Huippututkimusta terveystieteiden tiedekunnassa
Terveystieteiden tiedekunnan tutkimustoiminta edustaa Itä-Suomen yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin vahvuusalaa. Tiedekunta on tutkimusintensiivinen ja sen toiminta on vahvasti kansainvälistä. Tiedekunnan tutkimus on menestynyt kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa varsin hyvin. Esimerkiksi vuoden 2012 QS World University Rankings –vertailussa Itä-Suomen yliopisto sijoittui maailman 100 parhaimman yliopiston joukkoon lääketieteessä ja maailman 200 parhaimman yliopiston joukkoon farmasiassa ja farmakologiassa. Mainitut alat ovat nimenomaan terveystieteiden tiedekunnan aloja.
Tiedekunnassa toimii Suomen Akatemian verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen huippututkimusyksikkö ja tiedekunta on mukana kahdessa pohjoismaisessa ruoka-, ravitsemus- ja terveystutkimuksen huippuyksikössä sekä useissa eurooppalaisissa huippututkimusverkostoissa. Biokeskus Kuopion (BCK) kautta tiedekunta on vahvasti mukana Biokeskus Suomen toiminnassa. Lisäksi tiedekunta koordinoi kuutta yliopiston valitsemaa kärkihanketta, neljää uusiutuvat tukimusverkostot –hanketta ja kahta Suomi-Venäjä –tutkimusyhteistyöhanketta.
Sivun lopusta löytyvät linkit tiedekunnan laitosten ja yksiköittenne omille tutkimussivuille.
huippututkimusyksiköt
- Sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen huippututkimusyksikkö, jonka Suomen Akatemia on nimennyt kausille 2006-2011 ja 2008-2013. Kotisivu
- pohjoismainen ravitsemus- ja elintarviketutkimuksen huippuyksikkö (SYSDIET). Kotisivu
- pohjoismainen täysjyväviljatuotteiden käytön terveysvaikutuksia selvittävä huippututkimusyksikkö (HELGA). Kotisivu
kärkihankkeet
Itä-Suomen yliopisto on muodostanut kullekin vahvuusalalleen tutkimuksen kärkihankkeita, joita tuetaan yliopiston strategisella rahoituksella. Terveystieteiden tiedekunnasta johdetaan kuutta tutkimuksen kärkihanketta, joista neljä on vahvuusalalla Terveys ja hyvinvointi ja kaksi vahvuusalalla Uudet teknologiat ja materiaalit.
Terveys ja hyvinvointi
Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus - perustutkimuksesta klinikkaan (Cancer Center of Eastern Finland: Molecular Mechanisms of Cancer), professori Veli-Matti Kosma
Itä-Suomen yliopiston syöpäkeskus on usean vahvan tutkimusryhmän yhteenliittymä. Keskuksen tutkijoiden monipuolinen asiantuntemus ulottuu molekyylitason perustutkimuksesta vaativaan kliiniseen osaamiseen.Syöpäkeskuksen korkeatasoinen tieteellinen tutkimus nojaa moderneihin tutkimusmenetelmiin sekä laajaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Syöpäkeskukseen kuuluvien viiden työryhmän tutkimusaiheet ovat syövän genetiikka, syövän epigenetiikka, syöpäkasvaimen ja sitä ympäröivän kudoksen vuorovaikutus, kasvaimen etäpesäkkeiden havaitseminen ja uusien kasvaimen leviämiselle ominaisten molekyylien tunnistaminen, kliiniset sovellukset ja biopankkitoiminta. Yhdessä nämä tutkimusaiheet muodostavat vahvan, toimivan ja toisiaan tukevan syöpätutkimuskokonaisuuden. Syöpäkeskus tehostaa uusien tutkimusmenetelmien käyttöönottoa ja soveltamista Itä-Suomen yliopistossa sekä vahvistaa yliopiston että kampuksen syöpätutkimuksen kansallista ja kansainvälistä arvostusta. Myös väitöskirjatutkimuksia tehostetaan panostamalla laatuun ja ohjaukseen. Tavoitteena on lisäksi nopeuttaa tieteellisten löydösten soveltamista suoraan kliiniseen diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteen laatimiseen sekä tukea systemaattista näytemateriaalin ja tutkimusaineiston keräystä ja säilyttämistä.
Uusien endovaskulaaristen hoitojen kehittäminen (Novel Endovascular Therapies in Post-genomic Area), akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala
Endovaskulaariset hoidot ovat yksi nopeimmin kasvavista uusista terapiamuodoista. Niillä on huomattavia etuja, kuten se että ne ovat vähemmän invasiivisia ja soveltuvat paremmin vanhemmille potilaille, joilla on henkeä uhkaavia sairauksia. Yhdistettynä uusiin biologisiin hoitomuotoihin (geeniterapia, vasta-aineterapia, biovaikuttavia ainesosia sisältävät biohajoavat materiaalit) endovaskulaariterapiat tarjoavat valtavia uusia mahdollisuuksia käyttää paikallista hoitoa monissa sairauksissa. Uusien biologisten hoitojen kehittämiseksi transkriptiotekijöiden säätelyn genomitason perusteellinen tunteminen on välttämätöntä, jotta ymmärretään miten solusignaalit ohjelmoivat geeniekspressiota ja säätelevät soluprosesseja. Oletamme, että tämä johtaa uusien mahdollisten hoitomuotojen ja biologisten terapiakohteiden tunnistamiseen. Tutkimme seuraavia avainsignaalisysteemejä: verisuonten endoteelikasvutekijät (VEGF) ja niiden reseptorit, steroidireseptorit, PPARγ, Nf-κB, Nrf2 ja kalsium-riippuvaiset signaalitiet.Myös RNAi- ja mi/siRNA-pohjaiset lähestymistavat ja non-coding RNAt antavat uusia mahdollisuuksia kohdistetulle terapialle.
Tyypin 2 diabeteksen ja insuliiniresistenssin genetiikka ja nutrigenomiikka (Systems Genetics and Nutrigenomics of Type 2 Diabetes and Insulin Resistance Related Traits), akatemiaprofessori Markku Laakso
Neurodegeneratiivisten aivosairauksien tautimekanismit, biomarkkerit ja uudet hoitostrategiat (Translational Identification of Biomarkers and Therapeutic Strategies for Neurodegenerative Diseases), professori Asla Pitkänen
UEF-Brain tutkimuskonsortioon kuuluu 17 aivotutkimusryhmää yliopiston kahdesta tiedekunnasta ja siinä työskentelee yhteensä noin 200 tutkijaa. Tutkimusryhmät toimivat Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa, fysiikan laitoksella, kliinisessä tutkimuksessa ja ovat läheisessä yhteistyössä KYS:n Neurokeskuksen ja Kuvantamiskeskuksen kanssa. Ryhmien tutkimuskohteina ovat Alzheimerin tauti, epilepsia, pään vammat, normaalipaineinen hydrokefalus, alkoholismi ja skitsofrenia. Tulevana 5-vuotiskautena UEF-Brain tekee monipuolista menetelmien kehitystyötä, joka mahdollistaa tehokkaan tiedonkeruun ja analyysin laajoista potilaskohorteista. Toinen tavoite on kehittää funktionaalisen genomiikan menetelmiä, jotka mahdollistavat geneettisistä ja epigenettisistä seulonnoista kootun tiedon käsittelyn bioinformatiikka-analyyseissä. Kehitämme myös uusia magneettikuvauksessa käytettäviä signaalianalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat etenevien aivomuutosten seurantaan. Lisäksi otamme käyttöön monipuolisen arsenaalin erilaisia tautimekanismien validointiin sopivia in vitro ja in vivo malleja. UEF-Brain -konsortion päämääränä on löytää uusia yleisten aivosairauksien tautimekanismeja ja sitä kautta molekyylejä, jotka soveltuvat lääkeaineiden vaikutuskohdiksi. Lisäksi projektissa pyritään identifioimaan biomarkkereita, joilla voidaan ennustaa tautiriskiä, sairauden kulkua ja vastetta lääkehoidolle.
Uudet teknologiat ja materiaalit
Uudet molekyylilääketieteen kantasoluteknologiat (Novel Stem Cell Technologies aqnd Materials for Research in Molecular Medicine), professori Jari Koistinaho
Ihmisen terveyteen ja sairauksiin liittyvää fysiologiaa ja solujen toimintaa on tutkittu runsaasti, mutta ko. tutkimuksen tulokset eivät ole johtaneet tehokkaisiin hoitomuotoihin. Ongelmana lääketieteessä on luotettavien tutkimus- ja lääketestauksen mallien puuttuminen, koska tutkimukset joudutaan tekemään eläinsoluilla, koe-eläimillä tai ihmisen syöpäsolulinjoilla, jotka ovat ratkaisevasti erilaisia kuin ihmisen omat, pitkälle erilaistuneet solut. Kantasoluteknologia on avannut mahdollisuudet kehittää luotettavia ihmisen solumalleja ja samalla perusteet solu- ja kudossiirroille tulevaisuuden hoitomuotoina. Erityisesti ns. solujen uudelleenohjelmointi on teknologia, jonka avulla voidaan esimerkiksi aikuisen potilaan iho- tai verinäytteestä valmistaa kantasoluja, jotka erilaistetaan miksi tahansa elimistön soluiksi. UEF-STEM –kärkihankkeen tavoitteena on luoda teknologia-alusta, jonka avulla voidaan valmistaa eri sairauksista kärsivien potilaiden iho- ja verisoluista kaikkia niitä elimistön keskeisiä soluja, jotka ovat keskeisenä osana toistaiseksi parantamattomia sairauksia. Kärkihankkeessa valmistetaan mm. aivosoluja perinnöllistä Alzheimerin tautia sairastavista potilaista, sydänlihassoluja sydämen toiminnallisista sairauksista kärsivistä potilaista sekä luun ja ruston soluja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivistä potilaista. Lisäksi ihosoluista erilaistetaan maksasoluja lääkeaineiden aineenvaihdunnan tutkimiseksi. Tutkimme myös kantasolujen roolia syövässä. Nämä uudelleen ohjelmoimalla valmistettavat potilas-spesifiset ja erilaistetut solut toimivat tärkeinä välineinä sairauksien mekanismien tutkimuksessa, lääkekehityksen malleina sekä mahdollistavat tulevaisuudessa turvallisen, sairastuneiden tai menetettyjen solujen korvaamisen uusilla soluilla ilman hylkimisvaaraa. Solusiirroilla tulee olemaan mahdollista korjata myös geenivirheistä johtuvia sairauksia.
Fosfori- ja/tai typpiyhdisteisiin perustuvat uudet materiaalit, teknologiat ja lääkeainemolekyylit (Novel Materials, Technologies and Drug Molecules Based on Phosphorus and/or Nitrogen Compounds), professori Jouko Vepsäläinen
Strategisen rahoituksen projekti “PN-yhdisteet” perustuu uusiin fosforia ja/tai typpeä sisältäviin yhdisteisiin. Projektissa näitä yhdisteitä käytetään
- uudentyyppisinä ioninvaihtomateriaaleina puhdistamaan jätevesiä haitallisia metalli-ioneista (mm. lyijy-, kadmium- ja elohopeaioneista)
- vihreän kemian katalyytteinä, joiden avulla voidaan valmistaa erilaisia orgaanisia yhdisteitä pienellä jätekuormalla
- tutkimustyökaluina lääkekehityksessä ja kliinisessä kemiassa, esimerkiksi havaitsemaan eturauhassyöpä virtsasta elektronisen nenän avulla
- uudenlaisina radioisotooppien kantajina kuvantamisessa ja
- uutena tekniikkana kiinnittämään rustokudos luuhun.
Projekti kokoaa yhteen tietämystä kemian, biokemian, materiaalitieteen, farmasian ja molekylaarisen lääketieteen aloilta. Projektilla on myös laaja yhteistyöverkosto kampusalueella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Projektin tavoitteena on tuottaa merkittäviä keksintöjä, jotka johtavat tieteellisiin läpimurtoihin, korkeatasoisiin tieteellisiin artikkeleihin, Itä-Suomen yliopiston omistamiin keksintöihin, sekä maisterin ja tohtorin tutkintoihin.
Innovative research initiatives (IRI) ja Venäjä-hankkeet
Itä-Suomen yliopisto, osana strategiansa toimeenpanosuunnitelmaa, rahoittaa uusia tutkimusavauksia (Innovative Research Initiatives, IRI) ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää tutkimusta vuosina 2011-2015.
Rahoitettavat IRI-hankkeet terveystieteiden tiedekunnassa:
Rahoitettavat Venäjä-hankkeet terveystieteiden tiedekunnassa:
Tutkimusaktiviteetit laitoksittain ja yksiköittäin
Tiedekunnan asiantuntijoista, heidän julkaisuistaan, hankkeistaan ja asiantuntijatehtävistä löytyy tietoa Itä-Suomen yliopiston tutkimustietokannasta:
