Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Ikääntynyt nainen istuu pöydän ääressä

Gerontologinen sosiaalityö näkyväksi – Kolmen yliopiston laaja yhteishanke käynnistyy sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä valtionrahoituksella

  • Talous ja yhteiskunta

Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston gerontologiseen sosiaalityöhön ja ikääntyvien erityisen tuen tarpeisiin keskittyvä yhteishanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriön valtionrahoituksen. Rahoitus on suuruudeltaan 587 400 euroa. Ensimmäistä kertaa jaettavana ollutta valtionrahoitusta myönnettiin yhteensä 4 miljoonaa euroa tutkimushankkeille, jotka vahvistavat sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperusteisuutta ja sosiaalihuollon käytäntöjen vaikuttavuutta.

Kaksivuotisessa tutkimushankkeessa etsitään vastauksia siihen, miten erityisen tuen tarpeita tunnistetaan osana ikääntyville suunnattuja palveluita ja miten vanhoja ihmisiä ohjataan gerontologisen sosiaalityön palveluihin. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan iäkkäiden taloudellisia ongelmia sekä gerontologisen sosiaalityön työmenetelmiä erityisesti moniulotteisen huono-osaisuuden näkökulmasta. Uutta tutkimusaineistoa kerätään Kuopiossa, Kymenlaaksossa, Rovaniemellä ja Helsingissä haastattelemalla ikääntyvien parissa työskenteleviä sekä gerontologisen sosiaalityön asiakkaita.

– Suomessa ja muualla maailmalla gerontologinen sosiaalityö on vasta kehittymässä yhdeksi sosiaalityön erityisalueeksi. Jotta gerontologinen sosiaalityö ei pelkistyy hoivan organisoimiseksi, tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä gerontologisen sosiaalityön asiantuntemus on ja mikä sen rooli on osana palvelujärjestelmää, sanoo konsortion johtaja professori Marjaana Seppänen Helsingin yliopistosta.

Usein gerontologisen sosiaalityön tarve havaitaan kotihoidossa tai muiden kuin palveluiden piirissä. Tieto sosiaalityön tarpeesta voi tulla myös keskitetyn asiakas- ja palveluohjausyksikön kautta tai esimerkiksi Sosiaalihuoltolakiin perustuvien huoli-ilmoitusten välityksellä.

– Tieto tuen tarpeesta voi tulla ilmi myös yksin asuvan ikäihmisen naapureilta tai asuintalon isännöitsijältä, joka on havainnut esimerkiksi asunnon siivoamattomuuteen liittyviä ongelmia. Tällöin tilanne voi olla jo pitkälle kriisiytynyt ja edellyttää pitkäkestoista ja paneutuvaa työskentelyä asiakkaan kanssa. Myös psykososiaalinen tuki on näissä tilanteissa tärkeää, kertoo hankkeessa työskentelevä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Mia Niemi.

Sosiaalihuoltolain mukaan asiakasta voidaan pitää erityistä tukea tarvitsevana, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin vanhuspalvelulaissa säädetään. Näihin tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää erilaisten sosiaalisten ongelmien tunnistamista, mikä ei aina toteudu ikääntyvien palveluissa. Itä-Suomen yliopistossa pureudutaankin juuri gerontologisen sosiaalityön pariin johtaviin asiakas- ja palveluohjausprosesseihin.

– Kysymme, millä tavoin ikääntynyt tunnistetaan erityisen tuen tarpeessa olevaksi gerontologisen sosiaalityön asiakkaaksi ja millaisena gerontologisen sosiaalityöhön liittyvä palvelutarpeen arviointi näyttäytyy niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta, kuvaa Itä-Suomen yliopiston työpakettia vetävä yliopistotutkija Elisa Tiilikainen.

Hänen mukaansa keskitettyjen asiakas- ja palveluohjausyksikköjen palveluohjaajat joutuvat usein työskentelemään tiukkojen resurssien ja asiakkaan tavoitteiden tukemisen ristipaineessa, eikä heillä ole useinkaan sosiaalityön ja siihen liittyvien ilmiöiden asiantuntemusta.

– Ohjautuminen gerontologiseen sosiaalityöhön onkin osin sattumanvaraista, vaikka keskitetyillä asiakas- ja palveluohjausyksiköillä on pyritty turvaamaan palveluiden saavutettavuutta valtakunnallisesti.

Hankkeessa työskentelevän Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Riitta-Liisa Kinnin mukaan tutkimus tuottaakin tärkeää tietoa siitä, miten gerontologisen sosiaalityön asiakkaiksi ohjaudutaan tai jäädään sen ulkopuolelle eri puolella Suomea. Hanke tarjoaa myös välineitä tunnistaa vanhojen ihmisten vaikeita elämäntilanteita ja erityisen tuen tarvetta.

– Siten voidaan nykyistä paljon paremmin ohjata tuen tarpeessa olevia asiakkaita oikeiden palveluiden piiriin, Kinni kiteyttää.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija (tenure track) Elisa Tiilikainen, puh. 050 413 4680, elisa.tiilikainen(at)uef.fi

Yliopistonlehtori Riitta-Liisa Kinni, puh. 050 465 1118, riitta-liisa.kinni(at)uef.fi

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote