– Vasta kymmenen vuoden merkkipaalua lähestyvä Itä-Suomen yliopisto on ollut menestystarina. Tänne on rakentunut uusi identiteetti, ”uefilaisuus”, joka painottaa asiantuntijuuden hyödyntämistä kampus- ja tieteenalarajat ylittäen, tiivisti akateeminen rehtori Harri Siiskonen ajankohtaisia tunnelmia Itä-Suomen yliopiston vuosijuhlan avanneessa tervehdyksessään.
Hänen mukaansa uefilaiset voivat olla ylpeitä joustavuudesta ja niistä ponnistuksista, joita on tehty rakennettaessa yliopistosta vahvaa ja vetovoimaista osaamisen keskittymää.
– Parhaillaan käynnissä oleva suuri kehittämishankkeemme on Savonlinnan kampuksen toimintojen siirto Joensuun kampukselle elokuun alusta lukien. Siirron toteutusta on valmisteltu huolella yhteistyössä Savonlinnan kampuksen toimijoiden sekä Joensuun kaupungin kanssa. Siirron myötä Joensuun kampukselle muodostuu Suomen laaja-alaisin opettajankoulutuksen yksikkö, joka vahvistaa entisestään asemaamme alan kansallisena ja kansainvälisenä toimijana.
Siiskonen korosti tervehdyksessään erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja opiskelijavaihdon merkitystä. Esimerkiksi Kiinan mittavat panostukset yliopistojensa kehittämiseksi näkyvät jo julkaisutoiminnassa ja yliopistorankingeissa.
– Rakenteilla on eurooppalainen koulutusalue, joka voidaan nähdä vastaiskuna käynnissä olevalle kehitykselle. Tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä perustaa noin 20 eurooppalaista verkostoa, joihin osallistuisi 4–6 korkeakoulua vähintään kolmesta maasta. Aloite on edennyt vauhdilla niin Komissiossa kuin Eurooppa-neuvostossa.
Muodostettavien yliopistoverkostojen avulla on suunniteltu vahvistettavan yliopistojen välistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä tukemalla niin opiskelijoiden kuin tutkijoiden liikkuvuutta.
– Tälle koulutusalueelle ja yliopistoverkostolle suunnitellut tavoitteet ovat monella tapaa yhdensuuntaisia Itä-Suomen yliopiston juuri päivitetyn strategian kanssa. Verrattuna Euroopan Unionin suunnitelmiin rohkenen väittää, että yhden osa-alueen osalta näyttäydymme selkeästi tiennäyttäjänä. Eurooppalaisessa yliopistomaailmassa vielä paljolti ajatuksen tasolla oleva tavoite monitieteisyydestä on arkipäivää Itä-Suomen yliopiston toiminnassa.
Itä-Suomen yliopistolta onkin pyydetty suunnittelutyötä varten konkreettisia esimerkkejä monitieteisestä yhteistyöstä. Tämä osaltaan lisää UEFin houkuttavuutta koulutuskumppanina.
Siiskonen ei kuitenkaan halua unohtaa paikallistakaan vaikuttavuutta.
– Mitä vahvempi ja näkyvämpi olemme kansainvälisesti, sitä houkuttelevammaksi muuttuu myös toiminta-alueemme investointien kohteina ja yritysten sijoituspaikkoina. Tavoitteena on tuoda yliopisto entistä vahvemmin mukaan itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen nimensä mukaisesti.
Vuoden opetusteko on tieteidenvälinen ja edistyksellinen kokonaisuus
Vuosijuhlassa palkittiin Vuoden 2017 opetusteko 10 000 euron suuruisella palkintosummalla. Palkinnon sai kasvatustieteiden ja psykologian osaston ja yhteiskuntatieteiden laitoksen yhteinen kehitystyö Moniammatillinen vuorovaikutusosaaminen -opintojakson parissa. Palkinto jaetaan työryhmälle, johon kuuluvat yliopistonlehtorit Kati Kasanen (psykologia), Aino Äikäs (erityispedagogiikka), Kaarina Mönkkönen (sosiaalityö), Taru Kekoni (sosiaalityö) ja Mervi Issakainen (sosiaalipsykologia) sekä yliopisto-opettaja Petri Karkkola (psykologia).
Perustelujen mukaan Moniammatillinen vuorovaikutusosaaminen on edistyksellinen kokonaisuus, jossa on huomioitu niin kampusten yli toimivat nykyaikaiset oppimisratkaisut kuin opiskelijoiden keskeisten työelämätaitojen kehittäminen. Opetusteko toteuttaa yliopiston tutkimus- ja opetusstrategiaa edistämällä konkreettisesti tieteidenvälisyyttä. Monitieteisyys ja moniammatillisuus antavat lisäarvoa sekä opetukseen että oppimiseen, ja toimintamalli on monistettavissa myös muihin tiedekuntiin ja oppiaineisiin. Opetusteko tukee osaltaan opetus- ja oppimiskulttuurin muutosta muun muassa monitieteisen tiimiopettajuuden ja monikanavaisten opetusmenetelmien myötä. Tutkimustyö edistää toimintamallin jalostumista ja vakiintumista pysyväksi käytännöksi.
Yliopistonlehtori Aino Äikäs kertoi työryhmän puolesta pidetyssä kiitospuheessa palkinnon tuntuvan erityisen hienolta opetustyötä päätoimisesti tekevän lehtoritiimin mielestä.
– Se antaa uutta intoa oman opetuksen edelleen kehittämiseen. Palkinnon saaminen osoittaa mielestämme sen, että yliopistossa arvostetaan tutkimuksen lisäksi myös opetusta, joka on yliopistonlehtorin työn tärkein osa. Olemme tiiminä oppineet tämän kehitystyön myötä todella paljon yhteistyöstä, oman työn kehittämisestä, muiden tieteenalojen työtavoista, tiedekuntarajoja ylittävästä yhteistyöstä sekä etäyhteyksillä toimimisesta.
Vuoden esimies, työtoveri ja opiskelijat palkittiin
Vuosijuhlassa palkittiin myös Vuoden esimies sekä työtoveri. Esimiespalkinnon sai professori, kasvatustieteiden ja psykologian osaston johtaja Piia Björn. Häntä kuvailtiin palkintoperusteluissa kannustavaksi ja innostavaksi johtajaksi, joka viestii osastossa esimerkillisesti ja hoitaa haastavatkin tilanteet.
Vuoden työtoverina palkittiin atk-suunnittelija Jarno Ohtonen tietotekniikkapalveluista. Perustelujen mukaan hän on ystävällinen ja joustava asiakaspalvelija, joka kykenee ratkaisemaan pulmatilanteet ripeästi.
Vuoden opiskelijat palkittiin jokaiselta kampukselta. Joensuun kampukselta palkinnon sai englannin kielen ja kulttuurin opiskelija Katariina Myller. Myller on perustelujen mukaan omistautunut opinnoilleen ja työskentelee ahkerasti niin opinnoissaan kuin niiden ulkopuolellakin. Hän on ollut hyvin aktiivinen muun muassa koulutuksen kehittämisen työryhmässä ja ainejärjestön hallituksessa. Sen lisäksi hän on hyvin sosiaalinen ja reilu kaveri.
Kuopion kampuksen Vuoden opiskelija on terveystaloustieteen opiskelija Minttu Kokko. Perustelujen mukaan Kokko on saanut yhdistettyä opiskelut, työelämän, ainejärjestön puheenjohtajuuden sekä urheilun ystäviä ja perhettä unohtamatta. Ainejärjestössä hän on tehnyt valtavan työn opiskelijoiden ja laitoksen yhteistyön parantamiseksi. Lisäksi häneltä liikenee aina aikaa kanssaopiskelijoiden tsemppaamiseen.
Savonlinnan kampukselta Vuoden opiskelijaksi valittiin käsityötieteen opiskelija Santeri Väre. Palkintoperusteluissa Värettä kuvataan tunnolliseksi, sosiaaliseksi ja esimerkilliseksi. Opiskelijatovereiden mukaan Väre tekee asiat mallikkaasti ja auttaa aina muita. Hän on iloinen ja ystävällinen sekä muita motivoiva. Hänen kaltaisiaan opettajia tarvitaan tulevaisuudessa.