Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka aktiivisesti iäkkään tulee sitoutua muistitoimintojen heikentymistä ehkäisevään elintapaohjelmaan, jotta siitä on hyötyä. Tutkimustulosten mukaan elintapaohjelman noudattamiseen sitoutuneet iäkkäät hyötyvät siitä eniten.
Muistitoimintoja mittaavat tehtävät sujuivat parhaiten niiltä iäkkäiltä, jotka osallistuivat aktiviteetteihin vähintään puolet ajasta. Lisäksi heidän elintapansa paranivat eniten. Sen sijaan iäkkäät, jotka osallistuivat aktiviteetteihin vain muutamia kertoja, eivät hyötyneet ohjelmasta.
– Tulokset osoittavat, että elintapojen parantaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, jotta se vaikuttaa myös muistitoimintoihin. Elintapamuutosten pysyvyyttä ja pitkäaikaisvaikutuksia selvitetään parhaillaan seurantatutkimuksessa, toteaa tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu.
Aikaisemmat muistisairauksien ehkäisytutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että elintapaohjelma vahvistaa merkittävästi ikääntyneiden useita muisti- ja ajattelutoimintoja. Ohjelma sisältää ruokavalioneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa.
Useat elintavat vaikuttavat muistin säilymiseen
Muistisairauksia ehkäisevä elintapaohjelma kesti kaksi vuotta. Ravitsemusohjaus sisälsi kolme yksilötapaamista ja kuusi ryhmätapaamista, jossa tuettiin ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattamista. Liikuntaharjoittelua järjestettiin kerran tai kahdesti viikossa kuntosalilla.
Muistitoimintojen harjoittelu sisälsi kuusi ryhmätapaamista ja kahdesti viikossa tietokoneella suoritettavaa muistiharjoittelua. Verisuonisairauksien riskitekijöitä seurattiin tutkimushoitajan ja lääkärin vastaanotoilla.
– Havaitsimme, että osallistuminen kaikkiin elintapaohjelman osa-alueisiin vaikutti ohjelmasta saatuun hyötyyn. Tulokset osoittavat, että samanaikaisesti moneen elintapaan vaikuttaminen on tehokkainta muistitoimintojen säilyttämisessä, kertoo tutkijatohtori Jenni Lehtisalo.
Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Decline and Disability-tutkimus eli FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä tutkimuksena maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa ikääntyneet voivat parantaa kognitiivisia toimintojaan ja ehkäistä muistitoimintojensa heikentymistä. Tutkimukseen osallistui vuosina 2009–2014 kaikkiaan 1 260 ihmistä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 60–77-vuotiaita.
Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty toimintamalli, jonka avulla lääkärit, hoitajat ja muut toimijat voivat tukea ikääntyneiden muistitoimintojen ja toimintakyvyn säilymistä. FINGER-tutkimus on toiminut mallina muistisairauksien ehkäisyssä eri puolilla maailmaa. Yli 40 maata tutkii ja soveltaa mallin mukaista elintapaohjelmaa.
Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä THL, Itä-Suomen yliopisto ja Oulun yliopisto sekä Karolinska Institutet Ruotsissa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä.
Tutkimusartikkeli:
Ngandu T, Lehtisalo J, Korkki S, Solomon A, Coley N, Antikainen R, Bäckman L, Hänninen T, Lindström J, Laatikainen T, Paajanen T, Havulinna S, Peltonen M, Neely AS, Strandberg T, Tuomilehto J, Soininen H, Kivipelto M. The effect of adherence on cognition in a multidomain lifestyle intervention (FINGER). Alzheimers Dement. 2021 Oct 20. doi: 10.1002/alz.12492. Epub ahead of print. PMID: 34668644.
Lisätietoja:
World-Wide Fingers-verkosto: A global network of clinical trials for prevention and risk reduction of dementia
Tiia Ngandu, tutkimuspäällikkö, THL
p. 029 524 7716, etunimi.sukunimi@thl.fi
Jenni Lehtisalo, tutkijatohtori, THL, Itä-Suomen yliopisto
p. 029 524 8573, jenni.lehtisalo (a) uef.fi
