Koulujen suorituskeskeisyys tappaa luovuuden
Tuoreen luovuuskasvatuksen professorin mukaan suomalaisesta peruskoulusta on helpompi löytää keinoja luovuuden tappamiseen kuin siihen innostamiseen.
– Kouluissa pitäisi tarjota oppilaille enemmän ”minä osaan” -kokemuksia. Niin usko omiin taitoihin kehittyisi. Nyt kouluissa on vallalla suorituskeskeisyys, mikä estää oppilaiden luovat ratkaisut, summaa luovuuskasvatuksen professori Antti Juvonen.
Luovuuskasvatuksen professuuri on viisivuotinen, ja sitä rahoittavat osin Joensuun kaupunki sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tavoitteena on lähteä luomaan kouluihin sellaisia puitteita, että oppilailla olisi riittävästi vapautta etsiä luovia ratkaisuja.
– Luovuuskasvatus ei missään nimessä rajoitu taitoaineisiin, vaan sitä voi löytyä mistä tahansa, reaaliaineista ja matematiikasta. Siinäkään ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa ratkaista ongelmia, vaan oikeita tapoja on lukuisia. Ja niitä voi löytää ainoastaan etsimällä ja kokeilemalla.
Luovuuskasvatukseen liittyy vahvasti myös omien tunteiden käsittely ja tunnekasvatus. Niitä ei perinteisesti suomalaisessa koulujärjestelmässä ole huomioitu.
– Kouluissa tulisi antaa tilaa erehtymiselle ja rohkeudelle astua ulos omalta mukavuusalueelta. Niin opitaan parhaiten uusia asioita – ja vielä luovalla tavalla.
Miten luovuuteen kannustetaan?
Juvonen kertoo lukeneensa satoja luovuuskasvatusta koskevia artikkeleita. Pelkästään luovuuden käsitteestä löytyy yli 100 tieteellistä määritelmää.
– Keskeisiä kysymyksiä ovat, voiko luovuutta opettaa vai voiko siihen vain rohkaista ja kannustaa. Tästä löytyy paljon eri näkemyksiä. Tavoitteena on nyt käytännön kautta ottaa näistä selvää.
Jo kevään aikana joensuulaisissa kouluissa tullaan testaamaan asioita, jotka voisivat kannustaa ja kehittää luovuuteen, ja kehittäminen jatkuu koko viisivuotiskauden.
– Meillä on Joensuussa tästä jo hyviä esimerkkejä normaalikoulussa. Reilun vuoden ajan toimineessa suurryhmätilassa on kokeiltu uudenlaista pedagogiikkaa ja tehty luovia ratkaisuja, esimerkkinä vaikkapa luokan kiipeilyseinä ja jumppamatot, joissa oppilaat voivat temppuilla aina niin halutessaan.
Selvää on, että luovuus vaatii aikaa, uudenlaisia avauksia ja kokeiluja. Kouluissa on sallittava aivan uudenlaisia asioita.
– Luovuuden murha on suorituskeskeinen mittaaminen. Erityisesti musiikista ja liikunnasta mittaaminen pitäisi jättää pois, Juvonen sanoo.
Ennen nykyistä pestiä Juvonen on toiminut vuosia taito- ja taideaineiden pedagogiikan professorina.
– Olen aiemmissa tutkimuksissani selvittänyt, että suurimmat traumat ihmisillä on musiikki- ja liikuntatunneista. Haluaisin muistuttaa, että jos liikuntaan liittyvä innostus tapetaan jo lapsena, on se jopa kansantaloudellinen ja kansanterveydellinen riski.
Juvonen myöntää, että luovuuden vieminen kouluihin ei ole helppo tehtävä, etenkin kun uusi peruskoulujen opetussuunnitelma on muutenkin täynnä uusia asioita.
– On vaikea mennä esittämään vuosikausia työtään tehneelle opettajalle, että nyt jokaisessa aineessa olisi otettava huomioon luovuus ja tunnekasvatus. Toivon kuitenkin, että tällä hetkellä opettajankoulutuksessa oleville tuleville opettajille luovuus on niin itsestään selvä asia, että pikkuhiljaa tulevaisuudessa se leviää luonnostaan kouluihinkin.
Itä-Suomi eturintamassa
Luovuus kouluissa ei ole mikään uusi asia. Jo Vanhasen hallitus teki aikanaan lausuman siitä, että luovuuden käsitystä täytyy ruveta perkaamaan kouluissa uudella tavalla.
– Väitän kuitenkin, että siinä olivat taustalla myös taloudelliset kysymykset. Toki suuret innovaatiot syntyvät usein luovien ajatuspolkujen kautta, mutta itse en haluaisi liittää koulujen luovuuskasvatusta pelkkään bisnesajatteluun. Päinvastoin, pitäisin rahan tästä irrallaan ja vaalisin niitä asioita, joita lapset tekevät luonnostaan ennen koulun alkua.
Näillä asioilla Juvonen viittaa siihen, että lapset tyypillisesti leikkivät, laulavat, piirtävät ja liikkuvat ennen kouluikää. Tutkimusten mukaan luovat hetket vähenevät jyrkästi kouluun tullessa. Alkuopetuksessa näitä spontaaneja ja luovia asioita vielä tehdään, mutta aikuisena vastaava toiminta on jo todella vähäistä.
Nyt on kuitenkin aika kääntää uusi lehti. Uuden professuurin myötä Itä-Suomen kouluissa käynnistellään luovuuteen liittyvää suurta tutkimusta.
– Tavoitteena on ensin kirjata eri luokka-asteiden oppilaiden luovat toiminnot ylös. Sitten lähdemme etsimään sitä, mitkä elementit ajattelussamme ja kehityksessämme painottuvat silloin kun teemme luovia asioita.
Antti Juvonen
- Itä-Suomen yliopiston luovuuskasvatuksen professori 1.1.2019–31.12.2023
- S. 1958, Kemi
- Musiikin aineenopettaja 1985, FL 1992, FT 2000, Jyväskylän yliopisto
- Dosentti, musiikki, Jyväskylän yliopisto
- Dosentti, musiikki ja taidekasvatus, Helsingin yliopisto
- Kasvatustieteen professori, erityisesti taito- ja taideaineiden pedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto 1.9.2011–31.8.2018