Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Ruislimppu.

FM Kaisa Raninen, väitös 16.9.2022: Hengitysnäytteet voivat antaa uutta tietoa rukiin terveysvaikutuksista

Ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisuuksia hyödyntää uloshengitysilman yhdisteiden analytiikkaa rukiin terveysvaikutusten tutkimiseksi. Ruisleipä on suomalaisessa ruokavaliossa merkittävä viljakuidun lähde, jolla on havaittu suotuisia vaikutuksia erityisesti glukoosiaineenvaihduntaan. Rukiin ja viljakuidun terveysvaikutusten mekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta kaikilta osin. Hengitysnäytteen yhdisteet voivat antaa uutta tietoa rukiin terveysvaikutuksista. Tämä vaatii kuitenkin hengitysanalytiikan kehittämistä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa testattiin kolmea erilaista haihtuvien yhdisteiden analyysimenetelmää uloshengitysilman mittaamiseksi kolmessa eri ruisruokavaliotutkimuksessa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimustemme perusteella näyttää siltä, että uloshengitysilman yhdisteet voivat antaa uutta tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutusten takana olevista aineenvaihdunnan tapahtumista. Havaitsimme ruista sisältävällä ruokavaliolla yhtenäisiä muutoksia uloshengitysilman yhdisteiden kokonaisprofiileissa ja joissakin yksittäisissä suolistofermentaatioon liittyvissä yhdisteissä, jotka olisivat mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Spesifisiä uloshengitysilman biomarkkeriyhdisteitä rukiille tai viljakuidulle ei tutkimuksessamme kuitenkaan löytynyt. Lisäksi tutkimus vahvisti, että uloshengitysilman koostumuksessa on suurta vaihtelua yksilöiden välillä.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimus vie eteenpäin uloshengitysilman yhdisteiden analytiikan kehittämistä. Uloshengitysilmaa voitaisiin hyödyntää ruokavalioiden vaikutusten todentamisessa kajoamattomalla näytteenotolla. Standardoituja mittausmenetelmiä ei kuitenkaan juuri ole, ja ruokavalion vaikutuksia hengitysnäytteiden koostumukseen on tutkittu aiemmin vasta muutamissa pilottitutkimuksissa, joten tämä tutkimus antaa tärkeää pohjatietoa jatkotutkimusten suunnittelemiseksi.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimuksen aikana paneuduttiin haihtuvien yhdisteiden mittausmenetelmiin, ja kolmea erilaista mittaustekniikkaa kehitettiin edelleen soveltuvaksi hengitysnäytteille. Kehitettyjä menetelmiä testattiin kolmessa erillisessä ruisruokavaliotutkimuksessa eli RAVIDI-, FibrEfects- ja RyeBreath-tutkimuksissa vapaaehtoisilla tutkimushenkilöillä, jotka noudattivat ohjattuja ruokavalioita. Kaikki tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä, ja uloshengitysilma-analytiikkaa kehitettiin yhteistyössä ympäristö- ja biotieteiden laitoksen ja SIB Labs -infrastruktuuriyksikön kanssa.

Filosofian maisteri Kaisa Ranisen väitöskirja Exhaled breath analysis in monitoring dietary effects of rye (Hengitysilmamittausten hyödyntäminen rukiin ruokavaliovaikutusten tutkimiseksi) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kaisa Linderborg Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Olavi Raatikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa

Avainsanat