Itä-Suomen yliopistossa käynnistyi vuosi sitten kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kansalaisten keräämien näytteiden avulla selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä sekä tarkempia elinympäristövaatimuksia Suomessa. Kuluneen vuoden aikana tutkijat ovat saaneet muurahaisnäytteitä jo yli 1 500 pesästä. Muurahaisyksilöitä näytteissä on yhteensä noin 15 000.
Kansalaistiedehanke muurahaisista
Suomessa on tusinan verran kekoja rakentavia muurahaislajeja, jotka ovat suomalaisen luonnon maahyönteisten joukossa valtalajeja. Lähes kaikista näistä on saatu hankkeen myötä näytteitä, mutta lisänäytteille on vielä tarvetta.
Hanke jatkuukin vielä tämän kesä- ja syyskauden ajan. Muurahaiskeräys ei vahingoita tai heikennä pesiä, sillä kekopesän pinnalta kerätään vain muutamia yksilöitä, eikä pyydystys kohdistu lisääntyviin yksilöihin, vaan työläismuurahaisiin.
– Näytteitä on tullut runsaasti eri puolilta Suomea ja kaikesta näkee, että kansalaiset ovat ottaneet hankkeen ilolla omakseen, toteaa apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta.
– Näytteitä on tullut erityisesti yksityisiltä kansalaisilta, mutta myös ryhmät, kuten koululuokat, partiolaiset sekä jopa päiväkotiryhmät, ovat kantaneet kortensa kekoon, Sorvari lisää.
Sen lisäksi, että kansalaiset pääsevät osallistumaan tutkimushankkeeseen, he saavat myös hankkeen lopussa raportin keräyksen tuloksista. Tämä toimii samalla eräänlaisena tiedeviestinnän esimerkkinä myös koululaisryhmille. Tutkimuksesta valmistuu myös tieteellinen artikkeli, jossa painotetaan erityisesti hankkeen luonnetta kansalaistiedeprojektina.
Kansalaistiedehankkeet yleistyneet myös Suomessa
Kansalaistiedehankkeet ovat yleistyneet maailmalla viime vuosina. Tällaiset hankkeet lisäävät tutkijoiden ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, mikä on palkitsevaa molemmille osapuolille.
– Näytelähetyksiä vastaanottaessa ja avatessa tuntuu kuin olisi syntymäpäivä tai joulu lähes joka päivä. Lisäksi viime vuonna osallistuneet ihmiset ovat olleet tyytyväisiä viime keväänä saamaansa väliraporttiin, Sorvari iloitsee.
Sorvari kertoo, että myös Suomessa on ollut viime vuosina hankkeita, joissa kansalaisten keräämät kasvi-, liero- tai puutiaisnäytteet ja jopa metsästäjiltä saadut jäniksen käpälät ovat olleet keskeisessä roolissa.
Lisänäytteille on yhä tarvetta, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta eri puolilla Suomea. Muurahaiskeräyshankkeen myötä tarkentuneita levinneisyystietoja voidaan käyttää myös lähtökohtana tulevissa muurahaisiin liittyvissä seurannoissa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä monien lajien elinolosuhteet ja levinneisyydet voivat muuttua. Lisäksi harvinaisempien muurahaisten esiintymisestä saadaan uutta tietoa.
Hankkeen verkkosivut: www.uef.fi/muurahaiset
Lisätietoja: Apulaisprofessori Jouni Sorvari, p. 040 355 3190, jouni.sorvari(at)uef.fi
