Tuore tutkimus osoittaa, että energiaköyhyys on monimuotoinen ja paikallisesti vaihteleva ilmiö, joka vaatii kohdennettuja ja oikeudenmukaisia ratkaisuja erityisesti maaseutualueilla. Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa energiaköyhyyttä tarkasteltiin haavoittuvuuden näkökulmasta. Sillä tarkoitetaan kotitalouden tilannetta, jossa energiakustannukset muodostavat kohtuuttoman suuren osan käytettävissä olevista tuloista.
Energiaköyhyydelle altistavat erityisesti kotitalouksien rajalliset tulot, korkea energiankulutus esimerkiksi vanhan rakennuskannan vuoksi sekä energian hinnannousu. Näin energiaköyhyys voidaan ymmärtää kotitalouden tulotason, energiankulutuksen ja energiakustannusten yhteisvaikutuksena.
– Haavoittuvuus energiaköyhyydelle ei ole vain yksittäisten kotitalouksien ongelma, vaan se heijastaa laajempia aluekehityksen haasteita. Alueilla, joilla yhdistyvät matalat tulot ja vähäiset investointimahdollisuudet, haavoittuvuus voi juurtua pysyväksi ilmiöksi, toteaa tutkimusryhmän vetäjä, apulaisprofessori Olli Lehtonen.
Energiaköyhyyttä on tutkittu Suomessa vähän
Tutkimuksessa energiaköyhyyttä tarkasteltiin laajasti kirjallisuuskatsauksen, asiakirja-analyysin ja sähkönkulutusaineiston avulla. Kirjallisuuskartoituksessa löytyi yli 1 100 energiaköyhyyttä käsittelevää artikkelia, mutta vain harva niistä liittyi Suomeen. Tämä osoittaa, että energiaköyhyyttä on tutkittu Suomessa vähän.
Tulokset paljastavat, että energiaköyhyyden ilmenemismuodot vaihtelevat merkittävästi maiden kehitystason mukaan: kehittyneissä maissa korostuvat asuminen ja energiamurros, kun taas kehittyvissä maissa painopiste on energiainfrastruktuurissa ja saatavuudessa.
– Yksi keskeinen havainto oli, että yleispätevät ratkaisut eivät toimi. Energiaköyhyyden torjunta vaatii paikallista ymmärrystä ja kontekstisidonnaisia toimia, sanoo väitöstutkija Max Strandén.
Energiaköyhyydelle eivät altistu vain pienituloiset
Tutkimuksessa analysoitu sähkönkulutusaineisto osoitti, että erityisesti talvikuukausina suuri osa kotitalouksista on alttiina energiaköyhyydelle. Kun sähkön hinta nousi 10–20 senttiin kilovattitunnilta, jopa viidennes tutkimusalueen kotitalouksista oli haavoittuvaisia.
– Haavoittuvuus ei kosketa vain pienituloisia. Se on myös tilapäinen ja hintasensitiivinen ilmiö, joka voi yllättää kenet tahansa, erityisesti energian hinnan heilahdellessa voimakkaasti, muistuttaa Lehtonen.
Energiayhteisöt tarjoavat keinoja paikalliseen riskienhallintaan
Ratkaisuksi energiaköyhyyteen tutkimuksessa esitetään muun muassa energiayhteisöjä, jotka voivat parantaa energiatehokkuutta ja lisätä kuluttajien osallistumista energiamarkkinoille. Erityisesti virtuaaliset energiayhteisöt ja sosiaaliset tariffit voisivat mahdollistaa osallistumisen myös pienituloisille kotitalouksille.
– Energiayhteisöt voivat toimia paikallisina riskienhallintamekanismeina. Ne tarjoavat mahdollisuuden jakaa investointikustannuksia ja suojautua hintapiikeiltä, kertoo yliopettaja ja projektiasiantuntija Lasse Okkonen.
Lisäksi tutkimuksessa korostetaan, että energiatehokkuutta tulisi edistää tarjoamalla kohdennettua neuvontaa ja energiankäytön optimointipalveluita, erityisesti vanhenevaan rakennuskantaan soveltuvilla, kustannustehokkailla ja helposti toteutettavilla ratkaisuilla. Näillä toimenpiteillä voidaan tukea myös haja-asutusalueiden kotitalouksia.
Tarvitaan joustavaa sääntelyä ja kokeilukulttuuria
Tutkimus korostaa tarvetta kehittää joustavaa sääntelyä ja kokeilukulttuuria, jotta energiayhteisöjen potentiaali voidaan hyödyntää laajemmin osana oikeudenmukaista energiasiirtymää.
Energiaköyhyys maaseutualueilla - menetelmät, mallit ja ratkaisut (EMA) -hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Tutkimusta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Lisätietoja:
Olli Lehtonen, Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, olli.lehtonen(at)uef.fi, p. +358 50 466 4983
Lasse Okkonen, Yliopettaja, Karelia Ammattikorkeakoulu, lasse.okkonen(at)karelia.fi, p. +350 50 342 3582
Tutkimusartikkeli:
Lehtonen, O., Blomqvist, K., Okkonen, L. & Strandén, M. (2025). Energiaköyhyys maaseutualueilla - Menetelmät, mallit ja ratkaisut (EMA). Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Siences and Business Studies No 27. University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5649-1