Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Yksityiskohta laboratoriosta

Tutkimus valottaa immuunijärjestelmän osuutta migreenissä

Lääketieteen lisensiaatti Dilyara Nurkhametovan väitöstutkimus valottaa paikallisten ja koko elimistön tulehdusreaktioiden osallisuutta migreeniin. Immuunijärjestelmän rooli migreenissä on ollut tähän asti niukasti tutkittu ja huonosti ymmärretty.

Migreeni on yleinen neurologinen sairaus, josta kärsii arviolta yksi seitsemästä henkilöstä maailmassa ja Suomessakin jopa miljoona ihmistä. Migreenin tavallisin oire on lamauttava päänsärky, johon usein liittyy myös muita neurologia oireita. Migreeni on erityisesti nuorten ihmisten sairaus ja yksi yleisimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista työikäisessä väestössä, joten sillä on merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus.

Jo aikaisemmin on esitetty, että aivokalvon tulehdustila voi olla yksi migreeniin johtavista mekanismeista. Aivokalvoilla on runsaasti immuunijärjestelmään kuuluvia syöttösoluja, jotka voivat tutkijoiden mukaan myötävaikuttaa paikallisten tulehdusreaktioiden kehittymiseen ja kipureittien herkistymiseen. Väitöstutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkijat tarkastelivat tulehdusta edistävien P2X7-reseptorien roolia aivokalvojen syöttösolujen aktivaatiossa. P2X7-reseptorien purinerginen stimulaatio ATP:lla ja kyseistä reseptorityyppiä kohdennetusti aktivoivalla BzATP:lla avasi solukalvon läpäisevän kanavan, mikä mahdollistaa tulehdusta edistävien sytokiinien vapautumisen.

Tutkimuksen toinen osa kohdistui immuunisolujen, kuten T-lymfosyyttien, rooliin migreenissä. T-lymfosyytit ovat keskeisiä elimistön immuunireaktioissa ja kipuaistimusta ja tulehdusta edistävien sytokiinien tuottajina. T-lymfosyytteihin lukeutuvat myös tulehdusta hillitsevät säätelijä-T-solut. Tutkijat havaitsivat, että säätelijä-T-solut ilmentävät migreenipotilailla normaalia vähemmän ATP:n hajotuksessa keskeisiä CD39- ja CD73-entsyymejä. Migreenissä näiden solujen purinerginen viestintä näyttää siis kaksitahoisesti häiriintyneeltä. Molemmat muutokset vievät purinergistä viestintää tulehdusta edistävään suuntaan, sillä CD39:n vaje vähentää tulehdusta edistävän ATP:n hajotusta ja CD73:n puutos puolestaan vähentää tulehdusta hillitsevän adenosiinin määrää. Näiden havaintojen valossa säätelijä-T-solujen toiminta on häiriintynyt migreenissä.

Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin T-lymfosyyttien toista alaryhmää, T-auttajasoluja. Tutkimus osoitti, että migreenistä kärsivillä potilailla tulehdusta edistävien TH17-auttajasolujen osuus on suurentunut ja Th1-auttajasolujen lukumäärä on vähentynyt. Samansuuntaisia tulehdusta edistäviä muutoksia havaittiin follikulaarisissa T-auttajasoluissa, joiden ajatellaan myötävaikuttavan myös autoimmuunisairauksien kehittymiseen. Tulokset viittaavat siihen, että migreenissä immuunireaktiot muuttuvat tulehdusta edistävään suuntaan samaan tapaan kuin autoimmuunisairauksissa.

Tutkimuksen valottamat immunologiset mekanismit tarjoavat näkökulmia myös uudenlaisten migreenilääkkeiden kehittämiseen.

Lääketieteen lisensiaatti Dilyara Nurkhametovan väitöskirja The purinergic immune mechanisms of migraine: the role of mast cells and T cells (Migreenin immuunivasteiden häiriöt: syöttösolujen ja T-solujen toiminta) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 7.4.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Antonio Cuadrado Madridin autonomisesta yliopistosta ja kustoksena professori Rashid Giniatullin Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva:

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36257?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa: Nurkhametova, Dilyara. The purinergic immune mechanisms of migraine: the role of mast cells and T cells - Purinergic immunology of migraine