Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Henkilö tarkastelee lääkkeiden tesitilaitteistoa.

FT, HTM Mirella Miettinen, väitös 16.6.2022: Nanomateriaalien ja ympäristöön päätyvien lääkeaineiden riskienhallinta vaatii tasapainottelua kasvu- ja suojelutavoitteiden välillä

Ympäristöoikeuden alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Nanomateriaalit ja lääkkeet ovat Euroopan unionin teollisuuden innovaatiotoiminnalle ja kilpailukyvylle keskeisiä tuotteita. Niiden tuotanto ja käyttö voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti ympäristöön ja ihmisten terveyteen, mikä lisää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Riskienhallintaan liittyvää päätöksentekoa vaikeuttavat muun muassa hankaluudet, joita on lainsäädännön tai sääntelyaloitteiden soveltamisalaan kuuluvien nanomateriaalien ja ympäristöön päätyvien lääkeaineiden tunnistamisessa ja niitä koskevan tiedon keräämisessä.

– On tärkeää tutkia, miten riskienhallinnan prosessien sääntelyä ja käytäntöjä voitaisiin parantaa, jotta voitaisiin tehdä laadukkaampia päätöksiä epävarmuustekijöiden vallitessa, ympäristöoikeuden yliopistotutkija Mirella Miettinen toteaa väitöstutkimuksessaan.

Hänen mukaansa nanomateriaalit ja ympäristöön päätyvät lääkeaineet on tunnistettu huolenaiheiksi kansainväliseen kemikaalien hallintaan keskittyvässä strategisessa lähestymistavassa (Strategic Approach to International Chemicals Management, SAICM).

– Maailmanlaajuiset huolenaiheet edellyttävät päätöksentekoa eri tasoilla, joten tutkimuksessa tarkasteltiin kansallisen ja Euroopan unionin ohella myös kansainvälistä sääntelykontekstia.

Miettisen mukaan tiedonpuutteeseen vastaamiseksi tarvitaan yksityiskohtaisempia vaatimuksia säädöksissä ja sääntelyaloitteissa. Nanomateriaalien ja ympäristöön päätyvien lääkeaineiden riskienhallinta vaatii myös uusia lähestymistapoja ja välineitä, joilla luodaan puitteet eri toimijoiden laajalle vuorovaikutukselle. ”By design” -lähestymistapa voisi tarjota päätöksentekokehyksen, joka mahdollistaa eri sidosryhmien välisen laaja-alaisen yhteistyön.

– Siinä perusajatuksena on, että terveys- ja ympäristöturvallisuusnäkökohdat huomioidaan innovaatioketjussa oikea-aikaisesti jo alkuvaiheista lähtien.

Miettisen mukaan ”by design” -lähestymistapa voisi toimia kansainvälisellä tasolla kehyksenä, joka sisältää keskeiset päätöksentekoperiaatteet. Se myös varmistaisi, että periaatteet otetaan maailmanlaajuisten huolenaiheiden arvioinnissa huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa. Euroopan unionissa se voitaisiin sisällyttää EU:n ”safe and sustainable by design” -kriteeristöön, joka on yksi Euroopan komission uuden kemikaalistrategian aloitteista.

– Lisäksi sääntelyssä voitaisiin selventää teknologisen valmiustason ja sääntelyn valmiustason välistä yhteyttä, sanoo Miettinen.

Miettisen mukaan tämä loisi puitteet oikea-aikaiselle kehittämistyölle innovaatiotoiminnassa ja sääntelyssä, mikä edistäisi ennustettavan, innovointia tukevan sääntely-ympäristön rakentamista.

FT, HTM Mirella Miettisen ympäristöoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Regulating uncertainty in risk governance of nanomaterials and pharmaceutical pollutants” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 16.6. Joensuun kampuksen Agora-rakennuksen salissa AT100 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori, OTT Jukka Similä Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva

Lisätiedot:
Yliopistotutkija Mirella Miettinen, puh. 050 472 0510, mirella.miettinen(at)uef.fi