Synnytinelinten laskeuman aiheuttamista oireista kärsivät naiset kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin muut ikäisensä naiset. Leikkaushoito parantaa merkitsevästi laskeumaan liittyviä oireita ja naisten elämänlaatua, osoittaa lääketieteen lisensiaatti, synnytys-ja naistentautien erikoislääkäri Nina Mattssonin väitöstutkimus.
Gynekologiset laskeumaleikkaukset ovat yleisimpiä gynekologisia leikkauksia. Noin kymmenes naisista joutuu laskeumaleikkaukseen elämänsä aikana. Suomessa näitä leikkauksia tehdään vuosittain noin 4200. Viimeisten vuosien aikana erityisesti laskeumaleikkauksiin, joissa käytetään synteettistä tukiverkkoa, on liittynyt paljon negatiivista uutisointia. – Hoitomenetelmän valinnan tulisi perustua luotettavaan tutkimustietoon hoidon vaikuttavuudesta. Laajat kohorttitutkimukset eri laskeumaleikkausmenetelmistä ja hoidon vaikuttavuudesta ovat kuitenkin toistaiseksi puuttuneet, Mattsson kertoo.
Mattssonin väitöskirjatutkimus pohjautuu valtakunnalliseen FINPOP 2015 -monikeskustutkimukseen, jossa kerättiin tiedot laskeumaleikkauksista 41 sairaalassa. Yhteensä 3515 naista eli 83 prosenttia kaikista vuonna 2015 gynekologisen laskeuman vuoksi leikatuista osallistui tähän tutkimukseen.
Leikkaustavan valinnassa sairaalakohtaisia eroja
Tutkimus osoitti, että Suomessa leikkausmenetelmän valinta perustui kansainvälisiin suosituksiin, sillä valtaosa eli 81 prosenttia leikkauksista tehtiin potilaan omia kudoksia apuna käyttäen. Verkkoa käytettiin 12 prosentissa emättimen kautta ja 7 prosentissa vatsaontelon kautta kaikista tehdyistä leikkauksista. Valtaosa verkkoleikkauksista tehtiin potilaille, joilla laskeuma oli uusinut aiemman leikkauksen jälkeen. – Sairaaloiden välillä oli kuitenkin suuria eroja verkkoleikkausten yleisyydessä, mikä osoittaa, että toimintatapoja leikkaustavan valinnassa tulisi maassamme yhtenäistää, Mattsson toteaa.
Yhdeksän kymmenestä naisesta hyötyi leikkauksesta
Kahden vuoden seurannassa tyytyväisyys leikkaustulokseen oli korkea. 84 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä tulokseen ja jopa yhdeksän kymmenestä koki tilanteensa paremmaksi kuin ennen leikkausta. Laskeumaoireita kartoittavan kyselyn perusteella elämänlaatu parani merkittävästi seitsemällä kymmenestä leikatusta potilaasta. Yleisellä elämänlaatumittarilla eritystoiminnoissa ja seksuaalisuuden alueella todettiin merkittävä paraneminen. Hyvään leikkaustulokseen liittyviä tekijöitä olivat emättimen pohjan laskeuma yli immenkalvotason ja häiritsevä pullistuman tunne ennen leikkausta. Kahden vuoden seurannassa viisi prosenttia potilaista tunsi tilanteensa huonommaksi kuin ennen leikkausta ja tupakointi lisäsi riskiä tähän.
Hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen käyttökelpoiset välineet
Laskeumaleikkausten tuloksia on perinteisesti mitattu anatomisilla mittareilla, joissa emättimen seinämän pisteiden sijainti arvioidaan leikkauksen jälkeen standardoidulla mittausmenetelmällä. Anatominen tilanne leikkauksen jälkeen ei kuitenkaan aina korreloi potilaan kokemiin oireisiin ja elämänlaatuun. Tärkeitä ovatkin potilaiden omat arviot hoidon vaikuttavuudesta, joita voidaan kerätä niin sanotuilla PROM-mittareilla (Patient Reported Outcome Measures). Tutkimuksessa validoitiin suomen kielelle kolme yleisintä laskeumaoireisiin kehitettyä kyselylomaketta. Näistä kaksi, PFDI-20 (Pelvic Floor Distress Inventory) ja PISQ-12 (Pelvic Organ Prolapse/Urinary Incontinence Sexual Questionnaire) todettiin käyttökelpoisiksi suomalaisessa väestössä. Ne sopivat sekä tutkimuskäyttöön että hoitoyksikköjen laadunseurantaan.
Lääketieteen lisensiaatti Nina Mattssonin väitöskirja The Effect of Pelvic Organ Prolapse Surgery on Quality of Life tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus on 21.8.2020 Hämeenlinnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Maarit Mentula Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37606?encoding=UTF-8
Mattsson, Nina. The effect of pelvic organ prolapse surgery on quality of life