Joensuun seudun kansalaisopistossa lukuvuonna 2017–18 toteutettu seurantatutkimus osoittaa, että kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle. Suurin osa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina.
– He ovat väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa, mikä näkyy myös hieman väestöä parempana elämänlaatuna. He myös luottavat hieman enemmän kuntapäättäjiin ja käyttävät vähemmän kunnan ja alueen sosiaali- ja terveyspalveluita, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen.
Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta, ja vahvistavat ystäväverkostoja. Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.
– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.
Merkitystä myös kuntatasolla
Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.
– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.
Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.
– Seurantatutkimukseen osallistuneet joensuulaiset kansalaisopistossa opiskelevat aikuiset käyttävät esimerkiksi vähemmän tutkimuksessa kartoitettuja sote-palveluita kuin väestö keskimäärin, eli ovat "puolet edullisempia kuntalaisia" näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen, jotka väestöllä ovat keskimäärin 1 049 euroa, kun vastaava luku on kansalaisopistossa opiskelevilla 464 euroa.
Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.
Kansalais- ja työväenopistot ovat ainoa kunnallinen aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä niitä on Suomessa 181, ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa, joko kunnan oman tai alueellisen opiston kautta. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus on toteutettu Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017 – 2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista ja arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia.
Tutkimusraportti on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa:
Manninen, J., Karttunen, A., Meriläinen, M., Jetsu, A. & Vartiainen, A.-K. (2019). Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 23. ISBN 978-952-349-027-7 ISSN 2489-9631
Raportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta: https://kaks.fi/julkaisukategoriat/julkaisut-sarja/
Lisätietoja:
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359, jyri.manninen(at)uef.fi