikuussa Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus- ja innovaatiojohtajana aloittava professori Juha Töyräs.

Hankkeeseen kuuluu myös datarikkaan potilastietokannan rakentaminen. Tietokanta tulee sisältämään yli 30 000 unirekisteröintiä, jotka on kerätty Islannissa, Suomessa, sekä muissa eurooppalaisissa sairaaloissa ja tutkimuskeskuksissa. Hankkeen aikana dataa kerätään myös kuluttajatuotteiden, kuten älykellojen, sekä erilaisten kyselylomakkeiden avulla. Hankkeessa luodaan tiedon varastointiin ja käsittelyyn soveltuva alusta, jonka avulla data ja tutkimustulokset voidaan jakaa tehokkaasti. Alustaa tullaan käyttämään yhteiseurooppalaisesti kliinisen työn ja tutkimuksen tarpeisiin.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Timo Leppänen, timo.leppanen (a) uef.fi, p. 044 532 6362
Yliopistotutkija Sami Myllymaa, sami.myllymaa (a) uef.fi, p. 040 557 2499
Professori Reijo Sund, reijo.sund (a) uef.fi, p. 050 305 4126

Profiilikuva: Timo Leppänen

Timo Leppänen

Yliopistotutkija

Profiilikuva: Sami Myllymaa

Sami Myllymaa

Yliopistotutkija

Profiilikuva: Reijo Sund

Reijo Sund

Professori