Hyvinvointiala ei Suomessa pysty ylläpitämään nykyistä palvelutasoa ilman uusien teknologioiden laajaa ja vaikuttavaa hyödyntämistä. Väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja työvoimapula kuormittaa alaa samaan aikaan, kun resurssit ovat rajalliset.
Itä-Suomen yliopisto pilotoi Hyvinvointialan Metaversumipalvelut -hankkeessa tekoälyavusteista ratkaisua RAI-arvioinnin tueksi hoivakodissa. Pilotin keskeinen havainto on, että pelkkä tekoäly ei riitä, vaan toimiva käyttöönotto edellyttää myös sujuvaa työnkulkua, sopivaa käyttötilannetta ja käyttäjien tukea.
Hyvinvointialan Metaversumipalvelut -hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uusia ratkaisuja hyvinvointialan käyttöön hankkeen yrityskumppaneiden tarpeista lähtien, metaversumi- ja tekoälyteknologiaa vastuullisesti hyödyntäen. Itä-Suomen yliopiston osuudessa on kehitetty ja pilotoitu tekoälyavusteista ratkaisua RAI-arvioinnin tueksi, ratkaisu kehitetään Norlandia Hoivan hoivakotityön tarpeista lähtien.
RAI (Resident Assessment Instrument) on ikääntyneiden palveluissa laajasti käytetty toimintakyvyn ja palveluntarpeen arvioinnin väline. Pilotin rajattuna kohteena on RAI-arvioinnin osio, jossa arvioidaan ylävartalon pukeutumista. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenmukaisuutta, tukea hoitajan päätöksentekoa ja vähentää kirjaamiseen kuluvaa aikaa. RAI on tärkeä mutta tulkintaa vaativa arviointiväline, ja kiire sekä vaihtelevat käytännöt voivat heikentää arviointien vertailtavuutta.
Pilotissa tekoäly ei korvaa ammattilaista. Se toimii suositus- ja esitäyttötyökaluna, joka auttaa jäsentämään tietoa, perustelemaan arviointia ja tunnistamaan puuttuvia olennaisia tietoja. Lopullinen arviointi ja kirjaaminen jäävät aina hoitajalle.
Hoitajat ovat suhtautuneet tekoälytyökalun kokeiluun pääosin myönteisesti ja kuvanneet sitä hyödylliseksi tueksi hoitotyössä. Hoitajat pitivät käytännön esimerkkeihin perustuvia työpajoja hyödyllisinä. Työpajoissa he pääsivät myös kokeilemaan saneluominaisuutta käytännössä.
Saneluun liittyvä palaute oli kaksijakoista, mutta kokonaisuutena rohkaisevaa. Koska sanelua ei ollut juuri käytetty aiemmin, tekoälylle puhuminen tuntui osasta hoitajista aluksi oudolta. Kokeilujen jälkeen sanelu nähtiin kuitenkin hyödyllisenä ominaisuutena. Samalla tuli esiin, että sekä tekoälyn käyttö että sanelun hyödyntäminen vaativat edelleen harjoittelua, ohjausta ja käytäntöjen hiomista.
Pilotin seuraavassa vaiheessa keskitytään entistä tarkemmin siihen, miten ratkaisu saadaan toimimaan osana päivittäistä hoitotyötä. Kehitystyössä painottuvat erityisesti käyttöönoton tukeminen, sanelun käytön ohjaus, kirjaamisprosessin sujuvuus sekä se, missä vaiheessa työprosessia työkalusta on eniten hyötyä.
Tavoitteena on kehittää ratkaisua, joka voi tulevaisuudessa vähentää päällekkäistä kirjaamista, tukea arvioinnin laatua ja vapauttaa aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Tämä tehostaa hoitajien työprosessien kustannustehokkuutta ja vastaa valtakunnallisesti nousseihin hoitajien resurssointikysymyksiin. Samalla pilotti tuottaa tietoa siitä, millaisissa tehtävissä tekoäly voi aidosti tukea hoitotyötä ja millaisia edellytyksiä sen onnistunut käyttöönotto vaatii.
Pilottia toteuttavat projektitutkija Samu Sorola ja tutkimuspäällikkö Paavo Vartiainen Itä-Suomen yliopistosta, sekä TKI asiantuntija, fysioterapeutti Sami Partanen ja TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Kimmo Pakarinen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Norlandia Hoivasta hankkeessa on mukana fysioterapeutti Suvi Pitkänen. Hanke on jatkumoa professori Pasi Karjalaisen johtaman HUMEA-laboratorion monialaiselle yhteistyölle Savonian kanssa.
Hanketta toteuttavat LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Paavo Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], p. 050 442 4427
