Oikeustieteiden oppiaineet

Koulutus

Eurooppaoikeuden keskiössä on EU:n perussopimuksien, niistä johdetun oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön oikeudellinen tutkimus ja opetus. Opetustarjonnan ydinalueivat ovat sisämarkkinaoikeus, kilpailuoikeus sekä EU-energiaoikeus.

Eurooppaoikeuden vahvuutena on sen kansainvälisyys, ja valtaosa eurooppaoikeuden kursseista onkin englanninkielisiä. Opetusmenetelmissä painottuvat luennot, seminaarityöt, käytännön harjoitukset ja kirjatentit.

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) pääaineena eurooppaoikeus. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot eurooppaoikeudessa.

Tutkimus

Eurooppaoikeudellisen tutkimuksen painopistealoina Itä-Suomen yliopistossa ovat energiaoikeuden tutkimus ja taloudelliset kysymykset. Keskiössä ovat EU:n energiaoikeus ja -politiikka, kansainvälinen energia- ja luonnonvaraoikeus sekä sisämarkkina- ja kilpailuoikeus.

Koulutus

Filosofia on sopiva sivuaine kaikille oman tieteenalansa perustavista käsitteellisistä, metodologisista ja arvo-ongelmista kiinnostuneille. Filosofian tarjoamat ajattelutaidot ja -tekniikat ovat erityisen hyödyllisiä jatko-opinnoissa.

Filosofian opetus keskittyy erityisesti käytännöllisen filosofian eri osa-alueiden kursseihin ja oikeus- ja yhteiskuntatieteiden metodikursseihin. Yksilön ja yhteisön toimintaan liittyviä arvo- ja normikysymyksiä tutkivaan käytännölliseen filosofiaan kuuluvat etiikka, yhteiskuntafilosofia ja oikeusfilosofia.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella filosofiaa on mahdollista lukea sivuaineena perus- ja aineopintojen laajuuden verran.

Tutkimus

Oppiaineen henkilökunnan tutkimusintressit painottuvat oikeusfilosofiaan, erityisesti oikeudellisen argumentaation ja tulkinnan, oikeuden ja moraalin suhteen, sekä eri oikeudellisten käsitteiden analyyttiseen tutkimiseen. Filosofeilla on paljon tutkimus- ja opetusyhteistyötä eri oppiaineiden kanssa.

Finanssioikeuden perus- ja aineopintoja voivat opiskella sekä pääaineopiskelijat että sivuaineopiskelijat. Finanssioikeuteen kuuluvat vero-oikeus ja finanssihallinto-oikeus. Ensin mainitussa on kysymys julkisen vallan rahoituksen lähteistä, kun taas viimeksi mainitussa näiden varojen käytöstä.

Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä sekä muissa yrityksissä ja yhteisöissä. Alalla vallitsevat työntekijän markkinat, sillä ammattilaisista on jatkuva kysyntä. Finanssioikeuden opiskelu antaakin erittäin hyvät valmiudet menestyksekkäälle työuralle.

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) pääaineena finanssioikeus. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot finanssioikeudessa.

Koulutus

Hallinto-oikeus tutkii julkisten viranomaisten järjestysmuotoa, toimivaltaa ja velvollisuuksia, viranomaisten ja sen asiakkaiden välistä oikeussuhdetta sekä viranomaisessa asioivan oikeusasemaa ja oikeusturvaa.

Hyvä peruste hallinto-oikeuden opiskeluun löytyy työmarkkinoilta. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot kehittävät sellaista ammatillista perusosaamista, jota edellytetään kaikilta julkisyhteisöissä työskenteleviltä ja työnsä puolesta usein viranomaisten kanssa asioivilta.

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) pääaineena hallinto-oikeus. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot hallinto-oikeudessa.

Tutkimus

Itä-Suomen yliopistossa tutkimuksen painopisteenä ovat hyvinvointivaltioon ja itsehallintoyhteisöihin liittyvät oikeudelliset kysymykset: mm. hyvän hallinnon vaatimukset, eri julkisyhteisöjen oikeusasema sekä koulutuksen ja sosiaaliturvan oikeudelliset kysymykset.
 

Itä-Suomen yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi valita hyvinvointioikeuden pääaineeksi. Hyvinvointioikeus vastaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin, lainsäädännöllisiin ja yksilön hyvinvointiin liittyviin monialaisiin oikeudellisiin kysymyksiin.

Hyvinvointioikeus oppiaineena yhdistää erilaisia yksilön hyvinvointiin elämänkaaren eri vaiheissa liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Se kiinnittyy useampaan oikeudenalaan ja hyvinvointioikeudelliset kysymykset usein myös leikkaavat julkis- ja yksityisoikeuden rajapinnan. Hyvinvointioikeudessa korostuu monitieteisyys ja -menetelmäisyys ja oppiaineessa panostetaan monitieteiseen verkottumiseen. Hyvinvointioikeudessa hyödynnetään lainopin lisäksi vahvasti myös muita metodeja – kuten määrällisen ja laadullisen empiirisen tutkimuksen menetelmiä. Oppiaineessa luodaan kattava kuva erilaisista sääntelymekanismeista ja niiden taustalla vaikuttavista periaatteista, joilla pyritään edistämään yksilöiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Opintojen myötä opiskelija saa valmiudet ymmärtää sosiaalisten, taloudellisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamismekanismeja ja toisaalta arvioida hyvinvointijärjestelmämme mahdollisia kehittämistarpeita.

Opetuksen tiivis yhteys Hyvinvointioikeuden keskuksessa tehtävään tutkimukseen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia jo opintojen aikana ymmärtää tieteellisen tarkastelun merkitystä tietoon perustuvassa toiminnassa ja päätöksenteossa työelämässä.

Hyvinvointioikeuden voi valita hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja maisterin (HTM) julkisoikeuden tutkintojen pääaineeksi. Hyvinvointioikeuden opinnot koostuvat perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista (35 op). Itä-Suomen yliopiston vapaan sivuaineoikeuden vuoksi hyvinvointioikeuden voi myös valita vapaasti eri kandidaatin ja maisterin tutkintojen sivuaineeksi.

Kansainvälinen oikeus (engl. public international law) keskittyy perinteisesti valtioiden välisiin suhteisiin. Vakiintuneita kansainvälisoikeudellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi valtioiden synty ja lakkaaminen, aluerajoja koskevat kysymykset, kansainväliset diplomaattisuhteet sekä voimankäyttö ja sodan oikeussäännöt.

Itä-Suomen yliopistossa kansainvälisen oikeuden opetus ja tutkimus painottuu vahvasti kansainvälisiin ympäristökysymyksiin, erityisenä painotuksena ilmastonmuutos. Oppiaine tekee tältä osin tiivistä yhteistyötä ympäristöoikeuden, ympäristöpolitiikan sekä myös ympäristöfysiikan kanssa.

Oikeustieteen laitoksella toimii kaksi englannikielistä maisteriohjelmaa, joiden puitteissa on mahdollisuus suorittaa OTM- tai HTM-tutkinto kansainvälisiin ympäristö- ja talouskysymyksiin erikoistuen. Nämä ohjelmat ovat Masters' Degree Programme in Environmental Policy and Law ja Master's Degree Programme in International Economic and Resources Law.

Kauppaoikeus käsittää useita osa-alueita, joista keskeisiä ovat markkinaoikeus, immateriaalioikeus, kuluttajaoikeus sekä yhtiöoikeus. Markkinaoikeuden kohteena ovat mm. yritystoiminnan harjoittamiseen, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät oikeudelliset kysymykset.

Kauppaoikeuden opintojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kokonaiskuva markkinaoikeudesta ja sen keskeisistä kohteista, yritystoiminnan sääntelystä ja valvonnasta, sekä elinkeinonharjoittajien keskinäisiä suhteita koskevasta sääntelystä.

Kuluttajaoikeus puolestaan keskittyy elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä vallitsevaan oikeussuhteeseen liittyviin kysymyksiin. Immateriaalioikeuden kohteena ovat erilaiset aineettomat objektit kuten tekijänoikeudet, tavaramerkit ja patentit.

Koulutus

Lainsäädäntötutkimuksessa koulutetaan erityisasiantuntijoita sääntelyn valmisteluun ja soveltamiseen sekä sidosryhmien edunvalvontaan liittyviin työtehtäviin. Oppiaine antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna.

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) pääaineena lainsäädäntötutkimus. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot lainsäädäntötutkimuksessa.

Tutkimus

Lainsäädäntötutkimuksessa tutkimuksen kohteena on säädösvalmistelun laatu sekä lainsäädännön täytäntöönpano ja valvonta. Tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksentekijöille sääntelyn parantamiseksi ja olla rakentamassa toimivampaa sääntelyä yhdessä sidosryhmien kanssa. Oppiaineessa tehdään tutkimuksellista yhteistyötä ensinnäkin laitoksen sisällä muiden oppiaineiden kanssa, mutta myös koko yliopiston tasolla sekä ulkopuolisten tahojen kanssa.

Koulutus

Perhe- ja jäämistöoikeus on siviilioikeuden osa-alue, jossa tutkitaan perhettä koskevia oikeusnormeja. Itä-Suomen yliopistossa perhe- ja jäämistöoikeus kytkeytyy vahvasti siviilioikeuden oppiaineen yhteyteen.

Opiskelija voi suuntautua opinnoissaan perhe- ja jäämistöoikeuteen. HTK/HTM-tutkinnoissa pääaineeksi valitaan tällöin siviilioikeus ja kurssivalinnoissa painotetaan perhe- ja jäämistöoikeuden opintoja. ON/OTM-tutkintoa suoritettaessa perhe- ja jäämistöoikeudessa voi suorittaa syventävät opinnot siviilioikeuden oppiaineen yhteydessä.

Tutkimus

Perhe- ja jäämistöoikeuden tutkimuskohteena ovat muun muassa perheenjäsenten väliset oikeussuhteet sekä niistä määrääminen erilaisin oikeustoimin. Tällöin tutkitaan esimerkiksi aviovarallisuus- ja jäämistöoikeudellisia säännöksiä, jotka määrittävät aviopuolisoiden välisiä suhteita sekä kuolinpesän osakkaiden keskinäisiä suhteita henkilön kuoleman jälkeen.

Prosessioikeudessa on kysymys konfliktinratkaisujärjestelmistä, joihin luetaan rikosasiain esitutkinta, syyttäjän toiminta, oikeudenkäyntimenettely, pakkokeinot, täytäntöönpano sekä vaihtoehtoinen riidanratkaisu.

Rikosprosessin opetuksessa kantavana ideana on aineellisen rikosoikeuden ja menettelysäännösten kiinteä yhteys. Siviiliprosessioikeudessa tarkastellaan oikeudenkäyntiä, konfliktinratkaisujärjestelmiä ja täytäntöönpanoa enemmän irrallaan aineellisesta oikeudesta.

Hallintoprosessioikeudessa on kyse hallintolainkäytöstä, jossa ratkaistaan valituksia hallintopäätöksistä tai riitoja, joissa ainakin yhtenä asianosaisena on hallintoviranomainen julkisoikeudellisen oikeussuhteen osapuolena opintojaksolla.

Insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeuden tutkimuskohteena on velkavastuun toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla myös inhimilliset seikat huomioon ottaen sekä vapaaehtoisen perinnän että lakisääteisten maksukyvyttömyysmenettelyjen avulla.

Rikosoikeus oppiaineena kattaa rikoslainopin, jossa on kysymys rikosoikeuden yleisistä opeista sekä rangaistusvastuuta määrittelevien normien tulkinnasta, systematisoinnista ja uusien kysymyksenasettelujen etsimisestä.

Rikosoikeus muodostuu yleisestä osasta eli rikosoikeuden yleisistä opeista sekä erityisestä osasta. Yleiset opit käsittelevät muun muassa rikosvastuun yleisiä edellytyksiä, vastuuvapausperusteita ja vastuun muotoja sekä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja seuraamusten täytäntöönpanoa. Rikosoikeuden erityinen osa koostuu rikoslajeista eli eri rikostunnusmerkistöistä (esim. petos, varkaus, tappo, veropetos), joita tarkastellaan aina yleisten oppien muodostamassa viitekehyksessä.

Rikosoikeus on kiinteässä yhteydessä rikosprosessioikeuteen.

Koulutus

Sosiaalioikeuden opintojen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän rakenteen sekä keskeiset sosiaaliset etuudet ja niiden myöntämisperusteet. Sosiaalioikeuden asiantuntijoita toimii muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävissä, Kelassa, kuntien hallinnossa, hallintotuomioistuimissa, toimeentuloturvan muutoksenhakuelimissä ja edunvalvontatehtävissä eri kansalaisjärjestöissä.

Opiskelija voi suuntautua opinnoissaan sosiaalioikeuteen. HTK/HTM-tutkinnoissa pääaineeksi valitaan tällöin hyvinvointioikeus ja painotetaan kurssivalinnoissa sosiaalioikeudellisia opintoja. ON/OTM-tutkinnoissa voi puolestaan suorittaa syventävät opinnot sosiaalioikeudessa.

Tutkimus

Hyvinvointioikeuden keskus kokoaa yhteen ihmisten hyvinvointiin liittyvän oikeustieteellisen tutkimuksen, asiantuntijuuden ja koulutuksen Itä-Suomen yliopistossa. Hyvinvointioikeuden keskus on merkittävin alan tutkimus- ja opetuskeskittymä Suomessa.

Työoikeus on oikeudenala, joka sijoittuu perinteisessä oikeudenalaluokituksessa yksityisoikeuteen; työsopimus ja työehtosopimus ankkuroituvat sopimusoikeuteen. Työoikeus on käytännöllisesti katsoen koko aikuisväestöä koskettava oikeudenala, jonka kanssa joudumme tekemisiin kaikissa työelämän rooleissa: palkansaajina, yrittäjinä, esimiehinä, luottamusmiehinä ja työmarkkinajuristeina.

Työoikeuden opetus rakentuu pääsääntöisesti 5 opintopisteen kokonaisuuksista. Opintojaksoista on mahdollista koostaa myös 25 opintopisteen laajuinen työ- ja virkamiesoikeuden sivuainekokonaisuus. Tällainen kokonaisuus voidaan merkitä näkyviin tutkintotodistukseen osoituksena työoikeudellisesta osaamisesta.

Valtiosääntöoikeus sääntelee julkisen vallan oikeudellisia perusteita. Oikeudenalana se läpäisee koko oikeusjärjestyksen: siihen kuuluvat oikeudenalojen yhteiset kysymykset, jotka koskevat oikeuslähdeopin perusteita ja normihierarkiaa, oikeusvaltiollisuutta sekä oikeusjärjestyksen syvätason normeja ja periaatteita.

Opetuksessa käsitellään ylimpiä valtioelimiä ja niiden vallanjakoa, perus- ja ihmisoikeuksia, valtiosääntöoikeuden yleisiä oppeja, säädösten ja viranomaistoimien perustuslainmukaisuutta, oikeuden ja politiikan rajapintaa sekä muotoutumassa olevaa eurooppalaista valtiosääntöoikeutta. Ydinteema on perustuslainmukaisuus ja sen ylläpitäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään koko oikeusjärjestyksen kannalta tärkeisiin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä niiden soveltamiseen hallinnollisessa toiminnassa.

Varallisuusoikeus on keskeinen osa yksityisoikeutta. Se sisältää sopimusten ja muiden oikeustoimien, vahingonkorvauksen ja omaisuuden sääntelyn. Itä-Suomen yliopiston opetuksessa varallisuusoikeus jakautuu velvoite- ja esineoikeuteen.

Velvoiteoikeus sisältää henkilöoikeuden, yleisen sopimus- ja oikeustoimioikeuden sekä vahingonkorvausoikeuden. Opetuksen tavoitteena on muodostaa opiskelijalle kyky hahmottaa vaihdannan peruskäsitteet ja sääntely, soveltaa niitä erilaisissa velvoitteiden perustamisen, muuttumisen ja lakkaamiseen tilanteissa sekä ratkaista korvausvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Esineoikeus sisältää omistus- ja muiden esineisiin kohdistuvien oikeuksien sääntelyn, vakuusoikeudet sekä vaihdantaan liittyvien velkojan suojaa koskevan ja muiden sivullissuhteiden sääntelyn. Esineoikeuden oppeja sovelletaan monilla talouselämän osa-alueilla kuten hyödykkeiden vaihdannassa sekä pankki- ja muussa rahoitustoiminnassa.

Yleinen oikeustiede on oikeustieteen tutkimusala ja oppiaine, joka tarkastelee oikeuteen sekä oikeudellisiin käytäntöihin liittyviä filosofisia ja teoreettisia kysymyksiä. Yleinen oikeustiede tarjoaa opiskelijalle välttämättömiä työelämävalmiuksia ja taitoja, joita tarvitaan missä tahansa lakimiehen tai oikeudellisen asiantuntijan tehtävässä.

Ympäristöoikeuden opinnot on suunniteltu työelämän käytännön vaatimuksia ajatellen. Opetuksessa erityistä huomiota kiinnitetään opiskelijoiden valmiuksiin itsenäisesti hyödyntää oikeudellista normistoa ja käyttää oikeudellisen tiedon hankinnan välineitä.

Tavoitteena on, että ympäristöoikeuden opintojen jälkeen opiskelijalla olisi hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen argumentaatioon ja omaehtoiseen, kriittiseen oikeuslähteiden hyödyntämiseen työelämässä eteen tulevia ongelmia ratkaistaessa. Itä-Suomen yliopistossa ympäristöoikeutta voi opiskella laajemmin kuin missään muualla Suomessa.

Itä-Suomen yliopistossa on mahdollista suorittaa hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin (HTK/HTM) pääaineena ympäristöoikeudessa. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnossa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot ympäristöoikeudessa.