Tämä on Lainahaalareissa -podcastin tekstivastine. Linkki podcastin ääniversioon löytyy tekstivastineen alta.
Pekka: Yliopistossa opiskelu vaatii paljon aikaa ja vaivaa, samoin kuin yrittäjänä toimiminen. Mutta mitä kun nämä kaksi osa-aluetta yhdistetään? Onko se mahdollista ja kuinka? Ja kuinka sitten yrittäjäksi päädytään? Minä olen Pekka Laukkanen ja tervetuloa Lainahaalareissa podcastin pariin. Tässä jaksossa minulla on vieraana kaksi opiskelijaa, tietojenkäsittelytieteiden kolmannen vuoden opiskelija Olli Hilke.
Olli: Terve.
Pekka: Ja vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri Katariina Kinnunen.
Katariina: Moikka.
Pekka: Sekä Heli Saario, joka toimii Business Joensuulla aloittavien yrittäjien yritysvalmentajana.
Hel: Heippa.
Pekka: Aloitetaan yrittäjyydestä täällä opiskelijakaupungissa Joensuussa. Mikä tekee Joensuusta hyvän paikan kokeilla yrittäjyyttä? Aloitetaan Olli sinusta.
Olli: Joensuusta hyvä paikka... Ajattelisin sitä niin, ainakin tässä meidän jutussa, että tämä on juuri sopivan kokoinen. Ei mikään liian iso kaupunki, mutta sopivan kokoinen kaupunki tämmöiselle pilotoinnille ja tämmöiselle tuotteelle.
Pekka: Miten Katariina?
Katariina: Minäkin ajattelen niin, että juuri sopivan pieni paikka, jos haluaa aloittaa turvallisesti. Ja totta kai kun on asunut täällä, on koti, opiskelu, kaverit ja kaikki, niin ehkä siinä on sellainen lähipiiri ja verkosto muutenkin valmiina, niin se on siinä mielessä turvallista. Ja erottautuminen ehkä helpompaa, kun ei ole kilpailuakaan toisaalta niin paljon, vaikka riippuu alasta tietysti.
Pekka: Miten Heli, Business Joensuun näkökulmasta?
Heli: Minun melestäni Joensuun kaupunki tukee yrittäjyyttä kyllä tosi monipuolisesti eri tavalla. Pelkästään jo Business Joensuun palvelut sekä aloittavalle yrittäjälle että myöhemmässäkin vaiheessa. Ja esimerkiksi Joensuun yrittäjät on tosi aktiivinen järjestö, ja oppilaitokset järjestävät erilaisia koulutuksia ja tapahtumia yrittäjyyteen liittyen. Tosi paljon monipuolista juttua on yrittäjyyden tueksi.
Pekka: Miten opiskelijayrittäjyyden voi aloittaa pienesti ja miten se kehittyy eteenpäin? Kun sellainen ajatus tulee, niin kuinka te olette lähteneet rakentamaan tätä yrittäjyyspalettia?
Olli: Se lähti meillä niin, että se oli opiskelijaprojekti, mitä teimme. Se oli 10 opintopisteen kokonaisuus. Siihen kuului ohjelmistotuotantoa. Sitten me lähdimme tekemään sitä kerralla jo vähän paremmin. Itse asiassa me olemme aika hyviä jo tässä, että kolmas vuosi menossa ja tehdään kunnolla joku juttu. Sitten se lähti vähän siinä se ajatus, että pitäisiköhän tähän ihan oikeata liiketoimintaa kehittää ympärille, että tämä on oikeasti ihan hyvä juttu. Me uskoimme siihen ja sitten lähdimme sinne rajan yli, että tehdään oikeasti jotain.
Pekka: Miten Katariina?
Katariina: Minulla ei ole mitään yrittäjäsukua, ei ollut ikinä mitään ajatusta, että alkaisin yrittäjäksi, että se tuli aika puskista. Vuosi sitten aloin sitä ensimmäisen kerran varovaisesti pohtimaan, mutta missä se ehkä konkretisoitui, niin oli joskus tässä vuoden alusta, kun toki muutenkin miettii, että tässä valmistuu, että mitä hittoa sitä oikeasti pitäisi tehdä elämällä, että lähteäkö siihen työnhakurumbaan. Minulla itse asiassa päättyy määräaikainen soppari palkkatöissä ja he kysyivät, että haluanko jatkaa sitä. Kysyin sitten, että voisin joo jatkaa, mutta käykö niin, että tehdään se laskuttamalla. Perustan yrityksen, että jatkan sitten somevideoiden tekemistä heille. Se oli sitten se konkreettinen, ja lähdin kysymään, ja he olivat, että joo, onnistuu. Sitten tuli, että aijaa, että nyt se pitää siis oikeasti perustaa se yritys, että nyt ei voi enää pakoilla sitä.
Pekka: Miten Business Joensuun näkökulmasta, kun olet Heli enemmänkin asioiden kanssa ollut ja nähnyt varmasti erilaisia aloittavia yrityksiä, niin miten sen voisi aloittaa pienesti?
Heli: Esimerkiksi palvelut ovat kyllä ehdottomasti sellaisia, että mitä pystyy tekemään yksittäisille asiakkaille niiden opintojen ohessa. Ja vaikka se olisikin joku tuote/tavara, mitä vaikka ihan valmistaa, niin kyllähän sitä pystyy myöskin. Ei sinun tarvitse perustaa 20 miljoonan euron investointia vaativaa tehdasta tehdäksesi asioita. Minun mielestäni opintojen ohella on aivan loistavaa aloittaa pienimuotoinen yrittäjätoiminta.
Pekka: Ja saahan siitä työkokemusta ihan konkreettisesti, todella sitä itseä. Ja varsinkin kun puhutaan korkeakoulutuksesta, niin sieltähän valmistuu hyvin päteviä ja sanavalmiita ihmisiä, jotka varmasti myös tämänkin byrokratian pystyvät
Heli: Ja on paljon puhuttu haasteista vaikka kesätyöpaikkojen, työharjoittelupaikkojen saamisessa, niin sillä yrittäjyydellä sinä luot itsellesi sen työkokemuksen. Et ole riippuvainen samalla tavalla siitä, kuten Katariina sanoi, työnhakurumba on myöskin tässä, ei valmistumisen jälkeen, vaan myös siinä harjoittelussa ja kesätöissä. Se on tosi tärkeä tapa
Katariina: Voisin lisätä vielä tuohon, mitä aikaisemmin puhuimme. Yrittäjyydessä, kun ajatellaan, siinä on paljon riskejä. Monesti ei tiedetä tismalleen, mitä ne riskit ovat. Yrittäjyys on kuitenkin, että sinulla todennäköisesti on useampia asiakkaita, jos yksi niistä lähtee, niin se pakka ei hajoa siihen, kun versus palkkatöissä, jos sinut irtisanotaan, niin joudut oikeasti aloittamaan yleensä alusta. Se on ehkä yrittäjyydessä, jos pitää oikeasti miettiä jotain tosi positiivisia puolia, että ei ole ikinä munat samassa korissa.
Heli: Ja tuosta itse asiassa, mitä meillä Business Joensuun aloittavan yrityksen valmennuksissa, starttivalmennuksissa, puhutaan riskienhallinnasta, tuo on juuri riskien hajauttamista yrittäjänä, freelancerina tekeminen. Ja sinä pystyt monipuolistamaan myöskin sitä sinun tehtävänkuvaasi, kuin että jos sinä tuoreena ammattilaisena, vastavalmistuneena, saat työpaikan, ihan mahtava juttu. Voi olla, ei välttämättä, mutta voi olla, että se on ehkä vähän kapeampi alainen se tehtävänkuva. Mutta yrittäjänä sinä pystyt hankkimaan tosi monipuolisesti erilaisia asiakkuuksia, keissejä, mitä sinä teet ja kerryttää todennäköisesti paljon lyhyemmässä ajassa monipuolisempaa osaamista, kuin ehkä monella työnantajalla.
Pekka: Eli yrittäjyys mahdollistaa ihan hirveästi. Sen ihan konkreettisen työkokemuksen keräämisen. Ja Olli, teilläkin on tämmöinen hieno idea ja se mahdollistaa nyt sen tekemisen sitten. Ja sitä ei oikein voi tehdä muulla tavalla, kuin tätä kautta, jos lähdet uutta palvelua lanseeraamaan.
Olli: Joo, meillä on tehty kuitenkin reilusti yli toistatuhatta tuntia sitä työtä. Semmoista ohjelmistokehitystä jos lähtee tekemään tuolla tavalla, niin sehän on hyvin kallista hommaa. Yliopistoporukalla ja meillä on mahdollisuus käyttää näitä resursseja, mitä yliopistolla on. Jos mietitään jotain asiaa tietoturvasta, niin meillä on professori, jolta me voidaan ilmaiseksi kysyä. Jos mietitään jotain lain puolesta, että miten me toimitaan GDPR:n mukaisesti, niin vaikka meillä olisi sitä omaakin tietoa, niin me voidaan kysyä joltain yliopistokaverilta, joka opiskelee vaikka oikista.
Heli: Tuo on hyvä pointti. Palatakseni siihen, että miksi opintojen aikana on hyvä lähteä yrittäjyyttä miettimään, niin juuri tämä verkosto, jolta voi ilmaiseksi kysyä asioita. Ja ylipäätään verkosto, jolta voi kysyä asioita, niin on mitä todennäköisimmin laajempi, kuin henkilöllä, joka ei ole opiskelija siinä kohtaa.
Pekka: Niin, kyllä niiden eri alojen ja vaikka professoreiden ja muiden löytäminen on opiskelujen ohessa niin paljon helpompaa, kuin talon ulkopuolella käyt yrittäjyyttä miettimään ja et osaa ehkä hakea apua oikeasta paikasta, niin se muuttuu hankalammaksi. Tästä päästäänkin vähän seuraavaan. Mikä teitä innostaa ja motivoi yrittäjyyteen? Tässä voidaan pikkusen käydä läpi näitä teidän liikeideoita. Olli, teillä oli kehitysvaiheessa oleva Liiga-palvelu, jota olette opiskelijaporukalla käyneet luomaan. Mikä teitä tähän innosti?
Olli: Tämä lähti tosiaan, kuten sanoin tuossa aikaisemmin, lähti tarpeesta tehdä opiskeluprojekti. Ja sitten me mietittiin, että mikä voisi olla semmoinen ongelma, mitä me lähtisimme ratkaisemaan. Ja me lähdimme vähän kunnianhimoisesti, että ratkaistaan yksinäisyys. Mutta ehkä ei ihan kaikkia pysty tietenkään tekemään, mutta se, mitä me voisimme itse tehdä siinä. Ja sitten semmoinen, mikä meidän porukkaamme yhdistää hyvin vahvasti, on liikunnallisuus ja yhteisöllisyys. Me lähdimme sitten miettimään semmoista palvelua, että missä pystyisi tosi matalalla kynnyksellä ihmiset yhdistymään liikunnan äärellä. Sitten me tehtiin semmoinen verkkosivusto, missä kartalla näkee alueen urheilutarjonnan ja liikuntapaikkojen aukiolot ja missä voi harrastaa tennistä tai mitä vaan. Ja sitten sinne voi ihmiset luoda omia tapahtumia. Jos on vaikka kaksi henkilöä, jotka pelaavat beachia ja se on vähän nihkeätä, niin voi heittää ilmoituksen sinne, että hei, täällä Lehtimäellä on tämmöinen kiva beachkenttä, missä voi ilmaiseksi pelata, huomattiin täältä palvelusta ja laitettiin sitten ilmoitus, että tulkaa tänne pelaamaan, pari lisää ainakin.
Pekka: Joo, tuohan kuulostaa hyvältä. Se konkreettisesti yhdistää ihmisiä ja tavallaan vastaa semmoiseen tarpeeseen, että jos esimerkiksi joukkuepelejä, niin niitä on aika vaikea pienellä porukalla.
Olli: Joo, kyllä pesäpallo olisi tosi kiva, mutta se on vähän vaikea. Meillä on kuuden hengen ryhmä, mutta ei riitä kyllä.
Pekka: No niinpä. Miten Katariina? Sinä teet yrittäjänä töitä juontamisen ja lyhytsisältöjen tai videosisältöjen ja muiden parissa. Miten päädyit tähän ja mikä innostaa sinua tekemään tätä?
Katariina: Pakko sanoa ensin, että siis ihana oli kuunnella äskeistä Ollin, että jotenkin semmoinen merkityksellisyys paistaa tuosta läpi. Vaikka et itse tuossa nyt sanonut sitä, että se on se, mikä motivoi ja innostaa, mutta se on mitä rivien välistä jotenkin, että se kuulostaa
Olli: Siinä on myös vähän haasteena, että miten siihen tekee liikennetoiminnan ympärille, kun me haluamme kuitenkin pitää kaikki ilmaisena käyttäjille ja mahdollisimman helppokäyttöisenä kaikilla mahdollisilla kielillä ja kaikkea hienoa, että tehdä vielä bisnes ympärille. On meillä hyviä ideoita siihenkin.
Katariina: Mutta joo, takaisin nyt itseeni, eli tosiaan perustin tuossa helmikuussa yrityksen ja se koko ajan tietysti tässä muotoutuu pikkuhiljaa, että mikä se on. Nyt olen ehkä päätynyt siihen, että se kattoteema on esiintyminen. Sen alla on tapahtumien juontaminen ja lyhytvideotuotanto. Totta kai se voi olla jotain paljon laajempaakin. Toivottavasti yleisesti tapahtuma- ja media-alalla pääsen tekemään erilaisia hommia. Se on se tavoite. Ja mikä lähti motivoimaan ja inspiroimaan oli se, kun tajusin, että miksi minä pienennän itseäni, miksi minä en tekisi sellaisia asioita, mitä oikeasti haluan tehdä. Kuka muka sanoo, että minä en voisi olla jossain, en tiedä. Sanoin muutamia kuukausia sitten, että minä haluaisin joskus olla podcastissa. Nyt minä olen podcastissa. Kaikki voi olla mahdollista. Ja ehkä se koko ajan inspiroikin tässä, kun huomaa, että kunhan vaan oikeasti avaa sen suun. Se on ehkä se pointti. Minäkin olen somessa toitottanut sitä ja uskaltanut ruveta, että hei, tätä minä haluan tehdä, tämä on minun unelmani, joo, minä olen vielä vähän keskeneräinen, kaikki ei ole vielä hanskassa, mutta ihmiset silti huomaa ja saa ihania kommentteja. No, kommenteilla ei leipää tuoda pöytään, mutta siis myös ihan työtarjouksia tai miksikä näitä yrittäjänä sanoisi, niin se vielä draivaa koko ajan eteenpäin.
Pekka: Miten Heli, onko tämä semmoinen, mitä kuulet enemmän, siis tämmöiset kokemukset?
Heli: No joo, jos nyt Ollin ja Katariinan yritysvalmentajan roolissa tässä sanoisin, niin samaa mitä Katariina sanoi Ollista ja Ollin tiimistä, Liigatiimistä, niin minusta on tosi hienoa, miten te olette löytäneet ja havainneet ympärillä semmoisen haasteen, ongelman, ja sen merkityksellisyys selkeästi, että siellä on itseään isompi syy-motivaatiotausta, kuin vain bisneksen tekeminen. Ja sitten taas se, että miten te olette tosi monipuolisesti miettineet sitä kokonaisuutta siihen teidän alustalle, niin se kokonaisuus on kyllä tosi hieno, miten se on tässä jo kehittynyt tähän mennessä. Ja sitten taas Katariinan tämmöinen kasvukäyrä ihan selkeästi, ja yrittäjyys liittyy tosi hyvin, nyt Katariina kuvasit tässä, että se on ihmisenä kasvamista myöskin se, kun sinä lähdet suunnittelemaan sitä ideaa. Se on tosi rohkeata siinä, että missä minä olen itse asiassa hyvä ja mitä minä haluan tehdä, mitkä tuovat minun elämääni sisältöä ja mitä minä haluan muille antaa. Se on siinä alkuvaiheessa, mutta sitten myöhemminkin yrittäjänä kasvamista parhaimmillaan.
Katariina: Kyllä, ehdottomasti. Itse ajattelen, että itse on yleensä se, joka eniten rajoittaa itseänsä ja sitten kaikki nämä häpeän tunteet, mitä muut ajattelevat ja jos tämä ei onnistu tai jotain muuta tällaisia perus, ihan toki luonnollisia tunteita, mutta tuntuu, että koko ajan tässä pikkuhiljaa nämä kaikki vaan karisee pois. En minä tarvitse mitään 10 vuoden korporaatiokokemusta, että minä voin tehdä jotain asioita.
Olli: Joo, ja meillä kanssa, että sitten kun on päässyt keskustelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa, niin kun saa vähän aikaa sönkättyä, että saa ulos itsestään. Minulle ei maksa puhumisesta. Te olette vähän ammattilaisia tässä.
Heli: Ja se on ehkä yksi syy juuri tämä tilanne, mitä hyvin kuvaatte, että miksi kannattaa tulla yritysvalmentajan puheille tosi aikaisin, koska silloin kun siinä kohtaa vielä tuntemattomalle henkilölle, joka ei ole teidän tuttu, sanotte ääneen, että hei, minä olen vähän miettinyt tämmöistä, niin siinä ropisee harteilta tosi paljon semmoista, että kääk. Teidän ei tarvitse ajatella sitä, että mitä se toinen ajattelee, kun hei, come on, minä teen työkseni tätä. Minun tehtäväni on antaa vinkkejä ja ajatuksia ja sparrailla teidän kanssa. Ei tarvitse yhtään miettiä sitä, että kehtaanko ja mitä muut ajattelevat.
Pekka: Seuraava meikäläisen kysymys pikkusen liippaa läheltä, mutta mennään tämmöiselle tunnetasolle, niin miltä se yrityksen perustaminen tai edes sen miettiminen, että perustan yrityksen, niin miltä se tuntuu? Voisin arvata, että jonkun tason kauhun tunteita herättävä kokemus.
Katariina: Voin itse vaikka aloittaa. Kuten sanoin, sitä en ollut ikinä suunnitellut, että se tulee tapahtumaan, niin totta kai se on vaatinut aika pitkän prosessin sen oman mindsetin kanssa. Aluksi sitä mietin, että onko se kevytyrittäjyys, toiminimi, mikä se on. No lopulta sitten niin sanotusti hyppäsin syvään päätyyn ja että osakeyhtiö. Jos tätä lähden tekemään, niin minä haluan tehdä sen sillä ajatuksella, että tämä on nyt ihan oikeasti. Minä lähden täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Toki jokaisella voi olla erilaisia tavoitteita, ja minä kun olin valmistumisen loppuvaiheilla, niin se oli ihan luontevaa. Ehkä jos olisi aikaisemmin aloittanut, niin sitten olisi voinut pikkuhiljaa kerryttää sitä. Mutta oli siinä paljon tunteita ja sitä, että onko tässä edes mitään järkeä, ja kun ei ollut vielä suoraan muotoutunut se tarkka, että mitä minä tarjoan palveluna, että se oli vielä hähmänen. Ja jossain vaiheessa vielä ajattelin sitä, että minä rupean tekemään somea, vaikka lyhytvideoita yrityksille, että minä vain kuvaan heitä, ja olen vähän siellä taustalla. Ja sitten jossain vaiheessa olin, että mitä ihmettä minä mietin edes tällaista. Eihän se ole minun vahvuuteni. Kyllä minä voin tehdä sitä, mutta joku muu on varmasti vielä parempi siinä, kuin minä. No toki aina löytyy parempi, mutta se minun juttuni on se, että saan tuoda oman persoonani esiin ja esiintyä. Verrattuna, että jos olisin mennyt johonkin nimenomaan korporaatioon, että itselle nämä tämmöiset... Niin ei missään nimessä, koska taas tuntuu, että se laittaa minut boksiin. Ja minä olen persoonana kupliva ja heittäytyvä, niin minusta tuntuu, että tällä tavalla minä saan tuoda sen oikeesti.
Pekka: Ja tuo on alana ehkä semmonen, että siinä joutuu taipumaan aika moneen, siis eri projekteihin ja eri rooliinkin. Kuten sanoit, että on rohkeata mennä kameran eteen ja itse olla kasvona siinä. Mutta sitten tietysti, eihän sitä tiedä, saattaa olla keikkoja, missä ei voi olla, että sitten olet vain siellä taustalla.
Katariina: Joo. Ja ehdottomasti nekin ovat todella hyviä kokemuksia. Mutta se, että juuri tässä vaiheessa ei lähde liikaa rajaamaan, että mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä.
Pekka: Olli, onko teidän porukalla semmoisia kauhun tunteita tässä vai onko varovaista innostusta?
Olli: Se on semmoista ja jännittää ja varmasti kaikki jännittävät. Mutta se on vähän niin kuin mitä tahansa tekee uutta juttua. Ei se yrittäjyys eroa kuitenkaan uusista jutuista muutenkaan minun mielestäni. Kyllä se jännittää. Jotain, mitä ei ole tehnyt ikinä ennen. Meillä ei ole kenelläkään yrittäjyystaustaa. Se on hirveä jännitys, ja sitten kun tekee, niin itse asiassa tästä aukeaa kaikkea uutta siistiä. Ihan niin kuin aina kaikissa tuommoisissa jutuissa.
Pekka: Miten teillä, kun teillä on tämmöinen porukka, niin siinä on varmaan aika hyvä vertaistuki.
Olli: Joo, se on tosi hauskaa ollut koko projektin ajan. Olemme saaneet tosi paljon tukea ja saaneet nauttia tästä näin. Ja sitten se menee vähän niin kuin vahingossa eteenpäin. Toinen haastaa toisiaan, että miten tätä voisi kehittää eteenpäin.
Heli: Jos itse sanon tästä omasta yrittäjäkokemuksesta. Olen toistakymmentä vuotta ollut yrittäjänä. Minä olen kolme osakeyhtiöä perustanut, kaksi Suomeen ja yhden Maltalle. En ole yksinyrittäjä ollut, että minulla on sama tilanne, kuin Ollilla. On aina ollut yhtiökumppanit siinä mukana. Kyllä se tavallaan yrityksen perustamisessa tosi tärkeä siinä prosessissa on se, että ensin suunnitellaan ja sitten kun riittävä valmius on, niin sitten se konkreettinen yrityksen perustaminen perustetaan. Kyllä siinä kohtaa ainakin itsellä on ollut semmoinen tosi voimaannuttava tunne, että se konkretisoituu. Nyt se on totta. Kaikki se, mitä on puhuttu, suunniteltu, ideoitu, valmisteltu, nyt se on totta ja nyt ei kun tekemään. Niin kyllä siinä on jotenkin, se on tosi itseluottamusta vahvasti lisäävä hetki ja tunne.
Katariina: Kyllä. Ja teillä toki, kun on ollut valmiiksi se ns. verkosto siinä mukana, niin ehkä se luo myös turvallisuuden tunnetta. Kun itsellä ei siinä mielessä ole, niin sitten olen miettinyt, että ei minulla tässä ympäristössä ole sellaisia muita ihmisiä, mutta nyt yhtäkkiä niitä alkaakin tupsahtelemaan, ja sitten päätyy käymään jollain lounaalla jonkun toisen, vaikka sisällöntuottajan, kanssa vaikka laittaa viestiä ja näin. Sanoisin, että tuo verkoston merkitys, ja mitä moni ehkä miettii siinä yrittäjyydessä on ehkä se, että minä olen yksin tai tosi pienessä porukassa, että ei ole sitä apua ja sellaista vertaistukea. Se kyllä löytyy ihan varmasti.
Pekka: Joo, ne verkostot on niitä, mitkä vaativat tosi paljon työtä ja rohkeutta muodostaa ja olla ihmisiin yhteydessä. Yllättäen ehkä huomatakin, että nämä ihmiset reagoivat positiivisesti yhteydenottoon. Se saattaakin olla hyvin hyvä kokemus, voisin kuvitella.
Olli: Joo, ja sitten täällä yliopistossa on vielä, se on aika paljon helpompaa, kun voi vaan tavata tyyliin jossain tapahtumassa siistejä ihmisiä ja ruveta keskustelemaan niiden kanssa liikeideasta.
Heli: Ja sitten valmistumisen jälkeen, taas tuon esille kyllä Joensuun yrittäjiä, että miten paljon erilaisia tapahtumia he järjestävät. Business Joensuun järjestää yrittäjille, yrityksille eri aiheisia tapahtumia, niin kyllä niissä kannattaa olla mukana ja käydä vähän kuulolla katselemassa.
Pekka: Mennään sitten tuohon Business Joensuun valmennukseen tarkemmin. Mitä hyötyjä ja oppeja te olette saaneet sieltä näin aloittavina yrittäjinä, Olli ja Katariina?
Olli: Meillä oli vähän niin kuin pakka levällään ja kaikki. Sitten me nähtiin yliopistolla, Carelialla oli semmoinen mainos tuosta, en muista tarkkaan mikä se sivusto oli siinä. Sitten katsottiin, että pitäisikö meidän lähteä yritystä viemään eteenpäin. Sitten se lähti niin, että ensinnäkin se prosessi, me teimme sen päätöksen, että jo siinä vaiheessa me saimme sen lähtemään eteenpäin. Jo siinä vaiheessa se oli tosi iso oppi. Sitten kun me pääsimme juttelemaan siitä ideasta, niin me saimme itse siitä paremmin kiinni ja meidän ideaa haastettiin hyvin siellä ja sitten tuotiin esiin pointteja, että mitä meidän pitää tehdä. Tosi paljon kannustusta saimme, että tosi kiitollisia olemme kyllä tästä yhteistyöstä olleet.
Pekka: Haluatko Katariina jatkaa tuosta?
Katariina: Joo, ehdottomasti. Itselläkin kyllä siis hyvin samankaltainen kokemus, että Helin kanssa varmaan tammikuun puolella, eli en ollut tosiaan vielä perustanut silloin yritystä. Sitten kuulin itse asiassa minun sukulaiseltani, että tämmöistä ilmaista neuvontaa on olemassa. Totta kai ehdottomasti otetaan vastaan. Se meni kyllä hyvin yliajalle, varmaan ainakin puolitoista tuntia siinä, ja olisi varmaan juttua riittänyt. Mutta ihan sitä liiketoimintasuunnitelmaa käytiin vähän läpi, hinnoitteluasioitakin ja talouskannattavuuslaskelma-asioita. Se kyllä auttoi, että oli kiva kuulla oikeasti muiden ihmisten kommentteja, että vaikka tässä nyt on kauppiksen käynyt ja pitäisi olla laskis ja kaikki hallussa, niin sanotaanko, että ei kuitenkaan niin vahva osaaminen olisi, että ei apu olisi tarpeen. Yksi vai kaksi laskiksen kurssia viisi vuotta sitten käytynä, niin ei ihan tähän päivään ole enää sitten niin hyvin muistissa. Ja sitten itse asiassa nettisivu, en muista hänen nimeänsä, mutta hänen kanssaan katsoimme nettisivuasioita, vaikka minulla ei niitä nyt vielä ole, mutta siitä sai ihan tosi, tosi paljon irti.
Pekka: Miten Heli, ammattilaisen ja Business Joensuun näkökulmasta, niin mitkä ovat ne hyödyt ja opit, mitä pystytte tarjoamaan?
Heli: Aloittavalle yrittäjälle, kun miettii sitä liikeideaa, niin kyllä se semmoinen sparraus ja se pallottelu, koska hyvin usein menee siihen, että sinä alat mennä siihen omaan kuplaasi, mikä toisaalta pitääkin olla ja se on hyvä asia. Se haastavuus siinä kuplassa olemisessa on semmoinen kapea-alainen, että miten se rajoittuu se ajatus. Voi olla, että sinä rupeat miettimään yhtä, kahta yksityiskohtaa ja sinä niitä hiot ja hiot ja mietit, kun ne ovat kaksi kohtaa 200 kohdasta. Minulla ei ole mitään tunnesidettä siihen ideaan. Ja yksi tärkeä asia myöskin on, että minulla ei ole mitään syytä ja tarvetta miellyttää teitä. Minulla ei ole tarvetta sanoa, että hei ihan mahtavaa, superhienoa, jatka vaan tälleen. Minun tehtäväni on nimenomaan auttaa sitä ideaa parantumaan ja kehittymään entisestään siltä pohjalta, mikä on jo hyvä sellaisenaan. Niin kyllä se ulkopuolisen näkemys, joka ei ole toimialasidonnainen myöskään, vaan että minä pystyn katsomaan sitä tosi laajasti isossa kuvassa, niin kyllä se ainakin itse kokisin, ja tarkoitus on, että se on yksi tärkeimmistä hyödyistä. Ja ehkä tuli vähän mainintaankin tämmöinen, että siis kannustus ja tsemppaus. Koska minä ymmärrän tosi hyvin, miten voi olla epävarmuutta siinä, että onko tästä nyt mihinkään, onko minusta nyt mihinkään. Me aina löydämme yhdessä jotain positiivisia ja hyviä vahvuuksia siitä ideasta. Ja mietitään aina ne seuraavat stepit, että mihin suuntaan voit nyt mennä ja mihin kannattaa keskittyä nyt. Ja se tuo sitä pystyvyyden tunnetta, että hei, minä olen itse vastuussa ja minä olen kykeneväinen tätä ideaa viemään eteenpäin, niin se on varmasti semmoinen toinen.
Katariina: Joo, ja sanoin tuosta hinnoitteluasiasta, niin muistaakseni sanoit jotain sellaista, että tuplaisin hinnat vai miten nyt sanoit, niin ehkä sekin...
Heli: Todennäköisesti olen sanonut näin.
Katariina: Loi sitä semmoista itsevarmuutta, kun aloittavana yrittäjänä miettii, että enhän minä nyt voi pyytää tämmöisiä summia ja kaikessa pitää olla alennuslappua ja muuta, että joku oikeasti sanoo, että hei, kyllä sinä voit pyytää.
Heli: Sinulla on oikeasti sitä osaamista, niin sen arvonen myöskin on se hintalappu.
Katariina: Sen ammattilainen sinulle sanoo, niin ehkä se luo sen, että jos oikeasti näin minulle sanotaan, niin kyllähän se nyt sitten pitää oikeasti paikkansa, että ei tarvitse yksinään pohtia niitä asioita.
Pekka: Nyt kun tässä istutaan yliopiston podcast-kopissa, niin puhutaan seuraavaksi pikkuisen siitä, että miten opinnot ja yrittäjyys toimivat yhdessä. Onko teistä tuntunut siltä, että se jotenkin loisi liian paljon kuormaa, se yrittäjyyden yhdistäminen yliopisto-opiskeluun?
Olli: Me emme ole oikeastaan ajatelleet sitä kuormana missään vaiheessa, kuten aiemmin puhuttiin, että miten paljon saa verkostoa ja tukea täältä yliopiston puolelta. Me olemme jonkun verran tietenkin eri asioista kiinnostuneita meidän porukassa ja yrityksen liiketoimintaa pystyy pikkuisen tukemaan näillä opinnoilla. Meilläkin on sivuaineena johtaminen, datatiede, markkinointi, laskentatoimi, rahoitus ja psyka meidän porukassa. Voi miettiä sitten, että onko se hirveän raskas ollut se, että on saanut samaan aikaan opiskella juuri niitä asioita, mitä tarvitaan tässä meidän...
Heli: Ja teillä on oma psykologi tiimissä.
Pekka: Siis nimenomaan juurikin tuo, että niillä vapaavalintaisilla kursseilla ja muilla pystyy syventämään sitä, mitä olet nyt tekemässä ja saada sen viimeisimmän tiedon ja avun siihen, niin sehän on ihan valtava hyöty.
Olli: Joo, ja meillä kaikilla on tieteenkäsittelytiede pääaineena. Sitten on sivuaineita, kun meillä on se vapaa sivuaineoikeus, niin sitten käytetään sitä myös.
Heli: Itse asiassa tuo on tosi hyvä pointti. Okei, Katariina vasta valmistumisen kynnyksellä perusti, mutta jos olet tosi alkuvaiheessa opinnoissa, niin siellä on kaikki mahdollisuus. Ja varsinkin Itä-Suomen yliopistossa tämän vapaan sivuaineoikeuden takia, niin muokata sitä mukaa, kun lähdet sitä sinun liikeideaa ja liiketoimintaa pyörittämään. Mitä tulee vastaan, mitä sinä opit ja havaitset, mitä taitoja puuttuu tai mitä sinä haluat syventää. Tämä on aivan loistava tilanne myöskin muokata niin työelämälähtöisesti ja omiin tarpeisiin sopivaksi niitä sinun opintojasi, kuin ikinä.
Pekka: Tämä on tämmöinen pieni mainos Itä-Suomen yliopistolle, että kun ollaan niitä harvoja yliopistoja, missä on oikeasti vapaa sivuaineoikeus, eli voit poimia juuri sen, mikä itseäsi kiinnostaa.
Heli: Voin sanoa alumnina, että minä todellakin käytin sen vapaan oikeuden, opiskelin ihan kaiken mahdollisen. Ja mitä minusta tuli, sarjayrittäjä, ja nyt minä olen yritysvalmentaja, että ei se nyt ihan hirveän huonosti varmaan se vaihtoehto mennyt.
Pekka: Ei, se mene niin sanotusti ihan putkeen sitten. Sen miten valitsee, niin hyödyntää. Mutta siis opinnot ja varsinkin yrityksen aloittaminen, kyllä se vaan toimii.
Katariina: Niin, ja ehkä se toimii toisaalta sellaisena suojana, kun ollaan puhuttu näistä, mitä epäilyksiä voi olla. Toki nyt itsellä on juuri vähän tämä tilanne, että jää ns. tyhjän päälle, että ei ole sitä suojaa opinnoista tai jostain palkkatyöstä. Mutta kuten aikaisemminkin kysyit, että miten voi aloittaa pienesti, niin ehkä se nimenomaan, että opintojen aikana, koska sinulla on kuitenkin ne päätoimiset opiskelut ja mahdollisesti saat esimerkiksi tukia vielä ja on opintolainaa tai muuta, miten pystyy taloudellisesti rahoittamaan, niin sittenhän se on tosi hyvä yhdistää siinä se yrittäjyys. Ja kuitenkin yrittäjänä saa aika paljon suunnitella omat aikataulut, samoin kuin opiskelijana pystyy tosi paljon vaikuttamaan siihen, että mitä kursseja on milloinkin ja myös, että tekeekö etänä vai lähinä. Niin ehkä joustavuus on siinä nimenomaan se paras, minkä takia opintojen aikana kannattaakin aloittaa.
Heli: Yksi myös, että yleensä opiskelijoilla taloudelliset velvoitteet eivät ole ihan niin suuria, kuin silloin, kun olet vaikka 10 vuotta opintojen jälkeen. Olet työelämässä, on asuntolainaa, on kaikenlaista lainaa ja on perhettä elätettävänä enemmänkin. Myöskin siitä näkökulmasta, että sinä et ole niin riippuvainen korkeasta palkasta. Jos miettii, että sinä lähdet sitä yritystoimintaa ja sitä kautta tulovirtaa pienesti aloittamaan, niin sekin on yksi syy ehdottomasti, miksi opiskelijana on ihan todella hyvä tilaisuus lähteä yrittäjyyttä aloittamaan.
Olli: Mekin olemme miettineet tätä ihan samaa, että hauska oli kuulla, kun mekin olemme keskustelleet juuri tuosta, että se taloudellinen tilanne, niin se on niin helppo sitten, että kun on opiskelijana. Kun on päätoiminen opiskelija, niin se ei haittaa, jos se firma nyt meni... Sanotaan, että me emme vielä ainakaan tee hirveästi voittoa. Mutta on vielä pari vuotta opintoja jäljellä, niin ei haittaa.
Pekka: Niin, siinä on vähemmän painetta sille, että sen pitäisi tavallaan saman tien pompata sinne ylös, että alanpa elättämään tästä nyt itseäni. Joo, ymmärrän. Opiskelut on erittäin hyvä aika myös tehdä tämmöisiä kokeiluja yritysideoilla. Mutta tämä nyt on vähän teille kaikille, mitä olisivat semmoiset konkreettiset neuvot opiskelijalle, joka pohtii yrittäjyyttä? Tai voidaan miettiä myös semmoista, joka miettii yliopistoon tai korkeakouluun hakemista. Sitten saattaa olla jo hyvinkin, en tiedä, voi olla, että lukio- tai ammattikoulu taustalla, mutta joku yritysidea on olemassa. Sitten ehkä miettii, että jos minä nyt haen korkeakouluun, niin se ei ehkä onnistu, tämä yrittäjyys. Mitkä olisivat teidän konkreettisia neuvojanne tämmöiselle opiskelijalle tai opiskelijaksi hakevalle, joka miettii myös yrittäjyyttä? Mitä ensin kannattaisi tehdä, jos idea on olemassa?
Katariina: Hyvä kysymys. Tuolla jo aikaisemmin sanoin sitä, että yhtään kun alkaa olla valmis sen oman idean kautta. Tämä on ehkä persoonakysymys ja riippuu siitä, mikä se oma liikeidea on. Mutta jos se on yhtään sellainen, mistä voi vaikka puhua somessa tai missä vaan, niin tuoda sitä ilmi. Ja sitä kautta löytyy varmasti niitä oikeita ihmisiä myös, jotka tulevat sitten avuksi ja tulee niitä tarjouksia. Niin sanoisin, että olla avoin sen kanssa, että se on ehkä semmoinen yleinen neuvo, ihan sama missä vaiheessa yrittäjyyttä on.
Olli: Ei oikein tule heti mitään mieleen.
Pekka: Kysytään vähän tarkemmin, että mitä kannattaisi ensin tehdä, jos yritysidea on. Opiskelemaan kannattaa aina hakea totta kai, mutta voisin kuvitella, että kannattaa olla ainakin Business Joensuuhun yhteydessä, jos on ihan semmoinen vakavasti otettava.
Heli: Niinpä, kyllä. En koe, että siitä varmaan ihan hirveästi haittaakaan ole. Minun kanssani siellä pallotellaan ja sparraillaan sitten ideaa. Toisaalta myöskin on hyvä ottaa huomioon semmoinenkin näkökulma, että jos se liikeidea ei ole sellainen, joka aidosti kantaisi, niin kyllä sinä varmaan haluat itse todeta sen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, etkä käyttää aikaasi, resurssejasi ja energiaasi kannattamattoman liikeidean miettimiseen, siihen asioihin panostamiseen. Eli mitä nopeammin saat kannattamaton liikeidean pois mielestäsi, sitä nopeammin ja enemmän sinulla on aikaa miettiä seuraavaa kannattavaa liikeideaa. Myöskin se on sellainen. Minä en tule sanomaan, että tuo on hyvä tai huono. En varsinkaan, jos on huono. Sinulle sanon ehdottomasti, jos on hyvä. Mutta enemmänkin niin, että niiden keskusteluiden kautta itselläsi lisääntyy se ymmärrys siitä, että onko tämä idea oikeasti sellainen, joka voisi olla opintojen aikana osa-aikainen ja ehkä tulevaisuudessa täysipäiväinen työllistävä tekijä itselle. Se oma ymmärrys ja oivallus on tärkeä, mikä kyllä on hyvä mahdollisimman nopeasti sitten saada.
Olli: Jos sinulla on joku idea, niin keskustele siitä muiden kanssa ja kuulostele. Ei niitä kannata pitää piilossa niitä ideoita. Ei siinä häviä mitään, jos antaa omien ideoiden tulla ulospäin. Siinä voi vaan voittaa. Ja sitten jos saa jutella jonkun ammattilaisen kanssa siitä, niin vielä parempi.
Katariina: Ja itse lähtisin ehkä listaamaan esimerkiksi omia vahvuuksia tai mistä on saanut positiivista palautetta työpaikoilla tai muuta. Ja ylipäätään, että millaista elämää haluaa tulevaisuudessa elää? Miltä se ihan konkreettisesti näyttää? Herääkö aamu kahdeksalta toimistolle vai onko jossain muualla? Totta kai se on jokaiselle se oma, että se riittää. Se tuo taas sen turvan ja sen vapauden, että on se toimistotyö, mikä on se tietyt kelloajat ja sitten ei tarvitse enää työajan ulkopuolella miettiä. Itsellä ehkä tämä työ- ja vapaa-ajan rajaaminen on varmaan se suurin haaste tällä hetkellä. Miettiä, että mikä on se, mitä elämältä haluaa ja miltä se näyttää ja sitä kautta se ehkä ohjaa siihen suuntaan.
Pekka: Teillä Business Joensuulla on näitä Startti - uuden yrittäjän palveluita tarjolla, johon pystyy varmasti aika pienellä kynnyksellä olemaan vaan yhteydessä.
Heli: Joo, meillä on muutamiakin erilaisia tapoja, miten päästä alkuun meidän valmennuksissamme. Esimerkiksi miten Olli ja Liiga aloittivat, niin he tulivat meidän näihin niin sanottuihin lyhyisiin valmennuksiin, eli siellä käydään yrityksen perustamisen info läpi ja sitten on semmoinen liikeidean sparraus. Katariinan kanssa aloitettiin taas yksilövalmennuksella. Sanotaanko, että silloin kun liikeidea on jo sen verran pitkällä ja sen verran ollaan jo yhdessä sitä kehiteltykin, niin sitten on Startti-valmennukselle, niin sanotulle pitkälle valmennukselle, on sitten hyvä tilaus. Siitä ei saa niin paljon itse hyötyä irti, jos vielä vähän empii, että onkohan se tuommoinen idea vai tämmöinen idea ja mitenköhän tätä lähtisin. Pikkuisen jo vähän pidemmällä on hyvä olla siinä kohtaa, niin sitten siitä saa parhaan hyödyn irti.
Pekka: Sitten tässä ihan lopuksi palataan tuonne alkuun, mutta minkälainen teidän mielestänne Joensuu on opiskelukaupunkina ja paikkana kokeilla yrittäjyyttä? Se nyt pikkuisen on vähän tuota, mitä alussakin jo kerkesimme avaamaan, mutta hirveästi ihmiset tykkää Joensuusta opiskelijakaupunkina ainakin.
Olli: Joo, minä en muissa kaupungeissa ole opiskellutkaan, mutta siihen perustuen voin sanoa, että Joensuu on tosi hyvä kaupunki. Täällähän taitaa olla väkiluvusta neljännes opiskelijoita, että täällä hyvin vahvasti on kyllä opiskelijapainotteista. Ja tosi, tosi paljon kyllä kaikkea kivaa on ollut tässä opintojen aikana.
Katariina: Voin kompata kyllä todellakin, että Joensuu on ollut hyvä opiskelijakaupunki. Itselläni yleisesti on paljon hyviä muistoja ja on tullut kyllä paljon muutakin tehtyä, kuin vain opiskeltua ja tehtyä töitä. Ihan vain se ylipäätään, että on saanut paljon verkostoja ja kavereita, ylipäätään kasvanut aikuiseksi, tai ainakin jossain määrin. Tässä kun täyttää 26, niin voisi sanoa, että sinne päin. Joensuu on minun mielestäni ollut hyvä paikka rakentaa omaa elämäänsä, ja sitä, että kuka itse on.
Pekka: Kiitos teille, kun tulitte käymään täällä meidän kopissa. Mikäli sinulla kuulija on yritysidea mahdollisesti jo valmiina, suunnitteilla tai sitten jopa, niin kuin tässä ollaan puhuttu, ihan pelkästään ajatuksen tasolla, niin voit olla Business Joensuuhun sitten yhteydessä. Ja seuratkaa myös sitten meidän täällä aloittaneita yrittäjiä. Yhteystiedot laitan kaikki tuohon meidän tekstikuvaukseen, joka podcastin yhteydessä tulee. Ja tämän lisäksi Itä-Suomen yliopisto tarjoaa muun muassa yrittäjyyden sivuaineopintoja. Ja mikäli haluat niihin sitten perehtyä tarkemmin, niin sehän on se www.uf.fi-sivusto. Kiitos sinulle kuulija ja kiitos teille.
Katariina: Kiitos.
Olli: Kiitos paljon.
Heli: Kiitos paljon.
Pekka: Hyvää alkanutta kesää.
[äänite päättyy]