Haastattelija 1 [00:00:11]: Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan siitepölyihin, allergeeneihin, allergioiden ja astman esiintyvyyteen sekä oireiden vakavuuteen monilla tavoilla. Mutta millä tavalla muuttuva ilmasto vaikuttaa allergioihin Suomessa, sitä kysytään tänään Akateemisessa vartissa, toimittajana on Anne Heikkinen. Suomen akatemian rahoittama hanke selvittää siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia Suomessa, sekä tehostaa niihin sopeutumista. Apulaisprofessori Marjut Roponen.
Puhuja 1 [00:00:47]: Ajatellaan että kun ilmasto ja se jo itsessään tuo sen ilmiön että siitepölykaudet pääsee alkamaan vähän aikaisemmin ja sitten ehkä se kukintakausi pitenee, eli kasveilla on pidempi se aikaikkuna milloin ne pystyvät kasvamaan ja kukkimaan ja tuottamaan sitten siitepölyä ja siemeniä. Sitten tietenkin ilmastonmuutos voi myös tuoda meille uusia lajeja, eli nyt juuri eilen kuulimme että pähkinäpensas on alkanut kukkimaan Helsingissä jo tammikuussa, mikä on hyvinkin poikkeuksellista. Aiemminhan meillä tuli pähkinäpensaan siitepölyä kaukokulkeumina, ja nyt sitä sitten tulee ihan omistakin lähteistä. Kyllä ja totta kai ilmastonmuutos voi sitten vaikuttaa ilmavirtauksiin ja ehkä tuulten suuntiin, voimakkuuksiin, sitä kautta vaikuttaa siihen miten siitepölyt sitten leviää niiltä paikoilta missä kasvit kasvaa, ja toki pitää muistaa myöskin ympäristönmuutos, että meillä voi olla myöskin ympäristönmuutoksen kautta sitten tällaisia poikkeavia ympäristöjä. Vaikka kaupunkien keskustoissa kun kasvaa kasveja, ne voivat olla ilmansaasteista johtuen hieman ärhäkämpiä allergeenien tuottajia, mutta nämä kaikki ovat sellaisia asioita mitä pitää nyt tutkia ja selvittää että kuinka nämä eri ympäristön- ilmastontekijät vaikuttavat siitepölyn tuotantoon, siitepölymääriin ja sen siitepölyn allergeenisuuteen.
Haastattelija 1 [00:02:27]: Meille voi tulla myös ihan uusia lajeja joista ei vielä tiedetäkään että miten allergikot niihin reagoivat.
Puhuja 1 [00:02:33]: Joo, tässä hankkeessa on yhteistyökumppanina tai yhtenä konsortiokumppanina Turun yliopisto, ja he ovat näiden vieraslajien asiantuntijoita. He ovat tehneet jo ilmeisesti useamman vuoden ajan esimerkiksi tämmösen marunatuoksukin kartoitusta. Eli selvitetään miten marunatuoksukkia tänne Suomeen leviää ja pystyykö se lähtemään täällä kasvuun ja pystyykö se kukkimaan ja tuottamaan siitepölyä. Eli tämä tuoksukki on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva laji joka on siellä pahin, tai keskeisin, suurin allergioiden aiheuttaja, se on levinnyt Eurooppaan. Erityisen hankala se on tuolla jos lähdetään tavallaan katsomaan itään päin, tuolla Ukrainan ja Venäjän suunnalla. Se on minulle sillä tavalla vieras laji kun se on aidosti vieraslaji, mutta se ilmeisesti poikkeaa näistä meidän perinteisistä allergiakasveista sillä tavalla että se tuottaa ensinnäkin valtavia määriä siitepölyä, se on todella iso. Ihan aikuisen miehen kokoiseksi voi kasvaa, tuottaa, oliko nyt 1000 kertaa enemmän kuin joku muu laji ja se siitepöly on hyvin ärhäkkää eli se aiheuttaa nämä perinteiset, heinänuhan kaltaiset vuotavat silmät ja nenän, mutta lisäksi myös suun limakalvojen polttelua ja iho-oireita, että on hyvin rajua ja reaktioita aiheuttava kasvi ja sen takia siitä myöskin täällä Suomessa ei olla vielä huolissaan mutta halutaan ymmärtää, että voiko se levitä tänne ja aiheuttaa täällä ongelmia. Se kasvaa jo Suomessa mutta meidän kesä on vielä liian lyhyt jotta se voisi päästä siemennysvaiheeseen.
Haastattelija 1 [00:04:15]: No mitä nyt ajatellaan, kuinka suuria ilmastonmuutoksen vaikutukset allergikkojen elämään, ylipäätään tähän asiaan voi olla, sekä niiden ihmisten hyvinvoinnin mutta myös kansantalouden kannalta?
Puhuja 1 [00:04:26]: No se nyt on tämän hetken näytön perusteella aika selvää että siitepölykausi on pidentynyt, eli se oireilukausi on pidempi. Ne oireet voi tietysti olla hankalampia jos sitä siitepölyä tulee enemmän kuin aiemmin, ja toki näiden vieraslajien, uusien lajien takia ihmiset voi herkistyä myös ihan uusille lajeille, voi tulla uudenlaisiakin allergioita. Tällä hetkellä jo uusimpien tietojen mukaan astman, allergioiden kustannukset ovat kansantalouden tasolla tuommoista puoltatoista miljardia, reiluakin, per vuosi. Eli jos ne tästä vielä lähtevät kasvamaan niin meidän pitää sitten niihin varautua, ja pohtia keinoja, pitääkö meidän vaan varautua rahallisesti vai pitääkö meidän lähteä pohtimaan keinoja joilla voitaisiin sitä allergioiden ja oireiden esiintyvyyttä ja pahenemista jotenkin ehkäistä.
Haastattelija 1 [00:05:19]: Sinä olet, Marjut Roponen, ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori. Miksi ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori on nyt niin kovin kiinnostunut allergioista?
Puhuja 1 [00:05:32]: Tuo on erittäin hyvä kysymys, eli minun taustalla on hyvin vahva tällainen, erityisesti lasten ympäristöaltistumiseen liittyvä tutkimus ja kuinka se voi lapsia sitten joko altistaa allergioille ja astmalle tai suojata heitä allergioilta ja astmalta. Nyt sitten tässä tulee tavallaan vähän uusi aspekti että lähdetäänkin tutkimaan sitä altistavaa tekijää hieman tarkemmin ja pohtimaan että mikä siinä voi muuttua, mikä siinä siitepölyssä voi muuttua niin että lapset sitten ovat ehkä jatkossa jopa suuremmassa riskissä saada näitä sairauksia.
Haastattelija 1 [00:06:10]: No entäpä erikoistutkija Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta. Ilmatiede, ilmastonmuutos, allergia, oma työsi, miten nämä liittyvät yhteen?
Puhuja 2 [00:06:24]: No meidän ryhmässä harrastetaan lähinnä tätä mittaustoimintaa eli on mitattu pitkään jo Puijon tornissa ja tuolla Vehmasmäen mittausasemalla hiukkasia ja pilviä eri muodoissaan, ja nyt viime aikoina sitten on siitepölyt myös alkaneet kiinnostamaan. Meillä on sellainen [?? 00:06:40]-mittaus jolla mitataan hiukkasten pystyprofiileja ja ollaan siinä huomattu että pystytään havaitsemaan siitepölyjä siinä ja sitä kautta sitten ollaan myös siitepölyihin enemmän ruvettu panostamaan.
Haastattelija 1 [00:06:53]: Joo, meille kaikille tuttuja ovat nämä siitepölytiedotteet jossa kerrotaan että miten siitepölykausi etenee ja kuinka paljon pitoisuuksia missäkin päin on. Minkä tyyppistä se teidän tutkimuksenne on tällaiseen suurelle yleisölle tehtävään tutkimukseen verrattuna?
Puhuja 2 [00:07:12]: No meillä ehkä enemmän panostetaan tällä hetkellä siihen laitepuoleen, eli pyritään kehittämään ja testaamaan uusia, tarkempia laitteita joilla pystyttäisiin sitten saamaan siitepölyistä reaaliaikaista tietoa, joka edelleen pystyisi parantamaan näitä ennusteita ja malleja.
Haastattelija 1 [00:07:30]: Puhutaan siis uusien mittausmenetelmien kehittämisestä nimenomaan sinne siitepölyjen havainnointiin, minkä tyyppisiä menetelmiä?
Puhuja 2 [00:07:38]: No siitepölyt on suht hankalia havaittavia koska ne ovat sen verran suuria ja niitä on kohtuullisen vähän ilmakehässä, eli uusimmat menetelmät tai mittalaitteet yhdistelevät erilaisia menetelmiä yhteen pakettiin ja niiden avulla pyritään arvioimaan mikä siitepöly on kyseessä ja tietenkin minkä verran niitä sitten ilmassa on.
Haastattelija 1 [00:08:05]: Puhuit myös siitä mallinnuksesta eli tehdään niitä ennustemalleja, millaisia kysymyksiä näiden uusien mallien rakentamiseen liittyy?
Puhuja 2 [00:08:13]: No oikeastaan tämä mallityö Ilmatieteen laitoksella tehdään tuolla meidän Helsingin päässä mutta lähtökohtaisesti siinäkin on se reaaliaikaisen ja tarkan lähtötiedon saaminen tärkeässä roolissa näissä malleissa ja niiden ennustustarkkuudessa.
Haastattelija 1 [00:08:32]: Tosiaan täällä Puijon tornissa esimerkiksi on niitä teidän mittalaitteitanne, vaatiiko nyt tämä että aletaan siitepölyjä tutkia niin jotakin uusia mittauspaikkoja tai uusia laitteita vai pärjätäänkö näillä entisillä?
Puhuja 2 [00:08:47]: No jonkun verran meille on tullut uusia laitteitakin ja itse asiassa tämä siitepölytoiminta on meillä keskittynyt enemmän tuonne Vehmasmäen asemalle ja siellä on muutamana kesänä jo perinteisin menetelmin kerätty siitepölyjä, ja rinnalla sitten mitattu uusilla laitteilla ja vertailtu näitä tuloksia, ja samaa jatketaan eteenpäin.
Haastattelija 1 [00:09:06]: Tässä kuulimme äsken että alkaa tulla myös aivan uudenlaisia siitepölyjä uusista kasveista, toisaalta ne siitepölykaudet pitenevät kun kasvukaudet pitenevät ja aikaistuivat, se vaatii siis aikamoista herkkyyttä teidän laitteiltanne.
Puhuja 2 [00:09:24]: Joo, kyllä se on totta ja tietysti useat siitepölyt, kuten esimerkiksi koivu ja leppä ovat sen mittalaitteen näkökulmasta hyvin samanlaisia, esimerkiksi niiden erottelu tuottaa haasteita ja tietysti kun tulee uusia lajeja niin laitteille, tai itse asiassa tietokoneiden algoritmeille pitää opettaa nämä uudet siitepölyt jotta se tunnistus sitten toimii hyvin.
Haastattelija 1 [00:09:48]: Kuinka paljon siinä on kyse ihmistyöstä ja kuinka paljon siitä että mittalaitteet siellä raksuttavat itsekseen?
Puhuja 2 [00:09:56]: No se ihmistyö ehkä tässä vaiheessa on enemmän sitä algoritmien kehitystä, että pystytään siitä datasta sitten tunnistamaan tietyt siitepölyt. Tietysti mekaanisessa mielessä jonkun verran kehitellään itse myös pienempiä mittalaitteita joita voidaan sitten esimerkiksi laittaa lennokkien tai dronejen kyytiin.
Haastattelija 1 [00:10:18]: No voiko joskus tulevaisuudessa allergikoilla itsellään olla jonkinlaisia kannettavia, mukana pidettäviä mittalaitteita?
Puhuja 2 [00:10:25]: No ihan ilmanlaatua ajatellen niin tällaisiahan laitteita on olemassa, jonkinlaisia keräimiä tai reaaliaikaisesti mittaavia laitteitta, että mahdollisesti kun saadaan laitteet sopivan pieneen pakettiin niin niitä voisi henkilökohtaisessa käytössäkin käyttää.
Haastattelija 1 [00:10:42]: Varmasti on tarpeen, jos on kovin allerginen ihminen. Mitä Marjut, millä tavalla tässä teidän uudessa hankkeessanne, siinä nyt selvitetään siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia ja tehostetaan niiden sopeutumista, niin mitä tämä sopeutumisajattelu on?
Puhuja 1 [00:10:59]: No sopeutumisajattelu tietysti nyt ihan raaimmillaan on sitä rahallista varautumista, eli lasketaan kuinka paljon ne allergiat ja astmat ja niihin liittyvä terveydenhuolto ja sen kustannukset tulevat kasvamaan, ja sitten voidaan kansantaloudellisesti varautua siihen että meillä on sitten vaikka se miljardi enemmän käytettävissä vuonna 2040 kun tilanne on haastavampi. Mutta toki me tässä hankkeessa aidosti haluamme pohtia niitä lievennyskeinoja myöskin, ilmastonmuutokselle me emme tässä hankkeessa voi mitään mutta voimme lähteä pohtimaan että voitaisiinko me vaikka juuri sitä henkilökohtaista personalized medicine -tyyppistä jotakin ajatusta tähän saada että jonnekin älykelloon voisi tulla sitten suoraan se ilmoitus että nyt on Savilahdella hurja määrä koivun siitepölyä ettei kannata lähteä kello 16 kotiin vaan kannattaa odottaa muutama tunti eteenpäin. Nämä ovat totta kai villejä ja hulluja ajatuksia mutta vaikkapa tämän ja viime viikon näitä katupölytilanteita kun tässä on katsonut niin olisi ihanaa kun olisi tullut vaikka itselle tiedoksi että nyt on todella huono ilmanlaatu. Toki meillä on sekin tässä mukana myöskin terveystaloustieteen ihminen, Eila Kankaanpää täältä meidän yliopistolta ja hän tosiaankin tekee tätä laskentapuolta eli hän laskee niitä hintalappuja sekä näille lisääntyville terveydenhuollon kustannuksille että myöskin sitten ehkä pohtii niitä meidän hankkeessa esillä tulevia lievennyskeinoja että mitä ne maksaisivat ja mikä niitten kustannustehokkuus on. Nämä ovat tosiaankin sellaisia aika isoja asioita mutta niitä täytyy myöskin tässä hieman pohdiskella.
Haastattelija 1 [00:12:50]: No voiko periaatteessa ajatella että allergiat lisääntyvät kun sitä altistusta tulee enemmän?
Puhuja 1 [00:12:56]: No näin voidaan ajatella, tai ainakin oireilu voi pahentua, sitten meillähän on tässäkin yliopistolla tehty tutkimusta vaikka tämän biodiversiteettiasian tiimoilta eli tietynlainen tällainen runsas, rikas kasvillisuus ynnä muu saattaa suojata lapsia vaikkapa allergioilta, mutta ehkä sitten taas tämä muuttoliike painaa ihmisiä kohti kaupunkeja, semmoisia keskittymiä joissa ei sitä luontaista suojaavaa ympäristöä enää sitten olekaan, eli siinä on myös se toinen puoli tästä. Siitepölymäärät voi lisääntyä, niiden allergeenisyys voi lisääntyä mutta myöskin se suojaava ympäristö hupenee koko ajan, eli varmaan lähtökohtaisesti ellei jotain tosi isoja asioita tapahdu niin ajatellaan että ne allergiat, niiden sekä se esiintyvyys lisääntyy että myöskin oireet pahenevat.
Haastattelija 1 [00:13:53]: Nyt te tosiaan lähdette katsomaan eteenpäin tässä uudessa hankkeessa mutta se ei aina riitä. Välillä tutkijoiden pitää vilkaista sinne taaksepäin ja hahmotettava niitä ilmatieteellisiä ja aerobiologisia riskitekijöitä, jos puhutaan niistä aerobiologisista riskitekijöistä allergian ja astman tiimoilta niin Mika Komppula, mitä ne ovat?
Puhuja 2 [00:14:12]: No jos siis nyt puhutaan historiadatasta, niin on tutkittu että erilaisten esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aikaan, rankat sateet, ukkoset, saattaa tapahtua tällaisia siitepölyjen joukkopurkautumisia jolloin sitten allergikot saavat pahempia oireita ja nyt on tarkoitus sitten katsoa aikasarjoja taaksepäin, siitepölyaikasarjoja on muutamista paikoista noin 40 vuotta ja meillä tietysti sääaineistoa samalta ajanjaksolta. Pyritään näitä yhdistämään ja löytämään sieltä yhteisiä tekijöitä jotka sitten vaikuttaa näihin siitepölyjen vapautumisiin.
Haastattelija 1 [00:14:56]: Eli tehdään myös sellaista rekisteritutkimusta?
Puhuja 1 [00:15:00]: Kyllä, eli näitä Mikan mainitsemia aineistoja, niitä sitten peilataan terveysrekistereihin, terveydenhuollon kustannuksiin käytännössä ja terveydenhuollon käyttöön. Katsotaan, löydämmekö me sieltä siitepölydatoista tai niistä ilmatieteellisistä datoista jotakin tekijöitä mitkä erityisesti selittäisi sitten näiden vaikka lääkkeiden käytön lisääntymistä, ja ehkä sitä kautta päästäisiin sitten paremmin käsiksi siihen että mitä siellä taustalla on tapahtunut ja mihin me voimme tarttua sitten nyt eteenpäin katsoen, että miten voimme lähteä erityisesti tutkimaan ja löytämään niitä ratkaisukeinoja.
Haastattelija 1 [00:15:39]: Mitä itse odotatte hankkeen tuloksista? Hanke on nyt lähtenyt liikkeelle ja kovin kiinnostavalla aihepiirillä työskentelette, millaisin odotuksin?
Puhuja 1 [00:15:50]: No odotukset ovat tosi korkealla, että tämähän on sellainen aihepiiri mihin on tosi helppo samaistua ja ymmärtää se, että asiat on muuttumassa. Kaikille asioille me ei voida mitään mutta on ehkä jotakin, mihin meillä on tarttumiskeinoja ja korjaamiskeinoja. Odotukset on korkealla ja toivon että neljän vuoden päästä meillä olisi vastauksia meidän kysymyksiin ja sitten meillä on myös aika hyvät viestintäyhteydet nyt allergia-astmaliittoon, ja toivotaan että saataisiin meidän tuloksia myös isolle yleisölle näkyviin ja voitaisiin ehkä jollakin tavalla vaikuttaa ihmistenkin käyttäytymiseen ja odotuksiin ja toiveisiin, mitä liittyy tähän allergia-astmarintamaan.
Haastattelija 1 [00:16:38]: Entä Ilmatieteen laitoksen puolesta?
Puhuja 2 [00:16:40]: Marjut aika tyhjentävästi vastasi, eli odotukset ovat tietenkin kovat ja aihe on lähellä yleisöä ja siinä mielessä mielenkiintoinen ja toivotaan tosiaan että neljän vuoden jälkeen, tai tässä välilläkin niin meillä on mielenkiintoista tietoa tarjottavana.