Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kotisirkka. Kuva Jaana Sorjonen

Kotisirkka. Kuva Jaana Sorjonen.

FM Jaana Sorjosen väitös 14.1.2022: Perunajauhon, oluen ja rypsiöljyn tuotannon ylijäämät maistuvat syötäville hyönteisille

Uudet rehureseptit vauhdittavat hyönteistalouden kehitystä, ja ovat uusi tapa hyödyntää ruokateollisuuden sivuvirtoja.

FM Jaana Sorjonen tutki väitöskirjatyössään ruokateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä syötävien hyönteislajien, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja itäafrikkalaisen Ruspolia-hepokatin rehuissa.

—Paikallisia sivuvirtoja voidaan käyttää tulevaisuudessa ulkomaisen soijaproteiinin korvaajina hyönteisrehuissa, ja tehostaa samalla rehumateriaalisiksi soveltuvien kasvimateriaalien käyttöä alueellisesti, Sorjonen kertoo.

—Tavoitteena oli kehittää uudenlaisia reseptejä rehuille, joissa pääasiallinen proteiininlähde tulee suomalaisen ruokateollisuuden sivuvirroista. Saimme myös uutta tietoa hyönteisten ravitsemuksellisista tarpeista.

Tulevaisuuden ruoantuotantoon etsitään jatkuvasti uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka kuormittavat vähemmän ympäristöä, mutta tarjoavat kuitenkin terveellisen ja ravinteikkaan ruokavalion ihmisväestölle.

—Yksi kestävä tapa tuottaa ruokaa voisivat olla syötävät hyönteiset. Niiden etuna on rehunkääntötehokkuus, eli hyönteiset vaativat vähemmän rehua tuottaakseen saman verran proteiinia kuin perinteinen lihakarja.

Syötävät hyönteiset pystyvät hyödyntämään ravintonaan hyvin monipuolisesti kasvimateriaalia, mikä luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia hyönteistalouden kehittämiselle ja kiertotaloudelle.

Parhaat sivuvirtaproteiininlähteet sirkoille ovat rypsipuriste- ja ohramäskirehut

Kotisirkka, kaksitäpläsirkka ja Ruspolia-hepokatti voivat käyttää ravintonaan monipuolisesti eri sivuvirtamateriaaleja. Ruspolialle suositeltavat sivuvirtarehut sisältävät perunaproteiinia, ohramäskiä tai ohrarankkia, ja niiden proteiinipitoisuuden tulisi olla noin 17–22 prosenttia. Näin hepokattiyksilöt kasvavat painavimmiksi lyhyemmässä ajassa, sekä selviytyvät paremmin aikuisuuteen.

Parhaiksi sivuvirtaproteiininlähteiksi sirkkojen kasvulle ja kehitykselle osoittautuivat korkeaproteiinipitoiset rypsipuriste- ja ohramäskirehut. Kotisirkat kasvoivat paremmin rypsirehuilla, kun taas kaksitäpläsirkat ohramäskirehuilla. Lisäksi sivuvirtarehut vaikuttivat hyönteisten rasvahappoihin. Ohraa sisältävät rehut lisäävät ihmisille tärkeiden omega-6-rasvahappojen osuuksia.

—Kehitin kolmelle hyönteislajille useita sivuvirtarehujen reseptejä, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä hyönteisten kasvatukseen tuotantolaitoksissa, Sorjonen toteaa.

Kasvatuskokeet tehtiin Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden kasvatuslaboratoriossa. Niissä käytettiin viittä helposti saatavilla olevaa ruokateollisuuden sivuvirtatuotetta, jotka olivat perunaproteiini perunajauhotuotannosta, ohrarehu etanolituotannosta, ohramäski oluttuotannosta, rypsipuriste rypsiöljyteollisuudesta sekä herne- ja härkäpapu, jotka ovat yleisesti käytettäviä kasviperäisiä proteiinilähteitä Suomessa.

Hyönteisten ja rehujen ravitsemuksellista arvoa ihmisravinnoksi arvioitiin rasvahappojen osalta kemiallisilla analyyseillä. Lisäksi hyönteisten turvallisuutta ihmisravinnoksi analysoitiin glykoalkaloidien osalta. Kasvimateriaalit voivat sisältää jäämiä kasvien sekundaarimetaboliiteistä, jotka ovat kasvien luontaisesti sisältämiä toksiineja kasvinsyöjiä vastaan puolustautumiseen. Laboratoriokokeissa potentiaalisimmiksi osoittautuneet rehut testattiin lisäksi hyönteisfarmilla nykyisellä kasvatusteknologialla. 

 FM Jaana Sorjosen biologian alaan kuuluva väitöskirja Could edible insects be one solution for a circular economy and food production? Designing feeds for insects using food industry by-products (Syötävät hyönteiset osana kiertotaloutta: hyönteisten rehujen suunnitteleminen ruokateollisuuden sivuvirroista) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa, Joensuun kampuksella, Natura, N100, 14.1.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori, Cecilia Lalander, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena emeritusprofessori Heikki Roininen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkossa. Koronavirustilanteen ohjeet Itä-Suomen yliopistossa

Lisätietoja:

Jaana Sorjonen, jaana.sorjonen@uef.fi

Tilaisuus verkossa (Teams)

Väitöskirja verkossa

Profiilikuva: Jaana Sorjonen

Jaana Sorjonen

Apurahatutkija