Pohjois-Karjalan ulkopuolella asuvien etämetsänomistajien suhde metsäänsä ja maakuntaan on tiivis. Tuoreen selvityksen mukaan lähes kaikki etämetsänomistajat vierailevat alueella vuosittain, ja joka kolmas ennakoi käyntien lisääntyvän tulevaisuudessa. Ilmiö on maakunnan elinvoimalle ja monipaikkaisuuden kehittämiselle merkittävä.
Noin kolmannes Pohjois-Karjalan yksityisistä metsänomistajista on etämetsänomistajia, eli he asuvat maakunnan ulkopuolella. Omistus painottuu erityisesti Etelä-Suomeen ja kaupunkialueille. Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 604 etämetsänomistajaa.
Metsän tärkein arvo on tunneside
Selvityksen mukaan etämetsänomistajien suhde alueeseen on vahva, sillä noin kahdella kolmasosalla vastaajista on aiempi henkilökohtainen kytkös Pohjois-Karjalaan. Valtaosa heistä, noin 92 prosenttia, vierailee metsässään vuosittain.
Metsäkäyntien yhteydessä vietetään usein aikaa vapaa-ajan asunnolla ja tavataan sukulaisia. Vastaajat pitävät metsässään tärkeimpänä sen tunnearvoa. Sen sijaan metsätulojen saaminen tai metsän tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat vain osalle omistajista keskeisiä syitä omistaa metsää.
Omistusjärjestelyissä vain maltillisia muutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana
Valtaosa etämetsänomistajista arvioi metsäomistuksensa säilyvän pääpiirteissään ennallaan vuoteen 2035 mennessä. Osa vastaajista kuitenkin ennakoi muutoksia: noin joka kymmenes odottaa saavansa lisää metsää perinnön tai lahjan kautta, ja yhtä moni aikoo ostaa lisää metsää maakunnasta.
Toisaalta noin joka viides arvioi luopuvansa metsästä myynnin tai lahjoituksen kautta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hakkuiden määrään tai metsien suojeluun ei sen sijaan odoteta merkittäviä muutoksia.
Metsäkäyntien lisääntymistä ennakoi noin joka kolmas vastaaja, mikä viittaa alueeseen kohdistuvan yhteyden mahdolliseen vahvistumiseen tulevaisuudessa.
Merkittävä tekijä aluekehitykselle ja metsätaloudelle
Selvitys osoittaa, että metsät eivät ainoastaan sido ihmisiä Pohjois-Karjalaan, vaan myös tuovat heitä alueelle. Etämetsänomistajuuden merkitys metsämaakunnan tulevaisuudelle voi olla jatkossa myös entistä tärkeämpää.
Etämetsänomistajuuteen ja monipaikkaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota niin aluekehityksessä kuin metsätaloudessakin.
Selvitys on tehty osana maakunnan Monipaikkaisuus elinvoimatekijänä -teemaan liittyvää kehittämistyötä. Etämetsänomistajuutta tarkasteltiin erityisesti aluekehittämisen näkökulmasta.
Raportti:
Saukkonen, Pasi, Kattilakoski, Mari, Pitkänen, Kati. Etämetsänomistus ja sen mahdollisuudet Pohjois-Karjalan elinvoimalle. Itä-Suomen yliopisto. Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA, SPATIA RAPORTTEJA 3/2026. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/38937
