Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Yleiskuva UEFin Kuopion kampuksen kirjastosta.

Itä-Suomen yliopiston kampuskehittäminen etenee kolmen tulevaisuudenkuvan pohjalta

Itä-Suomen yliopiston kampusten kehittämisessä tunnistetaan, arvioidaan ja linjataan yliopiston tulevia työskentely- ja oppimistapoja sekä teknologia- ja tilaratkaisuja vuoteen 2035 saakka. Kampuskehittämisen erilaisia tulevaisuudenkuvia on hahmotettu skenaariotyössä, jonka loppuraportin yliopiston johto esitteli yliopistoyhteisölle webinaarissa 6. kesäkuuta.

Skenaariotyössä on kartoitettu vaihtoehtoisia, mahdollisia ja loogisia kuvauksia yliopiston tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Loppuraportin kolmesta tulevaisuudenkuvasta ensimmäinen pitäytyy maltillisesti nykyisen mukaisessa kehityksessä. Toinen skenaario perustuu virtuaalisuuteen, jossa suurin osa yliopistoyhteisön opiskelusta ja työstä tapahtuu enemmän virtuaalisesti kuin nykyisin. Kolmas skenaario painottuu yhteisöllisyyteen ja yliopiston kumppanien läsnäoloon kampuksilla.

– Skenaarioissa on kyse vaihtoehtojen kartoittamisesta, ja todellisuus voi olla yhdistelmä erilaisista vaihtoehdoista. Tavoitteena on elävä, osallistava, osallistuva ja virikkeellinen kampusympäristö. Voi olla, että kampuksilla näkyy jatkossa enemmän yliopiston ulkopuolisia toimijoita kuten julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten edustajia, luonnehtii yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen.

Itä-Suomen yliopiston kampustilojen nykyistä käyttöä kuvastaa käyttöasteen muutos vuosina 2019, 2021 ja 2022: vuonna 2019 kaikkien kampustilojen käyttöaste oli 63 prosenttia, koronapandemian vuonna 2021 käyttöaste laski 29 prosenttiin, tänä vuonna käyttöaste on noussut 48 prosenttiin. Tilakustannusten kasvaessa kampuskehittämisessä etsitään keinoja järkevään tilojen käyttöön ja kustannuskasvun hallintaan.

– Kulunut kevätkausi kuvastaa palautumista pandemiasta perinteisempään opetus- ja tutkimustilojen käyttöön, mutta ei kokonaan samaan tilanteeseen kuin ennen koronapandemiaa. Se kertoo, miten kampustilojen tulevaisuutta on ajateltava uudella tavalla. Kampuksille voi tulla uudenlaisia tilatarpeita kuten opiskelijoiden ryhmätyötiloja, jotka ovat jo nykyisin ahkerassa käytössä. Tilojen muunneltavuuteen pitää kiinnittää huomiota, samoin yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin näkymä on huomioitava. Opiskelijoiden on kyettävä solmimaan ystävyys- ja työelämäsuhteita kampuksilla, Meriläinen sanoo.

Yliopiston yksiköiden työtapoja ja tilatarpeita kartoitettiin kevään aikana laitos- ja osastojohtajien kyselyssä. Oppimisympäristöjen kehittämisjohtajan Kari Korhosen mukaan kyselyn tulokset osoittavat lähiopetuksen vähenemän sekä samalla verkko- ja monimuoto-opiskelun kasvun koronapandemian myötä.

– Isot luentosalit ovat tarpeen tulevaisuudessakin mutta eivät samassa määrin kuin ennen. Itseopiskeluun ja ryhmätyöhön liittyviä tiloja kaivataan lisää, ja tämä voi tarkoittaa myös kampusten palveluiden monipuolistumista, Korhonen sanoo.

Rehtori Jukka Mönkkönen korostaa, että yliopiston ulkoinen ja sisäinen ympäristö ovat olleet muutoksessa esimerkiksi kansainvälistymisen, vastuullisuuden ja digitalisaation myötä jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemia kiihdytti muutosta.

–  Monitieteistyminen, moniammatillisuus ja yhteisopettajuus vaativat lisääntyvää vuorovaikutusta ja osaamisen jakamista. Tekemisen tapojen muutosta pitää tukea erilaisilla työympäristöillä. Jo koronapandemia on osoittanut, miten nopeasti maailma voi muuttua. Perinteisten isojen toimistotilojen tarpeet muuttuvat ja vähenevät. Tutkimusympäristöt ovat yliopistolle edelleen iso, tärkeä kokonaisuus, Mönkkönen sanoo.

Kampuskehittämisen työ jatkuu tavoitteiden ja linjausten laatimisella. Syksyllä kampusten kehittämistyölle valitaan suunnittelija, ja synergiatarkastelun prosessi etenee osallistavana yhteiskehittämisenä kuten kohdekäynteinä, työpajoina ja suunnitelmatestauksina. Lähityöyhteisöissä keskustelun toivotaan jatkuvan laitos- ja osastojohdon kanssa.

– Kampuskehittämisen kokonaisuus vedetään läpi osallistavasti. Käyttäjät ovat keskeisesti mukana kehittämisessä ja päätöksenteossa. Oppimisympäristöjen kehittämisestä on paljon kokemusta ja asiantuntemusta meillä Itä-Suomen yliopistossa, ja myös tätä vahvaa osaamista tulemme hyödyntämään, painottaa akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Lisätietoja