Koejakso

Ehdollinen opinto-oikeus ja koejakso

Valinnassa menestyneelle erikoistujalle myönnetään kahden (2) vuoden ehdollinen, alakohtainen opinto-oikeus. Jotta opinto-oikeus myönnetään lopullisesti, on erikoistujan suoritettava 6 kk mittainen koejakso ehdollisen opinto-oikeuden aikana. Tavoitteena on aloittaa koejakso mahdollisimman pian määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä, ja viimeistään 18 kk kuluttua.

Perustellusta syystä erikoistuja voi saada lisäaikaa koejakson suorittamiseen, mikäli koejakso on aloitettu vuoden sisällä valintapäätöksestä. Perusteltuja syitä ovat mm. äitiys-, isyys-, ja vanhempainloma. Lisäajasta päättää tiedekunnan dekaani.

Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan, sekä sen jälkeen loput erikoistumispaikat yliopistosairaalassa tai tiedekunnan hyväksymissä, laatukriteerit täyttävissä koulutuspaikoissa. Koejakso suoritetaan haetulla erikoisalalla. Koulutuspaikassa on oltava sen erikoisalan kouluttaja, jolle erikoistujan opinto-oikeus on myönnetty.

Koejakson voi suorittaa myös muun yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa. Tällöin koejaksosta sovitaan erikseen erikoisalan vastuuhenkilön kanssa.

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Se on sekä erikoistujan että koejaksosta vastaavien henkilöiden etujen mukaista, koska sitä kautta ehtii muodostua riittävän kattava kuva erikoistujan osaamisen karttumisesta.

Koejakson aikana työ erikoisalalla suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli työlle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osapäiväisenä. Osa-aikainen työ on kuitenkin oltava vähintään 50 % kokopäivätyöstä, eli vähintään 19,125h/vko kokopäivätyöstä. Vastaavasti koejakson suoritusaika pitenee. Osa-aikatyössä suoritettu koejakso on suoritettava kahden vuoden sisällä määräaikaisen opinto-oikeuden saamisesta.

Koulutuspaikat saavat erikoislääkärikoulutuksen koejaksoa suorittavista erityisvaltionosuutta (EVO).

Koejakson tavoitteet:

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistujan soveltuvuus erikoisalalle.

Koejakson myötä erikoistujalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista;
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla;
  • varmistunut kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejaksolla kouluttajat arvioivat erikoistujan: 

  • kiinnostusta hakea tietoa ja kehittää osaamistaan;
  • valmiuksia työskennellä erikoisalalle tyypillisissä tiimeissä ja työyhteisössä;
  • valmiuksia erikoisalalle tyypillisissä työtehtävissä ja toimenpiteissä;
  • suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja niin potilaiden, omaisten kuin kollegojen sekä moniammatillisen tiimin kanssa kommunikoitaessa;
  • mahdollisia erityisosaamista ja paineensietokykyä suhteessa erikoisalan vaatimuksiin.

Koejakson suorittaminen on erikoistujan etu ja mahdollisuus tutustua alaan monipuolisesti. Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Hyväksytty koejakso luetaan lopullisen opinto-oikeuden saaneelle erikoistujalle osaksi varsinaista erikoistumiskoulutusta. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Sopimus koejakson suorittamisesta

Erikoistuja tekee henkilökohtaisen koulutussopimuksen koejakson suorittamisesta. Sen allekirjoittaa koulutuspaikan lähikouluttaja ja erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet.

Erikoistuja toimittaa allekirjoitetun koulutussopimuslomakkeen osoitteeseen:

Opintoamanuenssi
Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, PL 1627, 70211 KUOPIO

Koejaksosta vastaavat henkilöt:

Koejakson suorittamisesta vastaavat erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö sekä lähikouluttaja ja lähiesimies tai kouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Mikäli lähikouluttaja ja lähiesimies koulutuspaikasta ovat sama henkilö, tulee hänen valtuuttaa lisäkseen toinen henkilö koejakson suorituspaikasta vastaamaan koejakson suorittamisesta. Koejaksosta vastaavat henkilöt allekirjoittavat erikoistujan henkilökohtaisen koulutussopimuksen.

Koejakson arviointi:

Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Koejakson arviointiin osallistuu aina kolme henkilöä: erikoistuja, lähikouluttaja ja lähiesimies tai kouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Arviointiin osallistuvat täyttävät ensin itsenäisesti arviointilomakkeen ja täyttävät niiden pohjalta yhteisen arviointilomakkeen, jonka arvioinnin osapuolet allekirjoittavat ja toimittavat vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön arvioitavaksi.

Arvioijien on sitouduttava ehdottomaan puolueettomuuteen arviointitilanteessa. Arvioijien on jäävättävä itsensä seuraavien esteellisyysperusteiden nojalla:

  • Arvioijalla ja erikoistujalla on hoitosuhde, liikekumppanuussuhde tai yhteinen taloudellinen intressi;
  • Arvioija on erikoistujan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat: 1) avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot;  2) vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta);  3) avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi;  4) yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.

Keskustelut erikoistujan kanssa

Koejakson aikana nimetty lähikouluttaja käy erikoistujan kanssa kolme erillistä keskustelua: aloituskeskustelu, välikeskustelu sekä loppukeskustelu.

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet.

Välikeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja käyvät läpi sitä, miten erikoistuja on saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Lähikouluttaja antaa rakentavaa ja tarvittaessa korjaavaa palautetta. Lähikouluttaja ja erikoistuja pohtivat yhdessä, millä osaamisalueilla erikoistuja voisi kehittyä koejaksolla.

Loppukeskustelussa lähikouluttaja, lähiesimies (tai lähikouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta) ja erikoistuja arvioivat, miten erikoistuja on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet, sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejakson aikana. Tämän lisäksi he pohtivat jatkotoimenpiteistä ja kirjaavat ne, mikäli jokin osa-alue on arvioitu puutteelliseksi ja/tai koejaksoa ei ole suoritettu hyväksytysti.   

Keskeytyssäännöt

Koejakson aikana sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä työstä vapautuksesta (ks. erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen pysyväismääräykset) voidaan koejakso keskeyttää tai siirtää. Koejakso tulee kuitenkin suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

Jos aktiivivapaiden tai muiden yllämainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä, että koejakson edellyttämä arvio soveltuvuudesta voidaan tehdä.

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen kesken koejakson on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa ja vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön päätöksestä.  Tieto keskeytyneestä jaksosta toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon ja erikoisalan vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle. Keskeytynyt koejakso arvioidaan jakson normaalin arviointikäytännön mukaisesti (ks. koejakson arviointi). Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö päättää tapauskohtaisesti, miten koejakso jatkuu seuraavassa koejakson suorituspaikassa. Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö arvioi, voidaanko keskeytyneellä koejaksolla suoritettua palvelua hyödyntää osaksi tai kokonaisuudessaan seuraavassa koejakson suorituspaikassa, vai alkaako koko 6 kk koejakso alusta.

Siirtohakijat

Siirtohakijoita ovat erikoisalan tai yliopiston vaihtajat, jotka ovat suorittaneet koejakson toiselle erikoisalalle tai samalle erikoisalalle toiseen yliopistoon. Suoritetun koejakson lisäksi siirtohakijalla saattaa olla myös erikoisalalla suoritettua työkokemusta.

Erikoisalan vaihtajat: Toiselle erikoisalalle tehtyä koejaksoa ei voida hyväksyä. Erikoisalan vaihtajat suorittavat uuden koejakson. 

Yliopiston vaihtajat: Koska koejakson tavoitteet ja arviointi ovat valtakunnallisesti yhteneväiset, hyväksytään toisessa yliopistossa samalla erikoisalalla suoritettu koejakso (esim. Helsingistä protetiikan ja purentafysiologian alalta Itä-Suomen yliopistoon protetiikan ja purentafysiologian alalle). Vastuuhenkilö arvioi ja päättää toisessa yliopistossa mahdollisesti suoritetun palvelun hyväksi lukemisesta ja sen vaikutuksesta koeajan suorittamisen tarpeeseen tai kestoon.

Ongelmatilanteet

Koulutuspaikan lähikouluttajat ja/tai lähiesimies tai muut valtuutetut henkilöt dokumentoivat koejakson aikana esiintyvistä ongelmatilanteista arviointilomakkeeseen.

Salassapitovelvollisuus

Koulutussopimus ja arviointilomake sisältävät erikoistujia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tietojen käsittelijöillä on salassapitovelvollisuus. Asiakirjoja säilytetään asiattoman käsittelyn ulottumattomissa.