Humanistisen osaston työelämäyhteydet ovat vertaansa vailla.
- Teksti Nina Venhe | Kuvat Niko Jouhkimainen
– Vaikka koronapandemia pistikin kolmivuotisen hankkeemme suunnitelmat aikoinaan täysin uusiksi, olen tyytyväinen lopputulokseen. Tässä juuri ilmestyneessä julkaisussamme tiivistyy se, mitä kaikkea saimme aikaan ja miten hyvän pohjan hanke loi kehittämistyölle, iloitsee projektipäällikkö Anna Logrén tuore loppuraportti kädessään.
Raportti käsittelee Humanistit uudistuvassa työelämässä (HUMUS) -hankkeen työn tuloksia ja esittelee hankkeessa laaditun yhteistyömallin. Raportin ovat Logrénin kanssa kirjoittaneet professori Risto Turunen ja yliopistonlehtori Jukka Mäkisalo. Heidän hankkeensa alkoi vuonna 2019, ja sen yhtenä tarkoituksena oli murtaa luutuneita käsityksiä humanistien haasteellisesta työllistymisestä. Hankkeessa haluttiin tuoda vahvasti esiin se, että humanistiset koulutusalat antavat moninaisen ja ammattitaitoisen pohjan moneen eri ammattiin.
– Tarkoituksena oli kertoa tätä asiaa selkeästi sekä elinkeinoelämän ja työnantajien suuntaan, mutta myös humanistiopiskelijoille. Halusimme lisätä ammatillista itsevarmuutta omille opiskelijoillemme ja esitellä heille laajoja työllistymismahdollisuuksia.
Samalla keskeisinä tavoitteina olivat humanistialoilta valmistuneiden työelämään siirtymisen sujuvoittaminen sekä alan opiskelijoiden ja jo valmistuneiden humanistien työelämäyhteyksien kehittäminen.
Hyvin alkuun päässyt hanke ja hienot suunnitelmat kariutuivat kuitenkin muutaman kuukauden jälkeen koronasulkuihin ja etätyöskentelyyn.
– Suunnitelmat piti muuttaa vauhdissa toisenlaisiksi, mutta näin jälkikäteen ajateltuna saimme kuitenkin kaiken toimimaan myös etänä ja vaihtoehtoisilla toteutustavoilla.
Opettajat vahvasti mukana muutoksessa
Mitä kaikkea sitten saatiin aikaan?
– Heti alkuvaiheessa lähdimme liikkeelle paikallisten yritysten tarpeita kuunnellen. Järjestimme ensin tapaamisia opettajiemme ja organisaatioiden välille. Näin opettajat saivat heti käsityksen, millaista työvoimaa yrityksiin kaivataan ja millaisia mahdollisuuksia heidän opiskelijoilleen on tarjolla.
Tämän jälkeen alettiin valmistella yritysvierailuita puolin ja toisin – opiskelijat pääsivät tutustumaan konkreettisesti työelämään, ja organisaatioiden edustajat taas vierailivat yliopistolla tutustumassa koulutusten sisältöihin. Tosin koronan aikaan vierailut tapahtuivat etäyhteyksillä.
Vierailujen ansiosta opiskelijoille muodostui kokonaiskuva alueen yrityskentästä ja omaan alaan liittyvistä työmahdollisuuksista. Niitä löydettiin jopa yllättäviltä tahoilta, kuten vaikkapa ohjelmisto- ja logistiikka-aloilta, minne humanistit eivät perinteisesti ole työllistyneet. Samalla yrityksissä tultiin entistä tietoisemmiksi humanistien osaamisesta ja tietotaidosta.
– Näin hankkeessa on osaltaan pystytty vaikuttamaan myös alueen ja maakunnan veto- ja pitovoimaan.
Hankkeen myötä humanistisen alan koulutuksiin lisättiin mukaan työelämänäkökulma aiempaa kattavammin. Myös työelämälähtöisille opinnäytetöille ja työharjoittelulle laadittiin yhtenäiset toimintamallit sekä opettajia että yrityksiä varten.
– Aiemmin työelämäyhteyksien huomiointi on ollut pitkälti opettajasta kiinni. Nyt halusimme johdonmukaistaa ja järkeistää käytäntöjä koko osastossa. Loimme tätä varten valmiit työkalut jokaisen opettajan käyttöön. Näin opiskelijat ovat tasa-arvoisemmassa asemassa, ja opettajien työ on helpompaa.
Humanistisen osaston henkilöstö on ottanut ohjeet hyvin vastaan. Osastossa on ymmärretty, että yhteys työelämään on oleellinen opintopolun alusta saakka.
– Työllistymiseen liittyvistä asioista ja verkostojen tärkeydestä alettiin aiemmin puhua vasta valmistumisen lähestyessä. Opiskelijoiden mukaan se lisäsi loppuvaiheen stressiä.
Hankkeessa on osaltaan pystytty vaikuttamaan myös alueen ja maakunnan veto- ja pitovoimaan.
Anna Logrén
Projektipäällikkö
Käytännönläheisiä esimerkkejä
Humanistien työllistymislukuja selvitellessä kävi ilmi, että mielikuvat työttömistä humanisteista ovat vahvasti liioiteltuja. Todellisuudessa humanistien työttömyysprosentti ei poikkea merkittävästi muista aloista.
– Kipukohtana erityisesti generalistialoilla sen sijaan on valmistumisen jälkeinen työllistymisviive. Toisin sanoen humanistit työllistyvät lopulta kyllä samaan tapaan kuin muutkin, mutta valmistumisen jälkeiseen nivelvaiheeseen kaivataan enemmän tukea. Jos tietoa työllistymismahdollisuuksista ei ole tarpeeksi, on työnhakukin haastavampaa ja hitaampaa.
Siksi UEFin humanistit saavat nyt paljon käytännönläheistä koulutusta työelämätaitoihin liittyen.
– Tarjoamme opintojen aikana esimerkiksi cv-klinikoita, työnhakuneuvontaa sekä tukea työhaastatteluihin valmistautumiseen.
Logrénin mukaan opiskelijoita rohkaistaan jatkuvasti avartamaan käsityksiään siitä, mihin kaikkeen humanistinen koulutus antaa valmiuksia – ja miten työpaikka voi löytyä yllättävästäkin paikasta.
Käytännönläheisten työpajojen ja kurssitöiden lisäksi paikkansa ovat vakiinnuttaneet osaston vuosittaiset teemapäivät, jotka liittyvät työnhakuun, työharjoitteluun ja verkostoitumiseen.
– Esimerkiksi alumnit ovat meille erittäin tärkeä sidosryhmä. Säännöllisesti järjestettävien Alumnikahvien kautta tuomme esiin moninaisia urapolkuja. Alumnit olivat myös vahvasti edustettuna hankkeen aikana pidetyssä mentorointiohjelmassamme, ja heidän avullaan on tapahtunut esimerkiksi suoria rekrytointeja.
Koulutuksen ja työelämän välille on Logrénin mukaan nyt muodostunut aktiivinen vuorovaikutussuhde. Se auttaa tulevaisuudessa ennakoimaan työelämän muutoksia ja muuttuvia osaamistarpeita aiempaa helpommin ja nopeammin koulutuksissakin.
Ketään ei jätetä yksin
Hankkeen päättymisen jälkeen työelämätoiminnan ylläpito siirtyi osaston työelämätyöryhmälle. Ryhmä kehittää työelämäkontakteja ja -toimintaa jatkuvasti saatujen palautteiden pohjalta ja ylläpitää muun muassa humanistien työelämäverkostoa, johon tällä hetkellä kuuluu jo lähes 50 organisaatiota.
– Olen kyseisestä verkostosta erityisen iloinen, sillä sen kautta löytyy kontakteja yhteistyöhön. Olemme kannustaneet myös opiskelijoita rakentamaan erilaisia omia verkostoja työelämää ajatellen jo opintojen aikana.
Hankkeessa tehty työ on huomioitu myös koko yliopiston tasolla. Logrén sanoo Turusen ja Mäkisalon kanssa jakavansa kokemuksia ja saatua tietoa mielellään eteenpäin muillekin. Hyvät käytännöt on nyt siis muotoiltu työelämäyhteistyön vaikuttavuusmalliksi, ja siihen voi tutustua verkossa sekä tuoreessa julkaisussa. Humanisteista onkin otettu jo mallia muutamassa yksikössä.
– Olen ylpeä siitä, että opiskelijoista pidetään meillä näin huolta. Kun ottaa huomioon koko yliopiston tasoiset urapalvelut ja lisää siihen meidän tekemämme kehittämistyön, niin väittäisin, että humanistiopiskelijat ovat meillä oikein hyvissä käsissä.
