Uusien opiskelijoiden alkuohjausta on kehitetty Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2017 alkaen osana opetus- ja kulttuuriministeriön OHO – Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluissa -hanketta. Koronan tuomista haasteista huolimatta opinnot ovat käynnistyneet sujuvasti.
Itä-Suomen yliopisto oli OKM:n vuonna 2017 käynnistyneessä hankkeessa mukana uusien opiskelijoiden orientaatioon ja tuutorointiin liittyvässä pienemmässä osahankkeessa. Hanke päättyi vuonna 2019.
– UEFin alkuohjauksen kehittämistyö on hankekauden jälkeen jatkunut ja orientaation sisältyvät osat löytäneet pikkuhiljaa muotonsa ja paikkansa, kertoo Itä-Suomen yliopiston opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen.
Yksi uudistuksista on ollut se, että massaluentojen sijaan opiskelijat otetaan nyt vastaan oppiaineessa ja yhteistyö on tiivistä muun muassa vertaistuutoreiden ja opiskelijaorientaation tukitoimien kanssa. Viimeisimpänä uusille opiskelijoille kehitetty sähköisten työkalujen itseopiskelupaketti ”Digistartti” on ollut looginen jatkumo aiemmin hankkeen puitteissa toteutetulle uuden opiskelijan verkkomateriaalille KAMUssa. Digistartti sisältää opiskelijan tarvitsemien sähköisten ja digitaalisten työkalujen esittelyn, niiden käyttöön liittyviä tehtäviä ja palauteosion.
– Näin jälkikäteen ajatellen saimme Digistartin käyttöön juuri oikeaan aikaan koronatilanne huomioiden, Pasanen sanoo. – Ihannetilanteessa uusi opiskelija tutustuu siihen ja Kamun aineistoihin jo ennen opintoja.
Opiskelijat ja yliopiston toimijat tyytyväisiä opintojen aloituksen sujuvuuteen
Syksyllä 2020 palautetta kerättiin Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilta ja yliopiston orientaatiotoimijoilta, joita ovat opintopalvelut, tietotekniikkapalvelut, ISYY, kirjasto, kielikeskus, oppiaineet ja oppiainetuutorit, tuutorivastaavat ja hops-ohjaajat. Uusien opiskelijoiden Alkuohjauskysely ja orientaatiotoimijoille suunnattu kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vaikka edelliset kyselyt toteutettiin syksyllä 2019, poikkeuksellisesta vuodesta ja koronatilanteesta johtuen ne toteutettiin kuitenkin kevennettynä myös syksyllä 2020. Alkuohjauksen lisäksi opiskelijoilta kerättiin palautetta myös Digistartista.
Kyselyjen mukaan Digistartti on ollut avainasemassa opintoihin perehtymisessä ja niiden käynnistymisessä erityisesti nyt, kun koronan vuoksi etäopetus on ollut merkittävässä roolissa. Opiskelija saa Digistartin tehtävät tehtyään digitaalisen osaamismerkin, ja lähes 80 prosenttia uusista opiskelijoista oli saanut osaamismerkin lokakuun loppuun mennessä.
– Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat Digistartin viimeistään orientaatioviikon aikana eli syyskuun ensimmäisellä viikolla, ja oppiaineet osaltaan myös kannustavat opiskelijoitaan näiden keskeisten palveluiden itseopiskeluun.
Opiskelijat kokivat olonsa melko turvalliseksi sekä lähiopetuksessa että kampuksilla, ja koronaohjeistuksia pidettiin riittävinä. Orientaatiotoimijat näkivät tuutoroinnin ja oppiaineissa annetun ohjauksen tukeneen hyvin opintojen käynnistymistä. Toimijoiden välinen yhteistyö oli sujunut pääsääntöisesti hyvin, mutta vapaassa palautteessa toivottiin edelleen yhteistyön tiivistämistä ja tiedonkulun parantamista.
Kyselyn mukaan syksyllä 2020 opiskelijoista 17 prosenttia otettiin vastaan lähiopetuksessa. Etävastaanotto toteutui 24 prosentin kohdalla ja hybridimallin mukaisesti 69 prosentilla. Etäopetus tavoitti opiskelijoita aiempaan verrattuna paremmin ja tietoa oli ollut hyvin tarjolla, erityisesti, jos opiskelija oli perehtynyt tarjolla olevaan materiaaliin ennakkoon ja suorittanut Digistartin. Myös vertaistuutoreiden antamaa perehdytystä pidettiin toimivana.
Tulevaisuus näyttää, kuinka opiskelijat aidosti kiinnittyvät oppiaineeseen, kampukseen ja kampuskaupunkiin.
Tuija Pasanen
opiskelijapalvelun päällikkö
Hybridimalli opiskelijoiden vastaanottamisessa toimisi opiskelijoiden mielestä hyvin myös jatkossa. Tuutorointi ja oppiaineessa saatu ohjaus ovat pääsääntöisesti tukeneet hyvin opintojen alkua, ja alkuvaiheen ohjaus on vastannut useimman opiskelijan odotuksia.
– Tulevaisuus näyttää, kuinka opiskelijat aidosti kiinnittyvät oppiaineeseen, kampukseen ja kampuskaupunkiin. Tätä tulemme varmasti tarkastelemaan pidemmällä aikavälillä, Pasanen sanoo.
Orientaatiotoimijoiden itsearvioinnissa koottiin näkemyksiä opiskelijaviestintään liittyvistä hyvistä käytännöistä. Palautteen mukaan opiskelijoille tulisi selkiyttää, millaisia odotuksia yliopistolla on heille heti opiskelijavalintapäätöksen saatuaan: mitä toimenpiteitä opiskelijalta edellytetään ja miten opiskelija voisi itseohjautuvasti edistää opintojensa käynnistymistä ja asioihin perehtymistä jo ennen varsinaista orientaatioviikkoa.
– Oppiaineilla on paljon kesäajan viestintään liittyviä hyviä käytäntöjä, joita kannattaa jakaa, ja oppiaine voi itse valita sopivimmat työkalut ja käytännöt. Pääasia kuitenkin on, että opiskelijat kontaktoidaan jo hyvissä ajoin ennen opintojen käynnistymistä, Pasanen sanoo.
Etäopetus toimii, mutta sosiaalisia kontakteja kaivataan
Etäopetuksen ja -ohjauksen toivottiin ainakin jossain määrin jatkuvan myös korona-ajan jälkeen. Erityisesti aikuis- ja maisterivaiheen opiskelijat olivat tyytyväisiä etäopiskeluun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sovittaa opiskelu joustavasti omaan ajankäyttöön ja perheen arkeen.
Moni opiskelijoista kokee olevansa etäopetuksessa tasavertaisemmassa asemassa muihin opiskelijoihin nähden, kuin lähiopetuksessa ollessaan. Yhteisöllisyys opiskelusta on kuitenkin kadonnut.
– Pelkästään kotona istuminen ja luentojen katsominen on koettu henkisesti raskaaksi ja osalla kaipuu lähiopetukseen on suuri. Koska lähes kaikki tapahtumat on peruttu, ei synny normaaleja kontakteja ja tilaisuuksia tavata uusia ihmisiä ja saada kavereita.
Opiskelijat osallistuivat kyselyyn aktiivisesti ja Alkuohjauskyselyn vastausprosentti oli 44,8.
– Toteutamme ensi syksynä syväluotaavamman Alkuohjauskyselyn, johon saadaan mukaan myös opiskelijakokemusta kartoittavia elementtejä. Kehittämistyö jatkuu heti alkuvuodesta laajan toimijajoukon verkostotyönä opiskelija- ja toimijapalaute huomioiden, Pasanen kertoo.
Tuutoreita tarvitaan!
Vertaistuutorit ovat yliopistolle tärkeä resurssi ja voimavara. He tekevät yhteistyötä oman oppiaineensa oppiainetuutorin kanssa ja saavat tehtävään tarvittavan koulutuksen. Itä-Suomen yliopiston vuosittainen koulutettavien tuutoreiden määrä on noin 300.
Vertaistuutoreita saatiin tammikuussa 2019 käynnistyneen haun kautta tarvittava määrä, mutta koronan myötä heidän toimintaympäristöstään tuli hyvin erilainen kuin se, mihin heitä alun perin haettiin.
– Kukaan ei vielä tuossa vaiheessa tiennyt, mitä kevät toisi tullessaan, Paasanen toteaa.
Aikataulut toivat myös omat haasteensa ja ensimmäiset tuutorikoulutukset olivat jo huhtikuussa.
– Koronarajoitusten tullessa maaliskuussa voimaan jouduttiin kaikki tuutorikoulutukset, tuutorointi ja keskitetty orientaatio muuttamaan hyvin nopealla aikataululla ensin hybriditoteutuksiksi, ja vielä lisärajoitusten myötä kesäkuun alussa täysin etätoteutukseksi.
Seuraava tuutorihaku on 26.1.-7.2.2021.
– Me toivomme, että opiskelijat edelleenkin hakeutuisivat aktiivisesti tuutoritehtäviin, sillä parhaimmillaan siitä saa itselleen erinomaista osaamista, kokemuksia ja uusia ystäviä. Toisaalta vertaistuutorin tehtävä on myös erittäin merkittävä ja arvostettava alkuohjauksen tehtävä yliopiston kannalta ja tuutori voi edetä myös omalla tuutoripolullaan näiden tehtävien kautta, Pasanen toteaa.
Joissakin oppiaineissa opiskelijoiden sisäänottomäärät kasvavat ja tuutoreita tarvitaan entistä enemmän. Tuutoriksi hakemisesta ja valintakriteereistä löytyy lisätietoja osoitteessa: http://www.uef.fi/tuutori
Lisätietoja:
opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, tuija.pasanen@uef.fi
