Ympäristöpolitiikan alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimus käsittelee luonnonvarojen hallinnan vuorovaikutteisuutta. Tapaustutkimuksen kohteena on Tansania, Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyömaa. Tansaniassa luonnonvarojen hallintaa on hajautettu ja näin ollen kansalaisten mahdollisuudet osallistua luonnonvarojen hallintaan ovat lisääntyneet. Hallinnon hajauttaminen perustuu ajatukseen, että luonnonvarojen hoidon kestävyys paranee, kun päätökset tehdään ja resursseja hallinnoidaan lähempänä niitä ihmisiä, joiden elämään päätökset vaikuttavat. Tämän ajatellaan edistävän myös hallinnon vuorovaikutteisuutta.
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miten vuorovaikutteisuus ilmenee luonnonvarojen hallinnassa. Tansanian ohella väitöstutkimus tarkastelee luonnonvarahallinnan vuorovaikutteisuutta myös muissa maissa. Aihepiiri on tärkeä luonnonvarojen hallinnan laillisuuden ja legitimiteetin kannalta. Tutkimuksessa selvitetään mahdollisuuksia ja tapoja, joilla haavoittuvat ryhmät voivat osallistua luonnonvarojen hallinnointiin. Tutkimus pyrkii myös ymmärtämään osallistumisen esteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan vastuullisuutta ja tilivelvollisuutta luonnonvarojen hallinnassa sekä keskustellaan osallistumisen elementeistä ja yhteisön roolista luonnonvarojen hallinnassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa havaittiin, että kansalaisten osallistumismahdollisuudet luonnonvarojen hallintaan ovat lisääntyneet. Toisaalta uudenlaiset vaikuttamismahdollisuudet voivat myös kohtuuttomasti vastuullistaa tai jopa vastuuttaa toimijoita, joilla ei ole välttämättä osaamista ja resursseja vastata uusiin vastuisiin. Paikallisviranomaisten tahto ottaa vastaan ja keskusviranomaisten tahto hajauttaa valtaa saattaa olla molemminpuolinen. Usein puuttuu kuitenkin prosessi, jolla tehdään muutoksia ja uudistetaan paikallisviranomaisten toimintaa vastaamaan uusia rooleja ja vastuita – ei vain siirretä tehtäviä ja vastuuta.
Tutkimuksen perusteella haasteita voi olla myös yksilöiden taidoissa ja asiantuntemuksessa, joita he tarvitsevat aktiivisena päätöksentekijänä toimimiseen. Mielekäs ja asiantunteva osallistuminen on vaikeaa, jos ei ole tietoa, taitoa tai kokemusta, ja jos kulttuuriset käyttäytymismallit eivät mahdollista osallistumista. Jälkimmäinen on erityisen haastavaa haavoittuvien ja syrjäytyvien ryhmien osalta. Kouluttamattomuus ja patriarkaalinen kulttuuri ovat tyypillisiä esteitä haavoittuvien ja syrjäytyvien ryhmien osallistumiselle päätöksentekoon. Onneksi osallistumiskulttuuri muuttuu mutta tämän tutkimuksen perusteella se tapahtuu hitaasti. Toisaalta entisiä eliittejä, muun muassa perinteisiä johtajia, ja heidän rooliaan demokraattisessa päätöksenteossa ei voida jättää huomiotta vaikka esimerkiksi Tansaniassa perinteisillä johtajilla ei ole enää muodollista roolia päätöksen teossa, heidän mielipiteillään on merkitystä. Osallisuuden pitäisi toteutua kaikkien kohdalla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus lisää ymmärrystä hallinnon hajauttamisen haasteista. On tärkeää, että kansalaisilla on myös mahdollisuus olla osallistumatta yhteiseen päätöksentekoon ja pysyä passiivisena. Toisaalta on tärkeää tunnistaa osallistumisen esteet ja mahdolliset puutteet osaamisessa ja valmiudessa osallistua. Tämä pätee moneen eri hallinnon alaan. Vuorovaikutteisessa luonnonvarahallinnassa mahdollistetaan ja edistetään kaikkien kansalaisten osallistumispotentiaalia, jos he ovat halukkaita osallistumaan. Hajautettu luonnonvarahallinta on tehokkaampaa kuin keskitetty. Onnistuakseen hajautuksen tulee kuitenkin olla prosessi, jossa toimijat, joiden vastuita, olkoon ne instituutioita tai yksilöitä, lisätään, tuetaan prosessinomaisesti ja vastuullisesti.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus on laadullinen ja perustuu tapaustutkimukseen Tansanian maaseudulta. Tutkimusalue valittiin, koska Suomi ja Tansania ovat tehneet alueella kauan yhteistyötä. Tutkimuksessa hyödynnettiin teorialähtöisen analyysin ja deduktiiviseen päättelyyn perustuvan argumentoinnin mallia. Tutkimus on analyyttinen ja selittävä. Väitöstutkimuksessa arvioidaan luonnonvarojen hallintaa koskevan käsitteistön avulla yhteisöjen osallistumista maankäytön suunnitteluun, erityisesti maaseudun naisten osallistumista Angain metsää ympäröivissä yhteisöissä Etelä-Tansaniassa. Tutkimuksen tulokset perustuvat neljässä kylässä tehtyihin fokusryhmäkeskusteluihin, syvähaastatteluihin sekä asiakirja-analyysiin ja osallistavaan havainnointiin. Yksi väitöskirjan artikkeleista käsittelee luonnonvarahallintaa haavoittuvien ryhmien näkökulmasta sekä Tansaniassa että Nepalissa. Toinen taas käsittelee vastuullistamista ja vastuuttamista Tansaniassa, Meksikossa ja Nepalissa. Väitöskirjatutkimus on osa MAKUTANO-hanketta, jota rahoitetaan Suomen Akatemian ja ulkoministeriön DEVELOP-kehitystutkimuksen ohjelmasta.
Kenttätyöjaksojen ja käytännön kehitysyhteistyön merkitys tutkimukselle.
Hyle työsti väitöskirjaansa kahdeksan vuotta, niistä kaksi ensimmäistä Tansaniassa, jossa tutkimusaineisto on kerätty. Asuminen lähellä kenttätutkimusaluetta mahdollisti vierailemisen tutkituissa kylissä useaan otteeseen, mikä toi syvällisen kuvan ja laajan ymmärryksen kontekstista. Tansanian vuosien jälkeen Hyle on tehnyt väitöskirjaa kehitysyhteistyön toteuttamiseen liittyvän päivätyönsä ohella, mikä on mahdollistanut kehityksen teorian ja käytännön syvällisen yhdistämisen. Hyle asui väitöskirjaa tehdessään myös Etiopiassa, joka on Tansanian tapaan yksin Suomen pitkäaikaisemmista kehitysyhteistyökumppanimaista. Tämä syvensi entisestään ymmärrystä siitä, miten jokaisen maan hallinnolliset käytänteet ovat historian ja maantieteen tuotteita, oikeaa ja väärää ei ole. On tärkeää tiedostaa, että tarkastelemme eri konteksteja aina omien kulttuuristen, historiallisten ja maantieteellisten lasien läpi. Oman taustan aiheuttamat vinoumat tutkijan omassa ajattelussa tulee tunnistaa ja huomioida sekä käyttää eri kontekstien tuomia säröjä ja jännitteitä luovasti syvemmän tieteellisen ymmärryksen etsimisessä.
HTL Maija Hylen ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”Rethinking Responsive Environmental Governance: The Challenge of Responsibilization” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.5. klo 12.00 alkaen Metria-rakennuksen salissa M100 sekä verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori Arild Vatn (Norwegian University of Life Sciences NMBU) ja kustoksena professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
- Väitöstilaisuus verkossa
- Väitöskirja verkossa
- Väittelijän painolaatuinen kuva ladattavissa verkossa
Lisätietoja:
Maija Hyle, maija.hyle(at)gmail.com