Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja Lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmän tekemän esiselvityksen perusteella Suomessa voitaisiin käynnistää alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Norjassa vastaavantyyppinen tuki on vaikuttanut myönteisesti osaavan työvoiman saamiseen ja elinkeinojen kehittymiseen harvaan asutuilla alueilla. Esiselvitys luovutettiin tiede- ja kulttuuriministerille 27. tammikuuta.
– Suomessa kokeilu tulisi toteuttaa alueella, missä osaavan työvoiman saanti on vaikeaa. Kokeilualueen tulisi olla selvärajainen ja yhtenäinen. Muita kriteerejä ovat muun muassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden alhainen määrä, riittävä työvoimapotentiaali, vähenevä ja ikääntyvä väestö sekä alueen heikko savutettavuus, tutkimusjohtaja Petri Kahila alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta toteaa.
Myönteiset kokemukset Norjan erityisalueen opintolainahyvityksistä sekä esiselvityksessä tehdyn opiskelijakyselyn tulokset puoltavat kokeilun käynnistämistä. Esiselvityksessä myös todetaan, että kokeilu on ainoa tapa saada selville alueellisen opintolainahyvityksen teho ja ohjausvaikutus, sillä etukäteen ei tiedetä opintolainahyvitysten vaikutuksia lopullisiin muuttopäätöksiin.
Kokeilualueeksi ehdotetaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttua aluetta
Kokeilun tavoitteena on vastata harvaan asuttujen alueiden työvoiman tarpeisiin ja elinvoiman kehittymiseen. Esiselvityksessä esitetään, että kohdejoukkona olisivat kaikki vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittavat, joilla on opintolainaa. Kokeilualueeksi ehdotetaan 25 kuntaa, jotka sijaitsevat Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Opintolainahyvityksen saajan tulisi asua kokeilualueen kunnassa, mutta hän voisi työskennellä myös kokeilualueen ulkopuolella. Etätyö harvaan asutulla alueella tai ulospendelöinti harvaan asutulta alueelta kuuluisivat siis hyvityksen piiriin.
Alueellisen opintolainahyvityskokeilun kustannuksiin vaikuttavat hyvityksen suuruus, edunsaajien lukumäärä ja kokeilun kesto. Lisäksi kustannuksia aiheutuu muun muassa kokeilun seurannasta ja arvioinnista, viranomaisen toiminnasta ja mahdollisista järjestelmämuutoksista sekä sääntelyn täytäntöönpanosta.
Kokeilulle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä
Esiselvityksessä arviotiin erilaisten kokeiluvaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta erityisesti lainsäädännön ja toimeenpanon kannalta. Siinä ei noussut esiin sellaisia lainsäädännöllisiä esteitä, jotka kokonaan estäisivät alueellista opintolainahyvitystä koskevan kokeilun toimeenpanon.
– Perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset asettavat kuitenkin reunaehtoja kokeilumallin toteutustavalle, ja osa valittavassa kokeilumallissa tehtävistä valinnoista ja rajauksista voivat edellyttää vielä tarkempaa perusoikeuskysymysten arviointia jatkovalmistelussa, lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta toteaa.
Alueellinen opintolainahyvitys innostaisi opiskelijoita muuttamaan
Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä Norjan mallin mukaisesta alueellisesta opintolainahyvityksestä selvitettiin kyselyllä. Kyselyyn vastasi 3 269 opiskelijaa Itä-Suomen ja Turun yliopistoista sekä 485 opiskelijaa Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakouluista sekä Turun ammattikorkeakoulusta.
Yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia oli kiinnostunut muuttamaan harvaan asutulle alueille. Alueista opiskelijoita kiinnosti erityisesti Lappi. Noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja ammattikorkeakouluopiskelijoista kolme neljästä arvioi, että he olisivat valmiita muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos opintolainahyvitys olisi vuosittain 2 600 euroa.
Työvoimapula-aloista hyvitys kiinnosti kyselyn perusteella eniten yliopistojen varhaiskasvatuksen, psykologian ja erityisopettajakoulutuksen opiskelijoita, vähiten hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoita.
Harvaan asutulle maaseudulle vetäviä tekijöitä mielenkiintoisen ja koulutusta vastaavan työn lisäksi ovat muun muassa luonnonläheinen elämä ja rauhallinen asuinympäristö sekä edulliset asumiskustannukset.
Alueellisen opintolainahyvityskokeilun esiselvitys (SPATIA raportteja 1/2022) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4460-3
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Petri Kahila, puh. 050 411 8445, petri.kahila(at)uef.fi
Professori Anssi Keinänen, puh. 050 442 2582, anssi.keinanen(at)uef.fi