Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

UEFin liput.

Organisaatiokansalaisuus korostuu työyhteisöjen muutoksissa

  • Talous ja yhteiskunta

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marjut Arolan väitöstutkimus osoittaa, että organisaatiokan-salaisuus laajentaa sosiaalityön ammatillisuuden tarkastelua. Sen merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja työtapojen muutoksissa. Organisaatiokansa-laisuus laajentaa sosiaalityön ammatillisen osaamisen kokonaisuutta organisaatio- ja työyhtei-söosaamisella, jolloin painopiste siirtyy työntekijän yksilöllisen asiantuntijuuden tarkastelusta kohti monitoimijaista ja yhteisöllisessä toiminnassa rakentuvaa osaamista. Marjut Arolan väi-töstilaisuus on 14.8.2020 klo 12.00 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen salissa M100 (Metria).

Kansalaisuusuupumus sosiaalityön uhkana

Sosiaalityöntekijät ovat organisaatiokansalaisina muutosmyönteisiä, aktiivisia ja osaamistaan kehittäviä, mutta myös kriittisiä ja ammattieettisesti vastuullisia muutostoimijoita. Sosiaalityön kriittiselle käytäntötiedolle on laajempaakin kysyntää organisaatioiden muutoksissa.

Sosiaalityöntekijät kuitenkin kokevat, että heidän mahdollisuutensa kehittää omaa työtään ja palveluita ovat rajalliset, eikä sosiaalityön osaamista hyödynnetä riittävästi muutosten toteut-tamisessa. Työmäärän lisääntyminen, resurssien niukkuus sekä jatkuvat muutos- ja kehittämis-vaatimukset aiheuttavat kansalaisuusuupumusta, joka voi ilmetä työntekijöiden passiivisuutena ja muutosvastarintana. Työorganisaatioissa olisikin tärkeää vahvistaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia ja työhön sitoutumista kiinnittämällä huomiota työmäärään, työoloihin ja oman työn kehittämismahdollisuuksiin.

Organisaatiokansalaisuutta on vahvistettava koulutuksessa, ammatillisessa työssä ja työor-ganisaatioissa

Arola tarkasteli väitöstutkimuksessaan sitä, millaisia odotuksia, vaatimuksia ja jännitteitä sosi-aalityön professioon kohdistuu organisaatiokansalaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mo-niammatillisissa ja uudistuvissa työyhteisöissä. Laadullisessa tutkimuksessa kerättiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta ja työntekijöiltä eläytymismenetelmällä tarinoita. Lisäksi tutkimuk-sessa tehtiin sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluja. Tutkimus laajentaa organisaatiokansa-laisuuden tutkimusperinnettä ja tuottaa tietoa sosiaalityön organisaatiokansalaisuudesta, jota on tutkittu kansainvälisestikin vielä varsin vähän.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaalityön koulutuksen, moniammatillisten työkäytäntö-jen sekä organisaatioiden toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Korkeakoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan moninaisen, joustavan ja muuntautuvan ammatti-identiteetin sekä organisaatioiden jäsenyyden kehittymiseen. Ammatillisessa toiminnassa tarvitaan kehittä-mis- ja muutosvalmiuksiin sekä työhyvinvointi- ja yhteistyötaitoihin painottuvaa organisaatio-kansalaisuutta. Sosiaalityön työorganisaatioissa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huo-miota sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin sekä ammatillisen autonomian ja osallistavan johtamisen vahvistamiseen.

YTL Marjut Arolan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”Organisaatiokansalaisuus sosiaali-työn professiossa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Hautala Lapin yliopistosta sekä kustok-sena professori Aini Pehkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Marjut Arolan väitöskirja on verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3433-8

Marjut Arolan painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37605?encoding=UTF-8