Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kappeli.

FL, TM Martti Keinänen, väitös 8.6.2022: Esirukoustoiminnan epäkohtiin puututtava rohkeammin

Käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksen otsikko on ”Esirukouksen merkitys sairaalle ihmiselle – Terveyden ja tuen tavoittelua hengellisellä selviytymiskeinolla”. Esirukoustoiminnassa on ilmennyt kyseenalaista piirteitä, ja sen ongelmista keskusteltiin mediassa kriittisesti erityisesti 2010-luvun puolivälissä. Toisaalta monet ihmiset ovat kokeneet saavansa apua esirukouksesta. Tutkimuksessa selvitettiin sekä positiivisia että negatiivisia merkityksiä avunhakijoille eli esirukousta pyytäneille.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Esirukouksen pyytäjistä muodostettiin viisi tyyppiä: 1) ihmeparantumista tavoitteleva avunhakija, 2) tukea tarvitseva avunhakija, 3) kokemuksellisuutta korostava avunhakija, 4) pettynyt avunhakija ja 5) syyllistämisen kokenut avunhakija. Sairauteen liittyvällä esirukouksella haettiin ihmeparantumisen lisäksi myös tukea. Noin kaksi kolmasosaa avunhakijoista koki merkittävimpänä esirukouksen tarjoaman yhteisöllisyyden. Avunhakijoiden mielestä esirukous on lisätuki, ja se tarjoaa toivoa. Esirukous auttaa myös käsittelemään sairautta, sillä sairaudet ja niihin liittyvät hoidot aiheuttavat pelkoa. Esirukouksella haetaan turvaa näihin pelkoihin. 

Kokemuksellisuutta korostava avunhakija osallistui pääsääntöisesti karismaattisiin rukoustapahtumiin. Monet heistä painottivat tunnekokemuksia ja armolahjojen käyttöä. Pettynyt avunhakija taas oli hakenut esirukouksesta pitkään apua sairautensa kohtaamiseen. Apu jäi kuitenkin saamatta, ja sen sijaan avunhakija kohtasi esirukoustilanteissa hengellistä väkivaltaa. Syyllistämistä kokeneet avunhakijat kokivat syyllistävää kohtelua esirukoustilanteissa, kuten esirukoilijan taitamatonta toimintaa ja auktoriteettiaseman väärinkäyttöä. 

Noin 40 prosenttia vastaajista kirjoitti kokemastaan tai havaitsemastaan hengellisestä väkivallasta. Hengellistä väkivaltaa oli kokenut vajaa neljännes tutkituista. Tämän tutkimuksen hengellisen väkivallan kokemukset liittyivät pääasiassa esirukoilijan auktoriteettiasemaan ja avunhakijan alisteiseen asemaan esirukoustilanteessa. Hengellistä väkivaltaa esiintyi eniten helluntaiseurakunnissa.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimus osoittaa sen, että esirukoustoimintaan pitää liittyä yleistä opetusta, ja mukana pitää olla myös ammattimaista sielunhoidollista osaamista. Myös psykoterapiassa käsitellään uskonnolliseen toimintaa liittyviä epäkohtia. Tämän tutkimus auttaa tunnistamaan esirukoukseen liittyviä ongelmia ja tuo esille esirukoustoiminnan johtamisvastuun. Esirukoustoimintaa on erilaisissa yhteisöissä, kuten yksityisessä rukouspalvelussa, pienryhmissä, seurakunnissa ja karismaattisessa esirukousillassa. Toiminnassa on ollut mukana paljon maallikoita. Piispat ja kirkkoherrat vastaavat seurakunnan opetuksesta, esirukoustoiminnasta ja sielunhoidosta omalla toimialueellaan. Heidän tulisi rohkeasti puuttua epäkohtiin ja niitä tuottaviin toimijoihin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tutkimuksessa aineisto kerättiin sähköisen lomakkeen kautta. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat e-lomakkeella esitettyihin avoimiin kysymyksiin, jotka liittyivät esirukouksen merkitykseen ja mahdollisesti koettuun hengelliseen väkivaltaan. Tutkimuksessa käytettiin pastoraalipsykologian, uskontopsykologian ja hoitotieteen teorioita esiymmärryksen muodostamiseen sekä tutkimustulosten reflektointiin. Sisällön analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustuloksia tarkasteltiin Pargamentin coping -prosessin avulla. Jumalakuvien tarkastelussa käytettiin myös Hyrckin objektisuhdeteoriaa.

FL, TM Martti Keinäsen käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja Esirukouksen merkitys sairaalle ihmiselle. Terveyden ja tuen tavoittelua hengellisellä selviytymiskeinolla tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Hannu Sorri Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuuden tiedot