Ikäihmiset nähdään usein digitalisaation marginaalissa puutteellisten digitaitojensa sekä rajallisen internetin käytön ja käyttämättömyyden johdosta. YTM, KT Päivi Rasi on tutkinut sosiaalipsykologian alan väitöskirjassaan, kuinka ikäihmiset, tutkijat ja sanomalehdet kuvaavat ikäihmisten suhdetta internetiin, heidän digitaalista osaamistaan, internetin käyttöään tai käyttämättömyyttään.
Tutkimus osoitti, että ikäihmisten digitaalista osaamista kuvattiin pääosin heikkona ja ratkaisua vaativana ongelmana. Eri toimijat hyödynsivät dramaattisiakin vertauskuvia ikäihmisten asemasta digitalisoituneessa yhteiskunnassa: ikäihmiset olivat esimerkiksi ”Digi-Jumalan selän takana”, ”fossiileja”, “viimeisen käyttöpäivän ohittaneita”, ”toisen luokan kansalaisia” tai ”veneestä pudonneita”. Erityisen kielteisestä ja rajoittuneesta näkökulmasta ikäihmisten suhdetta internetiin kuvattiin tutkimukseen kuuluneissa sanomalehdissä.
Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu aihepiirin aiemmista tutkimuksista sekä Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta kerätyistä tutkimusaineistoista kuten ikäihmisten kirjoituksista, ryhmähaastatteluista ja sanomalehtiartikkeleista.
Rohkeus kulkea omia polkujaan
Digitalisaatio on laajentunut kaikkialle yhteiskuntaan, ja suomalaisessa julkisessa keskustelussa puhutaan sujuvasti “digiloikista”, joita kansalaisten odotetaan ottavan. Digitalisaatio voi kuitenkin edesauttaa syrjäytymistä, sillä osalla ikäihmisistä ei ole riittävää digitaalista osaamista tai halukkuutta hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä. Lisäksi digitaaliset palvelut eivät välttämättä ole käyttäjälähtöisiä ikäihmisten näkökulmasta.
Rasin väitöstutkimus valaisee uudella tavalla internetin käytöstä kieltäytyvien ikäihmisten omaa näkökulmaa. Toisin kuin tutkijat ja sanomalehdet, he itse kuvasivat marginaalista asemaansa myös myönteisesti. Kieltäytyminen näyttäytyi tietoisena ja yksilöllisenä valintana, joka edellytti rohkeutta ”kulkea omia polkuja”.
– Näin ollen kieltäytyminen voidaan nähdä myös osoituksena kriittisestä mediatoimijuudesta ja kykynä kyseenalaistaa olemassa olevia normeja, toteaa Rasi.
Tutkimukseen osallistuneet ikäihmiset myös kyseenalaistivat internetille, digitaaliselle osaamiselle ja ”digiloikille” julkisessa keskustelussa annettuja myönteisiä ja optimistisia merkityksiä. Heille internet näyttäytyi ensisijaisesti uhkana omalle vapaudelle, elämäntyylille, terveydelle ja turvallisuudelle.
Tukea, koulutusta ja osallisuutta ikäihmisille
Rasi esittää väitöstutkimuksessaan myös tulosten käytännöllisiä ja poliittisia seurauksia, joiden avulla voidaan vähentää digitalisaation ikäihmisiä syrjäyttäviä vaikutuksia.
Aikuiskasvatuksen ja mediakasvatuksen ammattilaiset sekä muut toimijat voivat hyödyntää tuloksia suunnitellessaan ja toteuttaessaan ikäihmisten digitaaliseen osaamiseen kohdistuvaa tukea ja koulutusta. Digitaalista osallisuutta edistäville poliittisille toimijoille tulokset viestivät tarpeesta varmistaa ikäihmisille käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden ja tuen lisäksi myös mahdollisuus olla hyödyntämättä niitä ja silti osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Mediatoimijoita tulokset kannustavat kuvaamaan ikäihmisten suhdetta internetiin myönteisemmin ja monipuolisemmin.
Rasi työskentelee kasvatustieteen apulaisprofessorina Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Media Education Hubissa. Hänen kasvatustieteellinen tutkimuksensa kohdistuu ikäihmisten digitaaliseen osaamiseen, medialukutaitoihin sekä siihen, kuinka he oppivat käyttämään digitaalisia palveluita ja sovelluksia.
– Väitöstutkimukseni lisää puolestaan ymmärrystä siitä, miten ikäihmiset itse, tutkijat ja sanomalehdet kuvaavat ikäihmisten suhdetta internetiin ja heidän asemaansa digitalisaatiossa. Myös kasvatustieteellisestä näkökulmasta tämä on tärkeää tietoa, sillä oppiminen ei tapahdu tyhjiössä, Rasi toteaa.
YTM, KT Päivi Rasin sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja "On the margins of digitalization. The social construction of older people and the Internet" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 11.6. klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopistosta ja kustoksena emerita professori Vilma Hänninen Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöstilaisuus on seurattavissa verkossa.
Väittelijän painolaatuinen kuva on ladattavissa verkossa.
Väitöskirja on luettavissa verkossa.
Lisätietoja:
Päivi Rasi, paivi.rasi@ulapland.fi, p. 040 4844 240