Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

UEFin liput.

Kainuun hallintokokeilun aikana lastensuojelu ammatillistui, mutta johtaminen oheni

  • Terveys ja hyvinvointi

Vuosina 2005–2012 toteutetussa Kainuun maakuntakokeilussa yhtenä tavoitteena oli parantaa maakunnan lastensuojelupalveluja. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Arja Rajalan väitöstutkimus osoittaa, että hallintokokeilun aikana tulleet lainsäädännölliset muutokset vahvistivat sosiaalityön ammatillistumista. Toisaalta alueen sosiaalityöntekijät kokivat, että sosiaalialan johtamista ohennettiin liikaa, eikä sosiaalitoimen ääntä kuunneltu riittävästi kaikissa uudistuksissa. Arja Rajalan väitöstilaisuus on 13.6. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella salissa SN201 (Snellmania). Väitöstä voi seurata verkossa Lifesize Cloudissa osoitteessa https://www.uef.fi/live2/. Voit esittää kysymyksiä väittelijälle Presemo-palvelussa osoitteessa: https://presemo.uef.fi/arjarajalavaitos.

Rajala selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lastensuojelu Kainuussa muuttui maakuntakokeilun aikana. Tutkimus perustuu kahdessa kyselytutkimuksessa saatuun aineistoon. Ensimmäinen kysely tehtiin maakuntakokeilun alussa ja toinen vuosina 2009–2010. Alkukysely tehtiin Kainuun sosiaalitoimistojen sosiaalijohtajille sekä sosiaalityöntekijöille ja seurantakysely niille kuntayhtymän palveluksessa oleville työntekijöille, jotka työskentelivät vastaavassa asemassa kuin alkukyselyyn vastanneet.

Sosiaalitoimea ei kuultu uudistuksissa riittävästi

Maakuntakokeilussa Kainuun sosiaalityötä vahvistettiin sosiaalialan erikoissuunnittelijan viralla. Samalla muutettiin sosiaalityön organisaatiota ja sosiaalijohtajien tilalle tulivat lähiesimiehet. Lastensuojelua lukuun ottamatta sosiaalityöntekijöiden määrää vähennettiin. Osa sosiaalityöntekijöistä korvattiin sosiaaliohjaajilla ja lisäksi Kainuuseen perustettiin uusia sosiaaliohjaajan virkoja muun muassa lastensuojeluun. Lastensuojelun kanssa yhteistyötä tehneitä tahoja, kuten päihdehuolto- ja perheneuvolapalvelut, siirrettiin sosiaalihuollosta terveydenhuollon alaisuuteen.

Tutkimuksessa haastatellut sosiaalityön työntekijät kokivat, että sosiaalialan johtamista oli maakuntakokeilussa ohennettu liikaa. Sosiaalitoimen ääntä ei myöskään ollut kuultu riittävästi kaikissa uudistuksissa. Hallintokokeilun aikaiset lainsäädännölliset muutokset kuitenkin vahvistivat sosiaalityön ammatillistumista. Sosiaalityöntekijöiden muodollista pätevyyttä korostettiin erityisesti lastensuojelussa ja heidän päätösvaltansa lisääntyi. Hallintokokeilun yhteydessä käynnistettiin myös maakunnallinen sosiaalipäivystys ja yhdenvertaistettiin sosiaalityöntekijöiden palkat.

Palvelut monipuolistuivat ja niitä vietiin yksittäisiin kuntiin

Maakuntakokeilu mahdollisti lastensuojelupalvelujen järjestämisen yksittäistä kuntaa paremmin. Samoin se järjesti työntekijöille ammatillistumisen tueksi koulutusta ja muita tukia yksittäisiä kuntia enemmän. Kun erikoissairaanhoito oli osa samaa organisaatioita, palvelut monipuolistuivat ja muun muassa työntekijät saivat lisää mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen. Myös palvelut tuotiin kuntiin. Maakunnan suurimmat kunnat kokivat kuitenkin joissain asioissa olevansa palvelujen luovuttajia, ja pienet kunnat olivat saajia.

Maakuntakokeilussa Kainuun sosiaalitoimi sektoroitiin ja sen osa-alueet yhdistettiin terveydenhuollon vastaaviin palveluihin. Sosiaalialan kokonaisuuden koordinoivia esimiehiä ei tarvittu, joten heidän määränsä ja asemansa organisaation johdossa madaltui. Eri sektoreiden, kuten lastensuojelun, esimiehiksi nimitettiin entisiä sosiaalijohtajia. Hallinnollisten uudistusten myötä sosiaalityön kokonaisuuden hallinta vaikeutui, ja lastensuojelussa huolta kannettiin monipalveluasiakkaista.

Sosiaalitoimen aseman vahvistamiseen enemmän huomiota sote-alan organisaatiouudistuksissa

Rajalan väitöstutkimus vahvisti aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että sosiaaliala ohenee suhteessa terveydenhuoltoon erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon alan hallinnollisissa uudistuksissa. Esimerkiksi Keski-Suomessa toteutetun ParasSos-hankkeen tutkimuksen petusteella sosiaalipalvelut parantuivat, mutta jakautuivat ja asiakkaiden kokonaishyvinvoinnin seuranta vaikeutui. Kainuun lastensuojelututukimuksen tuloket ovat samansuuntaisia.

– Sosiaalitoimen aseman vahvistamiseen olisikin kiinnitettävä huomiota sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistävissä organisaatiouudistuksissa, samoin kuin monipalveluasiakkaiden palvelukokonaisuuksiin, Rajala sanoo.

Arja Rajala toimi sosiaalityöntekijänä Puolangalla vuosina 1984─2013. Tästä ajasta hän työskenteli Kainuun maakunta -kuntayhtymän palveluksessa koko Kainuun maakuntakokeilun ajan. Tutkimusintressi aiheeseen syntyikin käytännön työn kautta, ja hän teki aiheesta vuonna 2007 valmistuneen lisensiaattitutkimuksen. Vuosina 2013─2019 Rajala työskenteli sosiaalityöntekijänä Saarijärvellä.

YTL Arja Rajalan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”Lastensuojelu Kainuun maakuntakokeilussa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta sekä kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Arja Rajalan väitöskirja on verkossa osoitteessa https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3369-0/

Arja Rajalan painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36453?encoding=UTF-8

Lisätietoja: Rajala Arja, 0400 816 477, arjasaaraaulikki(at)gmail.com