Sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Kajaanissa. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tarkastelen väitöstutkimuksessani, millaisia vaikutuksia luontoon perustuvilla toimintatavoilla on asiakkaiden hyvinvointiin ja miten niiden käyttöä voidaan edistää hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi tutkin, mikä on luontointerventioiden rooli yhteiskunnan kestävyystavoitteiden edistämisessä.
Kestävyyskriisit, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, korostavat tarvetta tarkastella hyvinvoinnin tuottamisen tapoja uudella tavalla. Luontoympäristöjen vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille on tutkittu väestötasolla, mutta käytännön luontointerventioiden vaikutuksista ja toteutustavoista on vähän tietoa. Jotta yhteiskuntien kestävyysmurros voisi toteutua, keskeisiä tavoitteita ovat hyvinvoinnin ja kestävyyden välisten yhteyksien ymmärtäminen ja yhtäaikainen edistäminen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni osoittaa, että luontoa on perusteltua ja mahdollista integroida nykyistä vahvemmin osaksi hyvinvoinnin edistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset näkivät, että luontointerventiot ovat vaikuttavia ja hyväksyttäviä tapoja asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseen. Työyhteisön ja esihenkilön tuki edistivät luontointerventioiden käyttöä. Haasteiksi nousivat rajalliset resurssit sekä puutteellinen osaaminen luonnon hyvinvointivaikutuksista ja asiakkaiden ohjaamisesta luontoon.
Tutkituilla luontointerventioilla oli koettuja ja mitattuja vaikutuksia asiakkaiden hyvinvointiin. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan vaikutustekijät liittyivät hyvinvoinnin perustarpeiden tunnistamiseen, lajien väliseen merkitykselliseen vuorovaikutukseen sekä läsnäolon ja toimijuuden kokemuksen vahvistumiseen. Sairaaloiden terveysmetsien tärkeimpinä hyvinvointivaikutuksina asiakkailleen ammattilaiset pitivät stressistä elpymistä ja mielen hyvinvoinnin vahvistumista. Syljestä mitatun kortisolin taso osoitti, että työterveyshuollon toteuttama luontointerventio alensi osallistujien stressiä. Lisäksi väitöstutkimuksessa kehitettiin tutkimusasetelma liikuntaneuvontaan rinnastettavan ”luontolähetteen” vaikuttavuuden ja toteutettavuuden tutkimiseksi.
Luontointerventioiden mahdollisuudet tulisi tunnistaa osana kansallista hyvinvoinnin edistämistä. Yhtenäisten käytäntöjen avulla alueet, organisaatiot ja ammattilaiset pystyisivät toteuttamaan luontointerventioita samanarvoisesti. Kun ymmärretään luonnon merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, se voi parhaimmillaan muuttaa syvällisesti yksilöiden ja yhteisöjen suhdetta luontoon.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessa tarkasteltiin konkreettisia, käytännössä toteutettuja luontointerventioita. Ne antavat ideoita hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille siitä, millä tavoin luontoa voidaan ottaa osaksi palvelutarjontaa. Työssään ammattilaiset tarvitsevat riittäviä resursseja ja osaamisen vahvistamista. Jotta luontointerventioita voidaan toteuttaa, lähiluontokohteiden on oltava saavutettavia.
Luontoperustaisuuden tuominen hyvinvointilähetekäytäntöihin, hyvinvointialueiden strategioihin sekä kuntien käyttämiin hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin voisi vahvistaa luontointerventioiden jalansijaa kestävänä hyvinvoinnin tukemisen muotona.
Planetaarisen hyvinvoinnin näkökulmasta luontoperustaiset interventiot eivät ainoastaan lisää yksilön hyvinvointia, vaan ovat osa laajempaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta haastaen hyvinvointijärjestelmää uudistumaan tavalla, joka on välttämätön kestävän tulevaisuuden kannalta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni koostuu neljästä tapaustutkimuksesta, joissa tarkastellaan uudentyyppisten, luontoon perustuvien interventioiden vaikuttavuutta ja implementointia hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden ja ammattilaisten näkökumista. Tutkimus on toteutettu arviointitutkimuksen lähtökohdista käsin. Monipuolinen aineisto sisältää dokumentteja, kyselyitä, haastatteluita ja fysiologisia mittareita. Aineistojen analyysimenetelmät ovat määrällisiä ja laadullisia. Monimenetelmällisen lähestymistavan avulla on voitu tutkia vaikutuksia ja implementointia sekä ymmärtää luontoperustaisia interventioita laajemmin osana hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa.
DI Maija Lipposen sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Luontoperustaiset interventiot hyvinvoinnin edistämisessä – Vaikutukset ja implementointi tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Maija Lipponen, maija.lipponen(at)luke.fi, puh. 029 532 2024
