Hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassa tutkitaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) 38 ja 39 pykälissä säädetyn innovaatiokumppanuuden ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa tarkoitetun valtiontuen välistä suhdetta sekä innovaatiokumppanuuden käyttöä Suomessa. Innovaatiokumppanuuteen sisältyy sekä innovaation rahoittaminen että innovaationa kehitetyn tuotteen hankinta. Innovaatiokumppanuudet voivat sisältönsä vuoksi johtaa kilpailun vääristymiseen ja valtiontuen myöntämiseen innovaatiokumppaniksi valitulle toimittajalle. Valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, jolloin ne voidaan joutua perimään takaisin pitkään innovaatiokumppanuuden toteuttamisen jälkeen. Valtiontuen ja julkisten hankintojen välinen rajanveto ei ylipäätään ole selkeää, eikä sitä, niiden taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä huolimatta, ole juurikaan tutkittu. Tästä syystä aiheen tutkiminen on ollut tärkeää.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa osoitetaan, että hankintalainsäädäntö on jäänyt innovaatiokumppanuuden osalta hyvin aukolliseksi, mikä aiheuttaa riskin kielletyn valtiontuen myöntämisestä. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että yksin hankintasääntelyä noudattamalla ei voida varmistua innovaatiokumppanuuden markkinaehtoisuudesta ja sen valtiontuettomuudesta. Tutkimuksen empiirinen osa osoittaa, että innovaatiokumppanuutta on sovellettu Suomessa lainsäätäjän tavoitteen vastaisesti, ja innovaatiokumppanuuksia on käytetty pääosin tavallisten ICT-ohjelmistohankintojen tekemiseen. Hankintayksiköiden kyky määritellä ja tunnistaa markkinapuutteita ei vastaa sitä, mitä hankintalakia säädettäessä on tavoiteltu. Siksi hankintasääntelyn sisältämä oletus hankintayksiköiden markkinatuntemuksesta saa aikaan merkittävän riskin innovaatiokumppanuuksien sisältämästä valtiontuesta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessa esitetään tulkintasuosituksia, joita julkisten hankintojen hankintayksiköt voivat hyödyntää innovaatiokumppanuuksia tehdessään. Hankintayksiköt ja julkisiin hankintoihin osallistuvat toimittajat voivat arvioida tutkimuksen perusteella sitä, millainen riski valtiontuen sisältymisestä hankintaan on olemassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös innovaatiokumppanuuksia koskevan sääntelyn täsmentämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus on pääsääntöisesti lainopillinen, koska sen kysymyksenasettelu on normatiivinen. Väitöstutkimus sisältää kuitenkin myös empiirisen osuuden, jolla on tuotu tutkimukseen reaalimaailmallinen ulottuvuus hahmottaen sitä, miten innovaatiokumppanuutta koskeva sääntely toimii ja miten sitä tulkitaan todellisuudessa. Tältä osin menetelmänä on empiirinen sisällönanalyysi. Empiirinen aineisto on kerätty etsimällä kaikki innovaatiokumppanuutta käyttäen Suomessa toteutetut hankinnat TED-tietokannasta vuoden 2024 alussa. Tutkimus kohdistui aikavälillä 1.1.2017 – 7.2.2024 toteutettuihin innovaatiokumppanuuksiin. Koska yli puolet näistä innovaatiokumppanuuksista koski ICT-ohjelmien ja -ohjelmistojen kehittämistä kohdennettiin tutkimus näihin. Väitöstutkimus ei liity laajempaan tutkimusprojektiin tai tutkimusryhmään.
HTM Jarkko Pesun hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Innovaatiokumppanuus – Julkista hankintaa vai valtiontukea? tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yliopistonlehtori, OTT, dosentti Kristian Siikavirta Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
HTM, Jarkko Pesu, jarkko.pesu(at)uef.fi, 0505285413