Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Mänty-yökkönen.

Mänty-yökkönen (Panolis flammea)

Ilmastonmuutos on työntänyt mänty-yökkösen yhä pohjoisemmaksi 50 vuotta ennustettua aiemmin

Mäntyjen tuholaishyönteisen mänty-yökkösen (Panolis flammea) levinneisyysalue Suomessa on ilmastonmuutoksen myötä siirtynyt entistä pohjoisemmaksi 50 vuotta ennustettua aiemmin.

Sekä levinneisyysalueen että mänty-yökköskannan kasvu ovat yhteydessä aiempaa korkeampiin lämpötiloihin, osoittaa uusi Itä-Suomen yliopiston Scandinavian Journal of Forest Research -tiedelehdessä julkaistu tutkimus.

– Levinneisyysalueen siirtyminen pohjoisemmaksi ei sinänsä ole yllättävää, sillä tutkijat ovat ennakoineet, että ilmastonmuutos ja lämpötilojen kohoaminen aiheuttaa joidenkin tuholaishyönteisten leviämistä yhä pohjoisemmaksi. Mutta se on yllättävää, että tämä on tapahtunut 50 vuotta ennustettua aiemmin, sanoo väitöskirjatutkija Alezander Pulgarin Diaz Itä-Suomen yliopistosta.

Mänty-yökkösen toukat syövät eri mäntylajien neulasia, ja mänty-yökköstä esiintyy kaikkialla Keski-Euroopassa. Ajoittain tuholaiskanta nousee niin suureksi, että sen torjumiseen tarvitaan kemiallisia torjunta-aineita. Yhtä aikaa männyn muiden tuholaisten ja tautien kanssa esiintyvä mänty-yökkönen voi aiheuttaa tuhoja jopa tuhansien hehtaarien metsäaloille. Suomessa ei toistaiseksi ole raportoitu laajoja mänty-yökkösen aiheuttamia tuhoja, mutta ilmastonmuutoksen nostaessa lämpötiloja ja heikentäessä metsien kuntoa olosuhteet niiden kehittymiselle voivat muuttua suotuisiksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lämpötila on kiinteästi yhteydessä hyönteiskantojen kehitykseen ja levinneisyyteen. Mänty-yökkösen kantaa ja levinneisyyttä selvittääkseen tutkijat asettivat hyönteispyydyksiä eri paikkoihin Suomessa ja suhteuttivat pyydettyjen mänty-yökkösten määrän edellisen vuoden lämpökertymään kussakin paikassa. Tulokset osoittivat, että mänty-yökkönen on levinnyt Pohjois-Suomeen ja sitä tavataan yleisenä aina Kittilässä ja Sodankylässä asti. Tutkijat havaitsivat kuitenkin, että mänty-yökköstä esiintyi runsaammin lämpimämmillä alueilla, kuten eteläisessä Suomessa.

Ilmastonmuutoksen edetessä ja lämpötilojen noustessa mänty-yökkösen levinneisyysalue ja kannan koko voi kasvaa, ja siitä saattaa tulla yleinen ja runsas männyn tuholaishyönteinen kaikkialla maassa. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat havununnan (Lymantria monacha) levinneisyyttä käsitelleet tutkimukset. Myös havununna on merkittävä männyn tuholaishyönteinen ja senkin levinneisyys Suomessa on kasvanut merkittävästi vuoden 2000 jälkeen.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemian UNITE-lippulaivaohjelma.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Olli-Pekka Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto, olli-pekka.tikkanen (at) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/olli-pekka.tikkanen/

Väitöskirjatutkija Alexander Pulgarin Diaz, Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto, alexander.pulgarin.diaz (at) uef.fi , p. +358 50 471 8055, https://uefconnect.uef.fi/en/person/alexander.pulgarin-diaz/

Tutkimusartikkeli:

PULGARÍN D., J.A. MELIN M. TIKKANEN O.P. 2022. Thermal sum drives abundance and distribution range shift of Panolis flammea in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research.
https://doi.org/10.1080/02827581.2022.2060303

Profiilikuva: Olli-Pekka Tikkanen

Olli-Pekka Tikkanen

Yliopistonlehtori

Profiilikuva: Alexander Pulgarin Diaz

Alexander Pulgarin Diaz

Nuorempi tutkija

Avainsanat